Onko jo syy lähteä, korvasta vääntäminen
Lapset käyttäytyy huonosti, mies ei hillitse itseään vaan käyttäytyy uhkaavasti ja esimerkiksi vääntää korvasta. Tai vie kovakouraisesti käsivarresta tai vaikka polkee jalalla. Ei ole vielä kai kovasti sattunut, mutta enemmän lapset itkee säikähdystä ja harmia. Ei muuta käytöstään, aina laittaa lasten syyksi. Joko on pakko muuttaa eri osoitteisiin? Vai voiko tuota vaan katsoa läpi sormien? Äkkipikainen muutenkin. En usko että kunnolla satuttaisi, mutta häiritsee tosi paljon tuo arvaamaton käytös. Lapset kouluikäisiä.
Kommentit (40)
Naisen tulee kasvattaa lapsia, varsinkin tyttöjä niin että he eivät häiritse isäänsä vaan antavat tämän olla rauhassa, koska isä on väsynyt työpäivän jälkeen ja haluaa levätä sen jälkeen kotona. Sen takia vaimo ei saa rasittaa miestään omilla pikku huolillaan saati vaatia, että mies osallistuu kotitöihin tai lasten hoitoon ja kasvatukseen. Lapsetkaan eivät saa häiritä isäänsä, päinvastoin tyttöjen pitää yhdessä äitinsä kanssa palvella isäänsä eli herraansa, että osaavat sitten aikuisina palvella miestään.
Tämä on normaali ongelma nykyperheissä. Perheen mies on yleensä konservatiivi ja haluaa kasvattaa perinteisesti, kun taas nainen yleensä on feministisissä liemissä marinoitu punavihreä joka miettii sanoituksia ja lasuja. Yhteisymmärryksen saavuttaminen kasvatusasioissa on näissä olosuhteissa lähes mahdotonta, koska nainen kokee miehen keinot väkivaltana ja mies kokee naisen keinot voimattomuutena ja periksiantamisena.
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi tulevat vihaamaan sinua jos et suojele heitä tuollaiselta.
No en usko, itse sain piiskaa ja isäni repi hiuksista. En syytä tästä äitiäni, enkä isäänikään, he toimivat parhaan silloisen tietämyksensä mukaan. Ei ole jäänyt traumoja, tiesin että pahaa tehdessä saa piiskaa, ja pyrin sitten käyttäytymään paremmin.
Tai ainakin olemaan kiinnijäämättä teoistani :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi tulevat vihaamaan sinua jos et suojele heitä tuollaiselta.
No en usko, itse sain piiskaa ja isäni repi hiuksista. En syytä tästä äitiäni, enkä isäänikään, he toimivat parhaan silloisen tietämyksensä mukaan. Ei ole jäänyt traumoja, tiesin että pahaa tehdessä saa piiskaa, ja pyrin sitten käyttäytymään paremmin.
Tai ainakin olemaan kiinnijäämättä teoistani :D
Lapset ovat tietoisia kasvatussuosituksista ja menettävät luottamuksen vanhempiinsa jos vanhemmat eivät kasvatustyössään noudata suosituksia.
Joskus 70-luvulla kun piiskaa vielä suositeltiin niin totta kai se oli lapsistakin ihan ok keino. Nyt taas kun suositellaan positiivista vahvistamista niin lapsi reagoi siihen rajusti jos oma vanhempi ei vahvistakaan positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun se ei ole niin mustavalkoista. Lapset on kurittomia eivätkä usko. Hän on kerta kaikkiaan keinoton. Onko joku saanut apua tyyliin lastensuojelulta? Monta lasta, ei ole kerta kaikkiaan helppoa vaan lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin on syy lähteä! Fyysinen käsiksi käyminen pahenee lähes aina. Raja on tuossa jo ylitetty niin selvästi, että lähtöä ei kannata enää viivytellä.
Mutta suosittelen, että haet itsellesi tukea lähtemiseen esimerkiksi turvakodista tai jostain muusta vastaavasta paikasta. Äkkipikaisen, väkivaltaisen ihmisen luota lähteminen ei ole riskitöntä.
Lapset oireilevat levottomuudella kokemastaan väkivallasta sekä perheessä olevasta tasapainottomasta henkilöstä. Kuinka tasapainoiseksi kasvaisit itse noissa olosuhteissa? Jos mies on luonnehäiriöinen esim. narsisti, hän ei tule parantamaan tapojaan. Miten mies itse suhtautuu tekemisiinsä? Hirvittääkö se häntä ja yrittääkö hän muuttua? Sinä et voi häntä muuttaa muuten kuin lähtemällä, jos ei ole jo hakenut apua ja tehnyt töitä muuttuakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun se ei ole niin mustavalkoista. Lapset on kurittomia eivätkä usko. Hän on kerta kaikkiaan keinoton. Onko joku saanut apua tyyliin lastensuojelulta? Monta lasta, ei ole kerta kaikkiaan helppoa vaan lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin on syy lähteä! Fyysinen käsiksi käyminen pahenee lähes aina. Raja on tuossa jo ylitetty niin selvästi, että lähtöä ei kannata enää viivytellä.
Mutta suosittelen, että haet itsellesi tukea lähtemiseen esimerkiksi turvakodista tai jostain muusta vastaavasta paikasta. Äkkipikaisen, väkivaltaisen ihmisen luota lähteminen ei ole riskitöntä.
Lapset oireilevat levottomuudella kokemastaan väkivallasta sekä perheessä olevasta tasapainottomasta henkilöstä. Kuinka tasapainoiseksi kasvaisit itse noissa olosuhteissa? Jos mies on luonnehäiriöinen esim. narsisti, hän ei tule parantamaan tapojaan. Miten mies itse suhtautuu tekemisiinsä? Hirvittääkö se häntä ja yrittääkö hän muuttua? Sinä et voi häntä muuttaa muuten kuin lähtemällä, jos ei ole jo hakenut apua ja tehnyt töitä muuttuakseen.
Se että pitää kuria lapsille ei ole sen paremmin tasapainottomuutta, narsismia kuin hirvittävääkään. Itse asiassa se on kaikkea muuta kuin sitä.
Olisiko muita keinoja miten mies voisi hoitaa nuo tilanteet? Raahaamisen sijaan lapsen kantaminen ja korvasta vääntämisen sijaan vaikka arestinurkka? Toimivia keinoja kannattaa miettiä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun se ei ole niin mustavalkoista. Lapset on kurittomia eivätkä usko. Hän on kerta kaikkiaan keinoton. Onko joku saanut apua tyyliin lastensuojelulta? Monta lasta, ei ole kerta kaikkiaan helppoa vaan lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin on syy lähteä! Fyysinen käsiksi käyminen pahenee lähes aina. Raja on tuossa jo ylitetty niin selvästi, että lähtöä ei kannata enää viivytellä.
Mutta suosittelen, että haet itsellesi tukea lähtemiseen esimerkiksi turvakodista tai jostain muusta vastaavasta paikasta. Äkkipikaisen, väkivaltaisen ihmisen luota lähteminen ei ole riskitöntä.
Lapset oireilevat levottomuudella kokemastaan väkivallasta sekä perheessä olevasta tasapainottomasta henkilöstä. Kuinka tasapainoiseksi kasvaisit itse noissa olosuhteissa? Jos mies on luonnehäiriöinen esim. narsisti, hän ei tule parantamaan tapojaan. Miten mies itse suhtautuu tekemisiinsä? Hirvittääkö se häntä ja yrittääkö hän muuttua? Sinä et voi häntä muuttaa muuten kuin lähtemällä, jos ei ole jo hakenut apua ja tehnyt töitä muuttuakseen.
Se että pitää kuria lapsille ei ole sen paremmin tasapainottomuutta, narsismia kuin hirvittävääkään. Itse asiassa se on kaikkea muuta kuin sitä.
Se, että kotona riehuu lapsen tasolle jäänyt väkivaltainen aikuinen ei ole kurin pitämistä muuta kuin tämän päästään sairaan yksilön mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun se ei ole niin mustavalkoista. Lapset on kurittomia eivätkä usko. Hän on kerta kaikkiaan keinoton. Onko joku saanut apua tyyliin lastensuojelulta? Monta lasta, ei ole kerta kaikkiaan helppoa vaan lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin on syy lähteä! Fyysinen käsiksi käyminen pahenee lähes aina. Raja on tuossa jo ylitetty niin selvästi, että lähtöä ei kannata enää viivytellä.
Mutta suosittelen, että haet itsellesi tukea lähtemiseen esimerkiksi turvakodista tai jostain muusta vastaavasta paikasta. Äkkipikaisen, väkivaltaisen ihmisen luota lähteminen ei ole riskitöntä.
Lapset oireilevat levottomuudella kokemastaan väkivallasta sekä perheessä olevasta tasapainottomasta henkilöstä. Kuinka tasapainoiseksi kasvaisit itse noissa olosuhteissa? Jos mies on luonnehäiriöinen esim. narsisti, hän ei tule parantamaan tapojaan. Miten mies itse suhtautuu tekemisiinsä? Hirvittääkö se häntä ja yrittääkö hän muuttua? Sinä et voi häntä muuttaa muuten kuin lähtemällä, jos ei ole jo hakenut apua ja tehnyt töitä muuttuakseen.
Se että pitää kuria lapsille ei ole sen paremmin tasapainottomuutta, narsismia kuin hirvittävääkään. Itse asiassa se on kaikkea muuta kuin sitä.
Se, että kotona riehuu lapsen tasolle jäänyt väkivaltainen aikuinen ei ole kurin pitämistä muuta kuin tämän päästään sairaan yksilön mielestä.
Ei tuossa ole mitään riehumista tai lapsen tasolle jäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun se ei ole niin mustavalkoista. Lapset on kurittomia eivätkä usko. Hän on kerta kaikkiaan keinoton. Onko joku saanut apua tyyliin lastensuojelulta? Monta lasta, ei ole kerta kaikkiaan helppoa vaan lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin on syy lähteä! Fyysinen käsiksi käyminen pahenee lähes aina. Raja on tuossa jo ylitetty niin selvästi, että lähtöä ei kannata enää viivytellä.
Mutta suosittelen, että haet itsellesi tukea lähtemiseen esimerkiksi turvakodista tai jostain muusta vastaavasta paikasta. Äkkipikaisen, väkivaltaisen ihmisen luota lähteminen ei ole riskitöntä.
Lapset oireilevat levottomuudella kokemastaan väkivallasta sekä perheessä olevasta tasapainottomasta henkilöstä. Kuinka tasapainoiseksi kasvaisit itse noissa olosuhteissa? Jos mies on luonnehäiriöinen esim. narsisti, hän ei tule parantamaan tapojaan. Miten mies itse suhtautuu tekemisiinsä? Hirvittääkö se häntä ja yrittääkö hän muuttua? Sinä et voi häntä muuttaa muuten kuin lähtemällä, jos ei ole jo hakenut apua ja tehnyt töitä muuttuakseen.
Se että pitää kuria lapsille ei ole sen paremmin tasapainottomuutta, narsismia kuin hirvittävääkään. Itse asiassa se on kaikkea muuta kuin sitä.
Se, että kotona riehuu lapsen tasolle jäänyt väkivaltainen aikuinen ei ole kurin pitämistä muuta kuin tämän päästään sairaan yksilön mielestä.
Ei tuossa ole mitään riehumista tai lapsen tasolle jäämistä.
Normaali vanhempi käyttää tunnemittaria jos itsellä tai lapsella on vaikea tunnetila. Ei todellakaan lähde raahaamaan lasta mihinkään tai muuten loukkaa lapsen koskemattomuutta.
Tässäkään keskustelussa ei ymmärretä sitä, että väkivalta on täysin tunnistettava asia, ihmiset eivät vain halua myöntää sitä. Voihan sitä esittää kaiken olevan ok, kun ei ole.
Tässä taas nähdään - äiti istuu ja odottaa ja ihmettelee. Toivoo kaikkien ongelmien häviävän. Menee muutama vuosikymmen ja lapsensa kirjoittaa kirjan siitä, kun isä oli väkivaltainen.
Ihan miten vain. Tehkää vaan samat virheet uudelleen ja uudelleen. Kirjoitetaan lisää kirjoja aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään keskustelussa ei ymmärretä sitä, että väkivalta on täysin tunnistettava asia, ihmiset eivät vain halua myöntää sitä. Voihan sitä esittää kaiken olevan ok, kun ei ole.
Tässä taas nähdään - äiti istuu ja odottaa ja ihmettelee. Toivoo kaikkien ongelmien häviävän. Menee muutama vuosikymmen ja lapsensa kirjoittaa kirjan siitä, kun isä oli väkivaltainen.
Ihan miten vain. Tehkää vaan samat virheet uudelleen ja uudelleen. Kirjoitetaan lisää kirjoja aiheesta.
Vielä muutama vuosikymmen sitten lähes kaikkia lapsia kasvatettiin tuolla lailla. Missä ne miljoonat kirjat ovat?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko muita keinoja miten mies voisi hoitaa nuo tilanteet? Raahaamisen sijaan lapsen kantaminen ja korvasta vääntämisen sijaan vaikka arestinurkka? Toimivia keinoja kannattaa miettiä yhdessä.
Olen syntynyt 50-luvulla ja luulin arestinurkan jo aikoja sitten jääneen historiaan. Se on lapselle nöyryyttävää ja pelottavaakin kun ei koskaan tiedä hermostuko vanhempi jostain lisää kun se nurkassa seisova lapsi ärsyttää silti.
Myös jotkut seisottavat lasta nurkassa liian pitkiä aikoja.
Kasvatuksen tulee olla sellaista ettei se nöyryytä lasta eikä vanhempi menetä luottamusta lapsen silmissä tai lapsi ala halveksia vanhempaansa. Nöyryytetty lapsi usein nöyryyttää aikuisena muita tai ainakin kostaa lapsuuden traumansa jollain tavoin. Myös voi usein itse huonosti aikuisenakin.
Minusta korvasta vääntäminen, raahaaminen, jalalle tallaaminen ym. ovat noöyryyttämistä ja lasta vahingoittavaa myös henkisestikin.
Minä äitinä kyllä pyytäisin jotain apua koko perheelle. Kaikki aloittajan perheessä ovat varmaan jo siinä pisteessä etteivät yksin saa tolkkua asioihin. Minä puuttuisin miehen toimintaan ja valvoisin, ettei hän sitten kosta puuttumistani lapsille.
Ehtona liiton jatkumiseen olisi juuri ulkopuolisen avun hakeminen. Nopeasti.
Ymmärrän, että kun on suuri perhe hermot ovat joskus kovilla. Mutta vanhemmat ovat lapset hankkineet, iso perhe ei ole lasten syy. Ja vanhempien kuitenkin myös pitäisi tilanne lasten kanssa hallita asiallisesti ja lapsia arvostavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään keskustelussa ei ymmärretä sitä, että väkivalta on täysin tunnistettava asia, ihmiset eivät vain halua myöntää sitä. Voihan sitä esittää kaiken olevan ok, kun ei ole.
Tässä taas nähdään - äiti istuu ja odottaa ja ihmettelee. Toivoo kaikkien ongelmien häviävän. Menee muutama vuosikymmen ja lapsensa kirjoittaa kirjan siitä, kun isä oli väkivaltainen.
Ihan miten vain. Tehkää vaan samat virheet uudelleen ja uudelleen. Kirjoitetaan lisää kirjoja aiheesta.
Vielä muutama vuosikymmen sitten lähes kaikkia lapsia kasvatettiin tuolla lailla. Missä ne miljoonat kirjat ovat?
Tuskin olet itse kovin innokas kirjojen lukija, kommentistasi päätellen. Kyllähän niitä kirjoja on monet kirjoittaneet, osasta on tehty elokuvakin.
Ihmettelen miten myönteisesti monet täällä suhtautuvat fyysiseen kuritukseen. Onkohan niin, että kun minuakin on kuristettu niin annetaan sen jatkua muillekin. Ikäänkuin että miksi pääsisivät vähemmällä kuin minä.
Emmehän me monessa muissakaan asioissa elä ja ajattele niinkuin muutama vuosikymmen sitten. Miksi sitten fyysisessä kurituksessa pitäisi jäädä menneille vuosille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko muita keinoja miten mies voisi hoitaa nuo tilanteet? Raahaamisen sijaan lapsen kantaminen ja korvasta vääntämisen sijaan vaikka arestinurkka? Toimivia keinoja kannattaa miettiä yhdessä.
Olen syntynyt 50-luvulla ja luulin arestinurkan jo aikoja sitten jääneen historiaan. Se on lapselle nöyryyttävää ja pelottavaakin kun ei koskaan tiedä hermostuko vanhempi jostain lisää kun se nurkassa seisova lapsi ärsyttää silti.
Myös jotkut seisottavat lasta nurkassa liian pitkiä aikoja.Kasvatuksen tulee olla sellaista ettei se nöyryytä lasta eikä vanhempi menetä luottamusta lapsen silmissä tai lapsi ala halveksia vanhempaansa. Nöyryytetty lapsi usein nöyryyttää aikuisena muita tai ainakin kostaa lapsuuden traumansa jollain tavoin. Myös voi usein itse huonosti aikuisenakin.
Minusta korvasta vääntäminen, raahaaminen, jalalle tallaaminen ym. ovat noöyryyttämistä ja lasta vahingoittavaa myös henkisestikin.Minä äitinä kyllä pyytäisin jotain apua koko perheelle. Kaikki aloittajan perheessä ovat varmaan jo siinä pisteessä etteivät yksin saa tolkkua asioihin. Minä puuttuisin miehen toimintaan ja valvoisin, ettei hän sitten kosta puuttumistani lapsille.
Ehtona liiton jatkumiseen olisi juuri ulkopuolisen avun hakeminen. Nopeasti.
Ymmärrän, että kun on suuri perhe hermot ovat joskus kovilla. Mutta vanhemmat ovat lapset hankkineet, iso perhe ei ole lasten syy. Ja vanhempien kuitenkin myös pitäisi tilanne lasten kanssa hallita asiallisesti ja lapsia arvostavasti.
Tämä "lapsen arvostaminen" kuulostaa siltä, että et hyväksy muita kurinpitokeinoja kuin lapsen kanssa keskustelemisen. Lapsen rankaisemisessa tunnut näkevän pelkkää väkivaltaa, raivoa ja vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään keskustelussa ei ymmärretä sitä, että väkivalta on täysin tunnistettava asia, ihmiset eivät vain halua myöntää sitä. Voihan sitä esittää kaiken olevan ok, kun ei ole.
Tässä taas nähdään - äiti istuu ja odottaa ja ihmettelee. Toivoo kaikkien ongelmien häviävän. Menee muutama vuosikymmen ja lapsensa kirjoittaa kirjan siitä, kun isä oli väkivaltainen.
Ihan miten vain. Tehkää vaan samat virheet uudelleen ja uudelleen. Kirjoitetaan lisää kirjoja aiheesta.
Vielä muutama vuosikymmen sitten lähes kaikkia lapsia kasvatettiin tuolla lailla. Missä ne miljoonat kirjat ovat?
Tuskin olet itse kovin innokas kirjojen lukija, kommentistasi päätellen. Kyllähän niitä kirjoja on monet kirjoittaneet, osasta on tehty elokuvakin.
Ihmettelen miten myönteisesti monet täällä suhtautuvat fyysiseen kuritukseen. Onkohan niin, että kun minuakin on kuristettu niin annetaan sen jatkua muillekin. Ikäänkuin että miksi pääsisivät vähemmällä kuin minä.Emmehän me monessa muissakaan asioissa elä ja ajattele niinkuin muutama vuosikymmen sitten. Miksi sitten fyysisessä kurituksessa pitäisi jäädä menneille vuosille.
Et taida tietää paljoakaan niistä menneistä ajoista jos kuvittelet sen olleen jotain lapsen kuristamista mistä sitten on kirjoitettu kirjoja.
Ennen ymmärrettiin, että lastakin voi olla tarpeen rangaista, ja että rangaistuksen on oltava tuntuva jotta se toimii. Tämä ymmärrys on nyt katoamassa ja siksi vanhemmat ovat helisemässä lastensa kanssa, kun heiltä puuttuu keinot saada lapsi tottelemaan.
Uskomatonta miten monelle on täysin ok että aikuisen armoilla olevaa lasta satutetaan fyysisesti. Aikuisella on mahdollisuus ja velvollisuus suunnitella kasvattamista ja pohtia miten toimii kun erilaisia tilanteita tulee eteen. Aloituksen perhe vaikuttaa stressaantuneelta ja ainakin osalla perheestä on selvästi turhautunut ja sekava olo. Vastuu on vanhemman, apua saa hakea ja pitää hakea. Aivan minimi on että ymmärtää ettei oman tahtonsa läpiviemiseksi voi loukata toisen ihmisen koskemattomuutta. Jotkut miehet lyövät äitiä, jotkut lapsia, jotkut kaikkia.
On aika pelottava ajatus että joku harkiten päättää että kun asiat eivät mene hänen mielensä mukaan, hänellä on oikeus satuttaa toisia ja väkisin siirrellä heitä paikasta toiseen. Tässähän ei ole kysymys hätätilanteesta tai lapsen hyvinvoinnin turvaamisesta, vaan siitä että aikuisella loppuu keinot ja jäljelle jää satuttaminen, jonka varma seuraus on pelästyminen ja kipu, luottamuksen menetys.
Tuota harkittua valintaa paljon yleisempää onkin että aikuinen menettää malttinsa ja satuttaa lasta vihaisesti. Mikäli korvan vääntäminen (joka muuten sattuu todella kovasti) olisi validi ja toimiva keino, sitä voisi käyttää vaikkapa töissäkin ja kavereiden kesken jos koetetaan saada joku ymmärtämään jotain. Ei olisi syytä selittää mitään tai sopia tai suunnitella, voisi vain napata työkaveria korvasta ja napakasti vääntäen tämä saisi heti tiedon siitä miten toimia. Nerokasta.
[lapsilla on mielestäni muuten aivan tasapainoinen ja rakastava perhe. mieskin on hyvä isä kun ei ole hermostunut. On vähän yliampuvaa syytellä heti narsistiksi, tästä huomaa taas mikä vimma ihmisillä on käyttää näitä muotidiagnooseja, ihan hatusta heittäen. Ei ole narsisti, on vaan lapsiin toisinaan väsynyt aikuinen ihminen. Apua emme saa arkeen mistään, ei ole läheisiä sillä tavalla. Luonteeltaan on aina ollut äkkiväärä, mutta se ei ole mikään diagnoosi.
quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun se ei ole niin mustavalkoista. Lapset on kurittomia eivätkä usko. Hän on kerta kaikkiaan keinoton. Onko joku saanut apua tyyliin lastensuojelulta? Monta lasta, ei ole kerta kaikkiaan helppoa vaan lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin on syy lähteä! Fyysinen käsiksi käyminen pahenee lähes aina. Raja on tuossa jo ylitetty niin selvästi, että lähtöä ei kannata enää viivytellä.
Mutta suosittelen, että haet itsellesi tukea lähtemiseen esimerkiksi turvakodista tai jostain muusta vastaavasta paikasta. Äkkipikaisen, väkivaltaisen ihmisen luota lähteminen ei ole riskitöntä.
Lapset oireilevat levottomuudella kokemastaan väkivallasta sekä perheessä olevasta tasapainottomasta henkilöstä. Kuinka tasapainoiseksi kasvaisit itse noissa olosuhteissa? Jos mies on luonnehäiriöinen esim. narsisti, hän ei tule parantamaan tapojaan. Miten mies itse suhtautuu tekemisiinsä? Hirvittääkö se häntä ja yrittääkö hän muuttua? Sinä et voi häntä muuttaa muuten kuin lähtemällä, jos ei ole jo hakenut apua ja tehnyt töitä muuttuakseen.
Mielestäni on myös (lapsettomien ?) jeesustelua väittää, ettei hermot mene itseltä koskaan. Mikä kurinpitomenetelmä on Ok, jos ja kun ainainen keskustelu ei mene jakeluun? Voidaan lässyttää vaikka maailman tappiin, mutta kun se lapsi ei usko! Niin voiko olla että sillon pitää esimerkiksi antaa luunappi ihan vaan että pysäyttää esimerkiksi jatkuvan riehumisen.
Eivät joudu. Kukaan ei pakota lapsia väkivaltaisen tai päihdeongelmaisen vanhemman luokse.