HS Köyhät sairastuvat mielenterveyden sairauksiin
Analyysi osoitti esimerkiksi sen, että kolmekymppisenä pelkän peruskoulun varassa olevilla on 58 prosentin riski sairastua myöhemmin johonkin mielenterveyshäiriöön. Korkeasti koulutetuilla riski on taas 36 prosenttia.
Kolmekymppisenä pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvilla riski on peräti 63 prosenttia, kun se hyvätuloisimmalla viidenneksellä on 25 prosenttia. https://www.hs.fi/tiede/art-2000009368197.html
Kommentit (50)
Voi olla, että sairastuvat, rikkailla se tulee perinnöllisenä.
Rikkaalla sulttaanilla on 100 naisen haaremi, mutta köyhä incel-mies ei edes saa naista.
Ajatus, että elämä on reilu peli, ei välttämättä pidä paikkaansa.
Pelkän peruskoulun käyneellä oli isompi riski saada mielenterveysongelmia. Vaikka meillä on ainakin nykyisin kaikilla mahdollisuus käydä vaikka ammattikoulu.
Samaten työssäkäyminen vähensi mielenterveyhäiriöiden syntymistä.
Jotenkin ei riitä on tarjolla koulutusta ja työpaikkojakin.
Köyhät on monesti vasemmistolaisia tai vihreitä. Puolueiden politiikka mässäilee ihmisten mielenterveysongelmilla ja retoriikallaan aiheuttavat sitä aina vaan lisää.
Tämä(kin) asia on sidoksissa siihen yleiseen maailman suuntaukseen, jossa enenevissä määrin vain rikkaat ja röyhkeät tulevat pärjäämään ja löytämään vakautta, joka vielä ennen 90-luvun lamaa oli paljon helpommin saavutettavissa. Kaikki eivät vain kerta kaikkiaan sopeudu synnynnäisiltä ominaisuuksiltaan tähän yhä raaistuvaan kilpailuyhteiskuntaan.
Ja kun kierre alkaa on sitä vaikea katkaista ja jo muutenkin lähtökohtaisesti epäyhteensopiva psyyke alkaa murenemaan. Surullista, mutta en kanssa yhtään ihmettele tutkimusten tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Ajatus, että elämä on reilu peli, ei välttämättä pidä paikkaansa.
Tämähän se. Juuri tästä syystä toiset vaan joutuu maksamaan reilummin veroja, ei mene aina nallekarkit tasan.
Ei ole ihme. Onneksi tämä paska elämä sentään päättyy joskus.
Hätkähdyttävän moni saa elämänsä varrella jonkin mielenterveysdiagnoosin.
Mielenterveyden häiriöthän ovat todella yleisiä, mikä ei välttämättä julkisessa keskustelussa aina tule ilmi, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Christian Hakulinen, yksi tutkimuksen tekijöistä.
Keskeinen ajatus tämän tutkimuksen taustalla on, että alhaisessa sosiaalisessa asemassa on enemmän stressitekijöitä ja vähemmän resursseja vastata näihin stressitekijöihin.
Hakulisen mukaan jos tähän halutaan puuttua, pitäisi kaventaa sosioekonomisia eroja tai sitten kohdistaa erityistä tukea juuri matalan sosiaalisen aseman ihmisille.
Esimerkiksi Tanskassa on aika vastaavanlainen väestö kuin meillä Suomessakin, ja siellä joka kolmannella on erikoissairaanhoitoa vaatinut käynti mielenterveyssyistä, Hakulinen sanoo. (HS)
Kohtelu on huonompaa kun koulutus on alhaisempi tai on työttömyyttä/työkyvyttömyyttä takana. Hoito on sinne päin, koska on pakko saada ruokatunnin korvike. Tai sitä ei edes ole, koska ruokatauon korvikkeeksi otetaan ikänsä työelämässä ollut, jonka hoitoon aidosti motivoidutaan.
Itsellä kokemusta että pelkästään toisen asteen koulutus ja työelämäkokemus vs. työkyvyttömyys, toisen asteen tutkinnosta osa ja lyhyt työelämäkokemus -jaottelulla saadaan ihan erilaista kohtelua. Toinen saa heti erikoissairaanhoitoa , josta hyötyy. Ja jälkimmäinen katsellaan-meininkiä ja pelkkää terveyskeskushoitoa, joka ei täytä edes Käypä hoito-suosituksia somaattisilta osin, vaikka kyseinen mt-ongelma oli osittain elmistön toimintaan liittyvä.
Taustalla on perhosefekti, eli kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ne, jotka ovat herkempiä sairastumaan mt-sairauksiin, kouluttautuvat vähemmän.
Suvuissa, joissa esiintyy mt-ongelmia, kouluttaudutaan vähemmän. Köyhiä lapsia kiusataan enemmän, mikä lisää sairastumisriskiä. Koulukiusattu joutuu herkemmin kiusatuksi myös töissä.
Syy-seuraussuhde. Sikiämistä tapahtuu huonoilla geeneillä.
Nämä köyhät ja työttömät on kyllä sellainen rasite että eiköhän säädetä laki eutanasiasta jos tulot on alle 20 000e/v kauemmin kuin vuoden.
Eläminen muutamalla satasella on haastavaa kaikille, koska perustarpeet eivät täyty.
Moniko masennusdiagnoosi on oikeastaan lorvikatarri?
Vierailija kirjoitti:
Syy-seuraussuhde. Sikiämistä tapahtuu huonoilla geeneillä.
Niinhän se tahtoo olla. Itse en ala lapsia tekemäänkään. Olen saanut muutenkin tarpeekseni tästä maailman menosta.
Identifioidun tänä vuonna köyhäksi. Olen havainnut että ei pidä paikkaansa. Köyhänä olen paljon sosiaalisempi kun ei tarvitse pelätä ihmisten vaanivan rahojani. Elämä on ihanaa köyhäillen.
Rikkaana on ikävä kun joutuu itse maksamaan kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän mene toisin päin. Paketti ei ole alun perinkään kasassa, joten ei kykene kouluttautumaan ja suoriutumaan työelämässä. Jossain vaiheessa alkaa diagnoosejakin tippua.
Niin, osastonsihteerillä oli käytynä peruskoulu ja sihteeri kurssi ja minulla ammattikorkeakoulututkinto.
Silti et osaa edes yhdyssanoja.
Koulutus sinällään ei ole tae mistään.
Tämä tutkimushan kertoo vain siitä millaisesta sosioekonomisesta asemasta hakeudutaan hoidonpiiriin. Ei siitä mikä on sairastavuuden määrä erilaiset lähtökohdat omaavien ihmisten välillä.
Ei ole kyllä myöskään hyväksi keski ja suurituloisille pitää kulissia yllä että mitään ongelmia ei ole. Joku päivä sitten pato purkautuu tekee tyhmyyksiä, joista läheisensä kärsii.
Ihan kuin jokainen olisi joku nukke, joka toistensa kopioina pullahtaa jostain tehdaslinjalta. Ja sitten on jonkun muun tai yhteiskunnan syy että kaikilla ei vain ole eväitä tulla johtajiksi tai pääministereiksi.
Kyllä meillä on todella paljon eroja esimerkiksi älykkyydessä ja muissakin ominaisuuksissa. Surullinen olisi se yhteiskunta, jossa ei olisi erilaisia ihmisiä hyvine ja huonoine ominaisuuksineen kuin robotteja vain.
En mitenkään halua mitätöidä kasvatuksen ja perusturvallisuuden vaikutusta. Mutta perimälläkin on suuri merkitys.
Kaikkia tarvitaan ja kaikille pitäisi olla oma paikkansa yhteiskunnassa.
Ja kumpiko oli ensin, köyhyys vai mielenterveyhäiriö?