Kun noin 90%:lla ulkona liikkuvista nuorista ja aikuisistakin törröttää kuulokkeet korvista, niin mitä he niin pakkomielteisesti kuuntelevat?
Itselle olisi aika vieras ajatus, että en kuulisi ympäristön ääniä ulkona kulkiessa... tokihan jollain junamatkalla saatan kuunnella, mutta miksi ulkonakin pitää olla luurit tai napit korvissa? Mikä on niin tärkeää kuunneltavaa?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin kuuntelen lempimusiikkiani. Musiikki käytännössä estää ajattelemasta mitään kurjaa ja askelkin on lennokas. Väittäisin että valtaosa muistakin luuripäistä kuuntelee mielimusiikkiaan.
Minä kuuntelen musiiikkia kotona CD- ja LP-levyiltä isoista lattiakauttimesta tavallisesti yhden albumin verran samalta esittäjältä. Kun liikun ulkona ihmisten keskuudessa, niin haluan mielummin tarkkailla ympäristöä kuin turruttaa kuuloaistina kuulokkeilla. Ihmisten kanssa on helpompi jutella kun ei ole korvalaput päällä.
Vierailija kirjoitti:
Se on tätä nykypäivää, kun ympäristön ääniäkään ei enää siedetä. Ja pitää olla tehokas, tehdä monta asiaa samaan aikaan. Ja olla mahd. mukavuusalueella.
Ihmetellyt tätä itsekin, kun niin moni viihtyy kuulokkeet korvilla. Ihmiset eivät enää huomioi toisiaankaan niin paljon.
Minä huomioin kyllä muita ihmisiä, arvon paheksuja. Ne kuulokkeet ei blokkaa kokonaan ympäristöä. Ja sinä et tiedä minun elämästäni ja mukavuusalueiden päivittäisistä ylittämisistäni yhtikäs mitään. En myöskään multitaskaa. Otahan siis pää pois persiistä ja edes yritä ymmärtää muitakin kuin itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Se on tätä nykypäivää, kun ympäristön ääniäkään ei enää siedetä. Ja pitää olla tehokas, tehdä monta asiaa samaan aikaan. Ja olla mahd. mukavuusalueella.
Ihmetellyt tätä itsekin, kun niin moni viihtyy kuulokkeet korvilla. Ihmiset eivät enää huomioi toisiaankaan niin paljon.
Juuu, ennen vanhaan vanhoina hyvinä aikoina oli varmasti juuri samanlaista meteliä joka paikassa mutta kaikki sietivät enemmän ja olivat parempia, yhteisöllisiä ihmisiä. Juu juu, pidä tunkkainen käsityksesi.
Jo työelämä vie mehut niin paljon etten todellakaan jaksa kuunnella ympäristön melua ja ihmisten turhanpäiväistä kälätystä, mieluummin mitä tahansa omaa musiikkia. Pidän tosiaan kuulokkeita myös signaalina siitä, että mulle ei tarvitse puhua tai lähestyä, en ole kiinnostunut eikä ole energiaa höpötellä joutavia joutaville ihmisille.
Huvipuistohullu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Äänikirjaa 📚
Valitettavasti jotain tämän kaltaista:
Ei tuo oo äänikirja
Milloin olet lukenut viimeksi oikean paperille painetun kirjan? Radiokuunnelmat ovat parempi keksintö, sillä niissä on useita ääninäyttelijöitä ja äänitehosteita. Sinuhe on hyvä sekä kirjana että radiokuunnelmana ja siitä on tehty jopa amerikkalainen elokuva.
Knalli ja sateenvarjo on myös hyvä radiokuunnelma brittivirkamiesten arkisesta aherruksesta.
Vierailija kirjoitti:
Osalla nuorista se voi olla ihan vaan sitä, että ne jäätävän isot luurit on muka jotain muotia siksi pitää olla ne päässä.
Voitko vinkata hyvät, pienet vastamelukuulokkeet? Kiitos jo etukäteen, en malta odottaa löytää pienemmät noiden isojen (mutta tehokkaasti vaimentavien) tilalle! Korvat niiden pitäisi silti yhä peittää jotta ne myös lämmittää talvella, eli napit ei riitä. Thanks!
Vierailija kirjoitti:
Minä kuuntelen musiiikkia kotona CD- ja LP-levyiltä isoista lattiakauttimesta tavallisesti yhden albumin verran samalta esittäjältä. Kun liikun ulkona ihmisten keskuudessa, niin haluan mielummin tarkkailla ympäristöä kuin turruttaa kuuloaistina kuulokkeilla. Ihmisten kanssa on helpompi jutella kun ei ole korvalaput päällä.
Ok boomer. Minä en halua jutella tuntemattomien ihmisten kanssa.
Tätä mäkin usein mietin, etenkin kun näkee paljon autossa kuljettajan paikalla olevia kuulokkeet /napit korvilla. Yritän lapsille opettaa, että ulkona kuuluu kuulla liikenteen ja muiden ihmisten äänet. En ikinä menisi itse kaduilla luurit päässä, haluan varautua johonkin hulluun kirveshyökkääjään, liikenteessä kuuluviin ääniin jne siten, että aistit on valppaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin kuuntelen lempimusiikkiani. Musiikki käytännössä estää ajattelemasta mitään kurjaa ja askelkin on lennokas. Väittäisin että valtaosa muistakin luuripäistä kuuntelee mielimusiikkiaan.
Minä kuuntelen musiiikkia kotona CD- ja LP-levyiltä isoista lattiakauttimesta tavallisesti yhden albumin verran samalta esittäjältä. Kun liikun ulkona ihmisten keskuudessa, niin haluan mielummin tarkkailla ympäristöä kuin turruttaa kuuloaistina kuulokkeilla. Ihmisten kanssa on helpompi jutella kun ei ole korvalaput päällä.
Mulla on muitakin aisteja kuin kuulo, joten ympäristön tarkkailu onnistuu vallan hyvin kuulokkeidenkin kanssa, kiitos kysymästä. Puhumattakaan sitten siitä, ettei mun tavalliset kuulokkeet oikeasti edes blokkaa täysin mitään ympäristön ääniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tätä nykypäivää, kun ympäristön ääniäkään ei enää siedetä. Ja pitää olla tehokas, tehdä monta asiaa samaan aikaan. Ja olla mahd. mukavuusalueella.
Ihmetellyt tätä itsekin, kun niin moni viihtyy kuulokkeet korvilla. Ihmiset eivät enää huomioi toisiaankaan niin paljon.
Minä huomioin kyllä muita ihmisiä, arvon paheksuja. Ne kuulokkeet ei blokkaa kokonaan ympäristöä. Ja sinä et tiedä minun elämästäni ja mukavuusalueiden päivittäisistä ylittämisistäni yhtikäs mitään. En myöskään multitaskaa. Otahan siis pää pois persiistä ja edes yritä ymmärtää muitakin kuin itseäsi.
Sama juttu. Vaikka minulla on kuulokkeet niin ne eivät blokkaa kaikkea ääntä, kuulen ihan hyvin jos takaa tulee vaikka pyörä joka kilisyttää kelloa. Tarkkailen myös ympäristöä ja huomion muut kulkijat sekä pidän huolen siitä että katson aina tuleeko autoja ennen kuin ylitän autotiet.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen äänikirjoja. Olin aiemmin samaa mieltä kuin ap, eli pidin ajatusta siitä, että en kuule ympäristön ääniä, häiritsevänä. Päätin kuitenkin antaa äänikirjoille mahdollisuuden, ja nyt olen jäänyt niihin koukkuun. Minusta on upeaa, että samalla, kun kävelee, pyöräilee tai tekee vaikka ruokaostoksia, voi sivistää itseään. Luonnossa liikkuessa äänimaisema voi olla miellyttävä, mutta kaupungilla tai vaikka jossain Prismassa en koe menettäväni mitään, vaikka en ympärillä kuuluvaa mökää kuulisikaan.
Silloin pitää liikkua jalankulkijana reunassa ja liikennesääntöjen mukaan. Ja katsoa jos vaihtaa jalkakäytävän puolta yms. Inhoan eniten kuulokkeet päässä koiria ulkoiluttavia poukkoilijoita. Soitat kelloa, et voi tietää kuuleeko henkilö vai ei.
Yleensä kuuntelen äärioikeistolaisia podcasteja sekä adolf hitlerin puheita
Vierailija kirjoitti:
Se on tätä nykypäivää, kun ympäristön ääniäkään ei enää siedetä. Ja pitää olla tehokas, tehdä monta asiaa samaan aikaan. Ja olla mahd. mukavuusalueella.
Ihmetellyt tätä itsekin, kun niin moni viihtyy kuulokkeet korvilla. Ihmiset eivät enää huomioi toisiaankaan niin paljon.
Niin todellakin pitäisi kyllä jaksaa vaikka heti aamusta kuunnella joidenkin p***ahousujuoppojen mölinöitä julkisissa, vieraiden ihmisten ulkonäkööni/painooni kohdistuvia huuteluita, teinien kiherrystä jne.
En voi ymmärtää, miten ihmeessä jotakuta ventovierasta voi häiritä se, että toisella on luurit korvilla?! Mulla ainakin on käytössä ns. talkthru-toiminto eli kyllä mä kuulen, jos kaupan kassa kysyy jotain tms. eli kuulen ne ihmiset, jotka oikeasti puhuvat minulle, eivätkä vain huutele jostain kauempaa.
Kuunnelma, ei podcast kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Äänikirjaa 📚
Valitettavasti jotain tämän kaltaista:
Ei tuo oo äänikirja
Milloin olet lukenut viimeksi oikean paperille painetun kirjan? Radiokuunnelmat ovat parempi keksintö, sillä niissä on useita ääninäyttelijöitä ja äänitehosteita. Sinuhe on hyvä sekä kirjana että radiokuunnelmana ja siitä on tehty jopa amerikkalainen elokuva.
Knalli ja sateenvarjo on myös hyvä radiokuunnelma brittivirkamiesten arkisesta aherruksesta.
Taitaa siitä jokunen kuukausi olla, jos ei lastenkirjoja lasketa. Valitettavasti nuo vinkkaamasi ei ihan ole mun tyylilajia 😅
Äänikirjoja, luentoja tai sitten vaan ihan puhelinta varten, jos joku soittaa, niin ei tarvi lenkillä erikseen kaivaa puhelinta taskusta (varsinkin talvella)
Oon kerran kokeillut kuulokkeet päässä kaupungilla käyntiä. En tykännyt, kun tosiaan ympäristön ääniä ei kuule. Se tuntui pelottavalta, ettei ole kosketuksissa siihen mitä ympärillä tapahtuu. Käytän kuulokkeita vain kotona, ja silloinkin ilmoitan aina miehelle että nyt laitan kuulokkeet, niin hän tietää antaa visuaalista signaalia jos on jotain asiaa. Moni pitää varmaan kummallisena, mutta mulla tämä menee näin.
Kuunnelma, ei podcast kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Äänikirjaa 📚
Valitettavasti jotain tämän kaltaista:
Ei tuo oo äänikirja
Milloin olet lukenut viimeksi oikean paperille painetun kirjan? Radiokuunnelmat ovat parempi keksintö, sillä niissä on useita ääninäyttelijöitä ja äänitehosteita. Sinuhe on hyvä sekä kirjana että radiokuunnelmana ja siitä on tehty jopa amerikkalainen elokuva.
Knalli ja sateenvarjo on myös hyvä radiokuunnelma brittivirkamiesten arkisesta aherruksesta.
Olen eri, mutta luen painettuja kirjoja, e-kirjoja ja kuuntelen äänikirjoja kolminumeroisen määrän vuodessa helposti. Painetun kirjan lukeminen on aika vaikeaa samalla kun tasapainoilee huonosti talvikunnossapidetyllä kadulla.
Vastauksena siihen, miten voi kuunnella on se, että voihan puhettakin kuunnella jos liikkuu jonkun kanssa. Tai omaa ääntään, haukkuvia koiria, lehtipuhaltimia, lasten parkumista jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelen äänikirjoja. Olin aiemmin samaa mieltä kuin ap, eli pidin ajatusta siitä, että en kuule ympäristön ääniä, häiritsevänä. Päätin kuitenkin antaa äänikirjoille mahdollisuuden, ja nyt olen jäänyt niihin koukkuun. Minusta on upeaa, että samalla, kun kävelee, pyöräilee tai tekee vaikka ruokaostoksia, voi sivistää itseään. Luonnossa liikkuessa äänimaisema voi olla miellyttävä, mutta kaupungilla tai vaikka jossain Prismassa en koe menettäväni mitään, vaikka en ympärillä kuuluvaa mökää kuulisikaan.
Silloin pitää liikkua jalankulkijana reunassa ja liikennesääntöjen mukaan. Ja katsoa jos vaihtaa jalkakäytävän puolta yms. Inhoan eniten kuulokkeet päässä koiria ulkoiluttavia poukkoilijoita. Soitat kelloa, et voi tietää kuuleeko henkilö vai ei.
Kumma kun autoilijat saavat kuunnella autossaan musiikkia, puheradiota tai äänikirjoja. Jopa puhua langattomasti puhelimessa ja muiden autossaolevien kanssa. Jalankulku se on sellainen taitolaji, että voi vain pistää tassua toisen eteen.
Musiikkia kuuntelen. En huudata sitä niin kovalla, ettenkö kuulisi myös ympäristön ääniä. Lenkillä ollessani olen lenkillä enkä juttelemassa randomien kanssa, joten heidän juttujaan minun ei tarvitsekaan kuulla :)
Musiikkia kuuntelen, se auttaa keskittymään siihen että en ala panikoimaan