Kun noin 90%:lla ulkona liikkuvista nuorista ja aikuisistakin törröttää kuulokkeet korvista, niin mitä he niin pakkomielteisesti kuuntelevat?

Kun katsoo äänikirjojen valikoimaa niin ei ihme että Senon w t -mammojen harrastus nykyään.

Parempi kysymys on, että mitä ne kaikki ihmiset oikein tihrustavat siitä pienestä kännykän näytöstään päivät pitkät silmät sirrillään?

ihmiset ovat niin "pois itsestään".. hiljaisuus teksi todella hyvää

kävely ilman musiikkia meditatiivista

Podcastia yleensä. Usein en kuuntele mitään mutta kun luurit on korvilla kukaan ei tule häiritsemään ellei ole oikeaa asiaa. Tarkoitan siis, ettei miehet tule häiriköimään ja huutelemaan.

Ei jaksa kuunnella ihmisten typerää kälätystä bussissa ja muualla.

Onpa jotenkin ylimielinen asenne, tai ainakin sanavalintasi kuulostaa siltä että ihan kuin olisit parempi ihminen kun kuulet ympäristön äänet.

Mä tykkään kyllä luonnon äänistä kesällä, jos oon metsikköpolulla kävelemässä niin en tarvii musiikkia. Muuten olen kyllä ihan mielelläni "omassa kuplassani" ja saan musiikista kuin "aidan" ulkomaailmaa vastaan, saan luotua sellaisen tunnelman kuin haluan. Enpä usko että kauheasti menetän, vaikka en kaupungin ääniä kuule?

Ainiin, lisään vielä, että mua ei todellakaan kiinnosta vieraiden ihmisten jutut ja puhelimeen kälätykset bussissa ja muualla, että todellakin mieluummin musiikkia johon saan keskittyä.

Vierailija kirjoitti:

Berrye kirjoitti:

Jos kuuntelet kaupungilla ja lenkillä äänikirjaa. Pystytkö keskittymään, omaksumaan niin että muistat seuraavana tai kuukauden päästä mitä kirjassa tapahtui. Vai vain noin suunilleenniin että voi sanoa että olet kuunnellut kirjan. Pinta puolista on Kirjan kuuntelu verrattuna lukemiseen jossa myös oma mielikuvitus tuo oman ulottuvuuden.

Jos en pysty keskittymään, niin silloin tietysti lopetan kuuntelemisen ja jatkan sitä toisella kertaa. Ihan kuin paperikirjaa lukiessakin.

Miksi tätä on alapeukutettu? Ihan järkevä vastaus, ja tuskin kenelläkään on mitään sitä vastaan, että joku ei kuuntele kirjaa silloin kun ei voi keskittyä.

Ei ole kyse siitä mitä ne niin kiihkeästi haluavat kuunnella vaan siitä mitä ne EIVÄT tahdo mistään hinnasta kuulla.

Eli esimerkiksi sinua.

Kuuntelen vastamelukuulokkeilla valkoista kohinaa kun on ainoa tapa kuulla hiljaisuutta.

Minä usein opiskelen. Kuuntelen siis luentoja. Käyn töissä ja mulla on kaksi lasta, en todella ehdi istua kotona kuuntelemassa näitä. Käytän siis työmatka-aikani hyödyksi.

Kohinaa ja heinäsirkkojen ääntä tinnituksen takia.

Musiikkia, podcasteja, äänikirjoja, kaveria puhelun toisessa päässä.

En halua kuulla muita ihmisiä tai kaupungin melua. Pysyttelen kävelijöiden puolella, joten pyörät pääsee ohi (ja niin harva soittaa kelloa, että ei sillä ole väliä vaikka niitä ei kuule).

Lisäksi 45min kävelymatka on kivampi taittaa, kun on jotain kuunneltavaa.

Vierailija kirjoitti:

Parempi kysymys on, että mitä ne kaikki ihmiset oikein tihrustavat siitä pienestä kännykän näytöstään päivät pitkät silmät sirrillään?

Minä luen kirjaa. Tosin minulla ei ole pientä näyttöä vaan iPhone XS Max. Kotona luen iPadilta ja esim. junassa tai odottaessa jossain luen puhelimesta. Laitteet synkronoivat automaattisesti joten jatkan siitä mihin jäin.

Ap tarkkailee ja miettii pakkomielteisesti muiden ihmisten tekemisiä koska pelkää olevansa erilainen ja jäävänsä jostain paitsi.