¤¤¤¤ TAMMENTERHOT maanantaihin ¤¤¤¤

Jos pikaseen, ennen kahvitaukoa...



HikkaG: Meidän vauvalla on kans tosi usein hikka, melkein aina sen jälkeen kun mie oon syönyt jotain. Sit siellä naputtelee aikansa. Kova liikkumaan tää kans on, varsinkin iltaisin on aikamoinen jytke mahassa. Melkein on hauskempi katella mahaa kuin telkkaria kun sohvalla rötköttää. :)



TurvotusG: turvotusta on _paljon_. Tukisukat jalassa ei kannata lähtä mihinkään taaplaamaan, enkä oo sormuksia saanut sormeen pariin kuukauteen. Kun käy kävelyllä, niin sormet on turvoksissa koko loppupäivän. Juon päivän mittaan paljon vettä ja muuta nestettä, mutta ei tunnu auttavan.



Tikru: mie huomasin kans viime viikolla, että maha on laskeutunut pikkuisen. Neuvolassa sf-mitta oli pysynyt samana kuin kaksi viikkoa aikaisemmin, niin on siellä jotain tapahtunut. Ja on vähän helpompi hengittääkin kun maha ei ala ihan tuosta tissien alapuolelta. Kaipa se pikkuhiljaa alkaa asettumaan lähtöruutuun.



Mutta nyt teelle ja pullalle.



T: Monttu

Kiva, mies tuli kotiin just ja sen oli pakko päästä heti kattomaan sähköpostiaan kesken mun kirjoittelun ja eiköhän se sitten rävelönä painanut ruksista hävittäen mun kirjoitukset!! #%#**## pr...ele!

Just ku oon itekin oppinut tallentamaan kaiken ennenku lähetän tekstin....ja mies on meistä se tietokonenörtti, mukamas....



Mistä saankin aloituksen TAU:n kysymykseen että se meidän " isänsä tytär" on 13 vee ja ihan addiktoitunut tohon meseen, ei muuta täällä ollessaan tee (käy joka toinen viikonloppu) vaikka kuinka yritän ehdotella....

Meilläkin tilanne ihan sama, mies katoo telkkaria, tyttö koneella, tai päinvastoin! Yritän aina vinkkasta miehelle et mee nyt viettämään tytön kanssa hieman " laatuaikaa" , mut kun tyttö taitaa olla siinä iässä ettei mikään oikeen nappaa....



MARY, SULINA & ARIELLA teilläkin näköjään tuo huimaus tuttua!

Mulle ihan uus ilmiö, ja ootte oikeassa, la-su välinen yö kun meni taas valvoessa (heräilin 2 h välein) eli olin aika naatti aamulla ja verensokeri tais päästä laskemaan ennen sitä kohtausta ja helpotti kun istahdin, söin ja join mehua. Ja sen jölkeen toista tuntia raikkaassa ilmassa, tosin illalla oli taas aika väsy ja huono olo, tais olla liian tapahtumarikas viikonloppu.

Siskoni sanookin että raskaana ollessa pitäisi elää kuin lapsi: syödä, nukkua ja ulkoilla hyvin & säännöllisesti!



SULINA:lla lenkkeily vaikeutunut, oliko se liitoskipujen takia? Sori en muista tarkkaan, mutta täällä yksi jolla liikkuminen on nykyään " mummovauhtia" ja korkeintaan 1/2 h kerrallaan....

Lonkkia & häntäluuta vihloo ja vatsa kiristyy eli rauhassa pitää ottaa! Joku sanoikin ettei ihme että painoa tulee kun ei pääse kunnolla liikkumaan, samaa mieltä! Muistelen haikeena 1,5 h sauvakävelylenkkejä....no, niille ehtii sitten myöhemmin kun karistelee näitä kertyneitä kiloja!



NÄRÄSTYS- uusi vaiva täälläkin! Kävin apteekista hakemassa Rennietä ja se kyllä auttoi yksi ilta nukkumaan mennessä kun poltti niin pirusti!

Turvotusta ei niin paljoa, sormus vielä sormessa ja lähteekin pois, mutta jos pidän tavallisia nilkkasukkia niin kunnon rinkulat jää jalkoihin!

Vettä yritän juoda paljon, mutta kun muutenkin pitää vessassa ravata koko ajan....



VAUVAN HIKKA- olen huomannut muutaman kerran semmoista tasaista, pientä nykimistä joka kestää ehkä muutaman minuutin, joskus kauemminkin, taitaa olla sitä hikkaa?



Ja sitten tähän loppuun pieni HIKOILU G: tuntuuko muista että hikoiluttaa enempi kun normaalisti?



Voi olla että johtuu tästä sään lämpenemisestä, mutta nukun yöt alasti kun ahdistaa muuten ja iltaisin housut ja paita ihan hikisinä (varsinkin jos juo paljon) ja rintojen alta hikoilen kauheesti, vaikken ole isorintainen!

Kaipa se on nää hormoonit, mutta tuntuu että tekis mieli viileeseen suihkuun aika ajoin!



Nyt painun sinne suihkuun viilentämään itseäni synnytysvalmennusta varten!



Palaillaan,



Pupina

Kyllä on synkän näköistä tuolla ulkona. Tekisi mieli laittaa jouluvaloja jo, mutta malttanen vielä viikon tai kaksi odottaa.



Mullekin oli ihan uusi asia, että petaria ei saisi vauvalle laittaa. Taidan kuitenkin uhmata sääntöjä, kun petarin pesu on vähän helpompaa kuin koko hoidon. No, voi olla että vauva nukkuu alkukuukaudet perhepedissä, kuten esikoinenkin aikoinaan, joten onhan hän sitten jo " vanhempi" sinne pinnasänkyyn.



Turvotusg: ei ihmeesti vieläkään turvota. Esikoiselta oli kova turvotus jo monta kuukautta ennen l.a.ta. Sormukset eivät ole mahtuneet sormiin sen jälkeen kun yllä mainittu turvotus esikoiselta tuli sormiin. Ehkä sitä taas ensi keväänä jossain vaiheessa...



Tänne ei muuten ole tullut lainkaan linea negraa, vaikka ekassa raskaudessa tuli, ja nyt on tulossa samaa sukupuolta. Aika jännää.



Parisuhteesta: Suhde voi tällä hetkellä hyvin, mutta olen jo alkanut varoittelemaan ukkoa siitä, että alamäki varmaan alkaa ensi keväänä. Mulla käy aina niin, että mitä väsyneenpi itse olen, sitä enemmän ukko ja sen tekemiset/tekemättä jättämiset ärsyttää. Eli mitä paremmin itse voin, sitä paremmmin suhde voi, koska tuo mies kuitenkin on ja pysyy samanlaisena - ihanana omana itsenään.



Onpas kiva kuulla, että täällä on muitakin joilla on miehen edellisestä liitosta lapsia. Miten teidän miehen lapset ovat ottaneet vastaan vauvauutiset? Meillä on jo tämä yksi yhteinen, niin uusi tulokas ei hetkauttanut tyttöä mitenkään. Totesi vain, että " kiva juttu" .

Tyttökin viihtyy tietokoneella oikein hyvin, tosin tekee kyllä väliin aina muutakin. Koitetaan pelailla lautapelejä tms. että olisi muutakin tekemistä kuin tiesikalla olo, mutta tietsikka on kyllä kova sana. Tyttö siis 11 v.



Nyt tarvii lähteä ruoan laittoon!



Taneli

[color=#A52A2A][b]Kivuista[/b]: Mulla tuolta ala vatsan sivuilta ja alavatsalta repii ihan kamalalla kivulla,kuin joku repeäis tai revittäis.. kysyin nyt lekurilta ja ovat kuulemma niitä kiinnike kipuja, mäkin luulin että ne olis enempi kyljessä ??[/color]



[color=8B0A50][b]Polikäynti:[/b] Oi kuinka mukavaa kohtelua sai kun olin siellä pelkopoli käynnin nimellä.. Sama kätilö hoiti alusta loppuun, käsiteltin kuin kukkaa kämmenellä :D



Ensin keskustelin kätilön kanssa joka lupasi ,että laittaa kissin kokoisilla kirjaimilla tiedon,että pitää seurata tarkemmin tuota vuoto mahdollisuutta.



Sen jälkeen otettiin sydänkäyrä, kätilön piti olla kokoajan pitelemäs anturaa ja siirtelees, sillä himpula ei todellakaan tykänny siitä hommasta vaan potki ja väänsi ja käänsi :)



Sitten oli vielä lääkäri joka teki sisätutkimuksen (oli kaikki ennallaan,kiinni,kiinteä, 3cm)

Sitten vilkaisi ultralla nopeasti, paino oli nyt kuulemma 2,1 kg joka oli kuulemma 75 presentiili käyrällä(?)

Sitten sokereista sain kehituksen mitata nyt viikottain ,olla dieetillä..

Katotaan kokoa ja sokereita uudestaa joulun jälkeen rv 38.



Pitkä reissu,mutta tulipa tehtyä, kolme tuntia meni..[/color]



nyt kauppaan,että saadaa ruokaa kaappiin..



[b]Maria ja himpula 32+1

Huh!

Aamuisen vessakeikan jlk. vedin sitten oikein kunnon unet, kun koko talo on hioljainen ja saa rauhassa maata sängyn pohjalla. Se on kumma, että tuo nukkuminen ja rentoutus on kaikkein paras kivunlievittäjä. Ihana lueskella teidän tsemppauksia, kiitos :) Huomaan, että osaan vielä hymyillä, jee!



MONTTULLE kirjeestä:

Toi oli ihan sikahyvä idis,k taidanpa kirjoittaa sen heti huomenna ja oikein ajatuksella. Olen itseasiassa harrastanut tuon kirjeen kirjoittamista ennenkin, kun mun viisas isoäiti neuvoi mua niin tekemään. Silloin kerran mun mies vaan veti kauheet herneet nekkuun ja koko kirjeen syyllistämvän häntä. Toi kirjeen jakaminen oli hyvä vinkki, juuri noinhan sen pitää mennäkin. Mulla on vedet klaseissa jo pelkästään siitä, kun hiljaa itsekseni mietin, juuri vastauksia noihin kysymyksiin. Kiitos vinkistä :) Ai niin ja onnittelut alkavasta ä-lomasta!!!!



PUPINA:

Joo ei se mustakaan ihan aiheellista ollut ilmoittaa siitä selluliitista, vaikka äijä sitten yritti kuinka kuittailla sitä vitsiksi, mut kai mä nyt ite tiedän, kun kokovartalon peilin omistan, että onhan sitä muhkua tuolla ahterissa erilailla kuin ennen. Mä muuten kuittasin sille silloin, et aijaa " onks sun muna muuten kutistunut kauheesti, kun sitä ei oo pahemmin käytetty?" Hahh hhhaaaa!



TAULLE:

Jaksamista kipujen kanssa! Mulla on ihan sama fiilis. Haluis tämän vauvan ulos nyt heti, mut järki toivoo, että loppuun asti mennään, että riskit on aina olemassa, jos syntyy ennenaikaisesti. En kyllä pistäis pahaks jos syntyis heti vuodenvaihteen jlk. rv:llä 37 - 38. Sen verran kurjaa on, kun alapäähän sattuu. Toi uinti on ihanan rentouttavaa, kun kaikki paineen tunne häviää. Ajattelin huomenna hemmotella itteäni ja lähtee yksin uimaan, kun esikoinen on hoidossa. Oltiin sunnuntaina uimassa, mutta mulla ei ollut ketään jeesaamassa neidin vahtina, joten en päässyt ite isoon altaaseen pulikoimaan. Tosin minkään vuotojen kanssa ei altaassa tietenkään voi olla :( Muuten suosittelen lämpimästi uintia.



LYDIA:

Juu ei meilläkään kovin pitkä muisti tuolla ukkokullalla ole. Esikoisesta oli ihan samanlainen kriisi raskauden loppupuolella, kun tunsin oloni täysin hyljityksi. Nyt tässä raskaudessa, kun on vielä kipuja niin olo on kahta kurjempi. Tuon kirjeen ajattelin avaavan parhaiten mun ajatusmaailmaa isännälle.



TIKRU06:

Eiköhän tästäkin taas vaan selvitä. Mua inhottaa itessäni just tietyt pirteet, kun oon äijälle vihainen. Sanon ilkeesti asioita ja vieläpä lapsen kuullen (eikä ne ole aina kauniita kommentteja) :( Mutta mun mielestä mun mies osaa kans ärsyttää ja provosoida meikäläistä tosi hyvin, mrrrr!



HIKKAILUISTA:

Olen huomannut, että tämä vauva kyllä hikkailee nykyisin aika useinkin. Ja jollen ihan väärässä ole niin se näkyy joskus myös ulospäin, kun mahakumpu tasaisesti pamppailee ylös alas.



HIKOILEMISESTA:

Huomaan, että öisin riisun välillä pois paitulia, kun hiki pukkaa pintaan, eli kyllä tämä patteri tässä edessä taitaa toimia.



Nyt lähden hakemaan esikoista hoidosta!

Tuiskualle onnittelut kotia pääsystä. Muista ottaa rauhallisesti.

Zatu: Minulla ainakin äippäraha laskettiin v.04 tulojen mukaan kun v.05 verotus ei ole vielä valmistunut kokonaan. Itse saan vähän vajaa 50e - verot. Päätös on tullut ja netissä kelan sivuilla näkyy jo maksupäivät. Minul on laskettu aika tammikuun loppupuolella.

Meillä on ollut netti hajalla viikon verran. Olen kyl lueskellut aina silloin tällöin äitillä viestit mut en jaksanut kirjoitella. Sairaslomalla edelleen, supistelee hiljaisesti useaan ja välillä kovempaa niin en viitsi edes yrittää töihin, hoitoalalla kun olen.

Neuvolakuulumisia perjantailta:

Painoa lisää +350g/vko vaik vähän pelkäsin et olis tullut enemmänkin. Painoa on tullut koko aikana 6,5kg.

RR 106/63, hemppaa ei mitattu ja kohdunpohjan korkeus 31. Pörrö on ollut tähän asti rt tarjonnassa mut nyt oli jotenkin sivuttain, pää kuitenkin alaspäin. Meilläpäin ei vauvaa käydä kääntämään vaik olis perätilassa.

Sit vähän gallubbeja.

vauvan nimi kortteihinG: Meillä on laitettu läheisten onnittelukortteihin lasten lisäksi pörrö heittomerkein. Joulukortteihin varmaan samoin. Vähän kaukaisimmille sukulaisille ei varmaan laiteta.

sairaalakassiG: vauvan vaatteet laitettu valmiiksi, oma kassi pitäs pakata. En olis viel pakannu mut mies toivoi.

NeuvolakorttiG: Ei ole mukana kuin neuvolassa, en pidä yleensä mitään kassia mukana vaan kaikki kulkee taskuissa.

SynnärimatkaG: matkaa on n.35km, menee puolisen tuntia.



birgit ja pörrö 30+4

Toi 25kg:n raja noissa istuimissa on todella kyllä riittävä,meillä ekaluokkalainenkin painaa vasta 19kg :D (turvavyöistuimessa hänkin vielä istuskelee) Selkämenosuuntaanpäin istumisessa isoin ongelma on ollu jalkojen mahtuminen,kun ei kai lapsestakaan oo kiva istua polvet suussa,ehkäpä nykyään istuimet on sen verran kehittyny jo että mahtuu pitempään..



Neuvolassa käyty ja on kyllä kräuter-mehut tehonnu,2 viikkoa vasta oon ottanu sitä..viime kerralla hemppa oli 115



paino:400g/vk

RR:126/78

U-prot:+

U-gluk.:-

B-hb:126 (sama kun raskauden alussa...)

SF-mitta:30

syke ja liikkeet plussilla



Vauva on edelleeen poikittain alavatsalla.. alkaa jo kohta huolettaa,kun ei käänny.Tosin eipähän paina hengitystä yhtään.



Hikka:On koko ajan,tai ainakin siltä tuntuu



joku yllätysjuttu oli synnytyksen jälkeisestä elämästä..?? ehkä.. mut vastaa kuitenkin oli kysytty tai ei.. Ekassa synnytyksessä ja toisessakin järkytyin että kuinka pieni vauva oikeasti on synnyttyään..

Alapään vaivoja ei onneksi oo kummassakaan synnytyksessä tullut.



Nyt meen kattoo puikkoja.. aivot lyö tyhjää..



T:Isa ja masukki 31+1

Viikonloppu oli oikein mukava, oltiin miehen kanssa meidän tuttavapariskunnan kanssa Tallinnassa. Lauantaina kierreltiin vanhassa kaupungissa ja nautittiin illalla hyvästä ruuasta. Sunnuntaina ehdittiin vielä ostoskeskukseen kiertelemään ennen laivan lähtöä. Vauvalle ostettiin Britaxin uusi istuin, saatiin se tuolta reissusta muutamaa kymppiä halvemmalla kuin täältä.



Täällä on ollut parisuhdemurheita ainakin mielettömällä, toivottavasti asiat alkaa jo olla paremmin. Meillä ei onneksi ole ollut miehen kanssa mitään suurempia kriisejä, ollaan aika avoimesti pystytty asioista puhumaan mm. seksistäkin. Meillä on onneksi tuo seksielämä pysynyt suht normaalina, kerran viikossa ollaan päästy tosi toimiin, halailua ja muuta hellittelyä on onneksi päivittäin ja ihan molempien aloitteesta. Välillä on saattanut olla muutaman viikon seksitön tauko, mutta ei se ole kumpaakaan haitannut, ihan väsymyksestä on johtunut. Nyt olen viime viikkoina huomannut että omat halut on ihan nollissa, siis ei jaksa innostua ja ei nauti kuin ennen, jotenkin tuolla alapäässä ei tunnu mikään miltään, mutta ollaan silti seksiä harrastettu enkä koe että säälistä antaisin kun päänupissa kuitenkin tekee mieli =).

Mutta hyvin huomaa kuinka paljon paremmin sitä jaksaa keskittyä siihen läheisyyteen kun on poissa kotioloista, nytkin viikonloppuna mies oli hyvinkin romanttisella tuulella ja jaksoi pitää hyvänä =).



TURVOTUSG: Turvotusta on jonkin verran, sormukset ja kello puristaa, nilkoissa sukkien resorijäljet, sormet on ihan nakit ja puutuvat helpolla.



NÄRÄSTYSG: Sekin vaivaa ja pahasti, päivässä joutuu aika monta rennietä syömään, mm. jos joutuu istumaan paljon, niin sitten on oikein kunnon liekki kurkussa.



(.) Vauva on kääntynyt alaspäin, viime neuvolakäynnillä kyllä vähän huolestuin kun sekä valkuaiset että leukosyytit oli kahdella plussalla ja verenpaine koholla. Seuraavana päivänä kontrollissa oli pissa kuitenkin taas puhdas, mutta nyt sitä kuitenkin tarkkaillaan.

Nyt en muista kuka kertoi ilkeistä vatsakivuista, mulle on alkanut tulemaan tosi kivuliaita vatsakramppeja, ihan vatsan päällä, ei sivuissa. On kosketusarka ja polttaa oikein kunnolla, ei pysty istumaan yhtään supistuksen aikana, pakko mennä pitkäksi.

Toivotaan ettei mitään vakavempaa kuitenkaan.



Nyt alan lopettelemaan, hyvää viikonalkua kaikille!



-Outi ja pikkueepo 32+5 (huhhuh!!)

[color=maroon]PIHA: on vapauden ja itsenäisyyden symboli ja se tarkoittaa myös yksityiselämääsi.

NAINEN: nuori nainen lupaa sinulle romantiikkaa, vanhempi turvallisuutta. Mustissa vaatteissa kulkeva nainen merkitsee surun symbolia, valkoisissa taas tuo kuolinsanoman. Jos näet naisen päällä räikeänvärisen liehuvahelmaisen hameen, unesi heijastaa kevytkenkäistä ihmistä. Toinen tulkinta kertoo riettaasti elävästä henkilöstä. Alaston nainen kuvaa rehellisyyttä.

KOIRA: kuvaa yleensä uskollista ystävää, ärhäkkä koira tietää, että sinulla on erittäin hyvä ystävä, joka puolustaa sinua joka tilanteessa. Jos näet koiran olevan kiinni remmissä, tunnet itsesi kahlituksi. Vapaana juoksenteleva koira lupaa, että tulet kyllä piristymään. Koiran haukunta enteilee sinulle ärsyyntymistä läheistesi käyttäytymisen tähden.

IHMINEN: joukko ihmisiä jossain tilanteessa tietää sinulle epämieluisia tilaisuuksia. Miehen ja naisen näkeminen kertoo työteliäisyydestäsi. Tuntemattoman ihmisen esittely sinulle enteilee uusia tehtäviä. Tutun henkilön esittäminen taas lupaa, että tapaat ihmisen, jota et ole vuosiin nähnyt.

OMMEL: on perheen symboli. Käsin ompeleminen paljastaa, että sinulla on hyvin kehittynyt taito yleensä selvittää asioita ja pitää perheesi koossa. Ompelu kuvastaa yleensä osaamistasi. (kutomista ei erikseen ollu)

VILLA: saat osaksesi arvostusta odottamattomalta taholta. Villavaatteet kertovat, että sinua halutaan suojella pahalta mieleltä.

MUKAVA, MIELLYTTÄVÄ TAPAAMINEN: joudut sairaalakäynnille.

PELKO: ei ole huono enne, vaan se täytyy tulkita yhdessä muiden unisymbolien kanssa niin, että syntyy kokonaisvaltainen kuva unen tapahtumista ja niiden sinulle välittämistä viesteistä.

PALLO: on toiminnan ja kiireen vertauskuva.

TERASSILLA OLEMINEN: olet pääsemässä ihmissuhteissasi tasapainoon.

KEINUTUOLI: enteilee, että huolesi alkavat häipyä. Keinutuolissa istuminen on erittäin hyvä enne tulevaisuutesi kannalta.

VIHA: hyvä enne rakkaudessa, viha vierasta henkilöä kohtaan tietää mieluisia uutisia melko pian.

VIHASTUS: olet joutunut kokemaan epäoikeudenmukaisuutta, mikä selvitetään lähitulevaisuudessa.

VIHOLLINEN: sinulla on hyviä ja luotettavia ystäviä.

AHDISTUNEISUUS: mikäli tunnet olosi ahdistuneeksi, tulet kohtaamaan hankaluuksia työasioissa. Uni voidaan selittää myös siten, että huolesi kyllä helpottuvat lähiaikoina.

MIETTELIÄISYYS: merkitsee päinvastaista, tulet olemaan riehakas jossain seurassa.

PÖYTÄ: kuvastaa vakaata elämää.

PÄÄ: on älyn ja sisäisen minän keskuksen vertauskuva. Haluat tutustua omaan itseesi myös sisäistäen kokemasi.

KUOLEMA: enteilee hyvää.



Räjähtämistä ei ollut. Mutta yritin etsiä kaikki mitä kertomaasi uneen liittyi. Tästä sitten vaan tulkitsemaan. .

Tässä äkkiä ennen kuin täydellisest naiset alkaa...



Eli asiaa Ariellalle tästä kokoasiasta..

Käytiin silloin siinä 3d:ssä viikolla 24+4 ja painoarvio silloin 900g, 90 persentiliin. Ja arvioi tosiaan että olisi syntyessään sitten yli 4kg, jos menee laskettuun aikaan.

Seuraavat painoarviot, mitkä olen saanut:

rv26+3 1150g

rv29+4 1693g

rv30+6 2257g ( tässä ultrassa arvioitiin tosiaan se syntymäpaino 4700g, jos siis menee laskettuun)

rv31+6 2400g



Ja nyt seurataan kolmen viikon päästä uudestaan. Hieman kyllä hermostuttaa täälläkin toi koko ja etenkin nyt kun vauva onkin perätilassa. Tiedän, että ehtii vielä kääntyyn moneen otteeseen, mutta mitä jos ei käännykään. Eli iso vauva ja perätilassa..leikkaus edessä, jota pelkään kai vieläkin enemmän kun alatiesynnytystä. Kyllä on ruvennut tuleen munkin uniin nää jutut. Vaikkei mitään vikaa ole siis löydettykään.Muuta kuin se lapsiveden runsas määrä ja vauvan iso koko. Mulle lääkäri sanoi viimeksi, etten pysty itse millään vaikuttaan siihen vauvan kokoon, kun ei kerran ole tätä raskausdiabetestä. Ellei nyt sitten syö ihan hillittömästi ja liho aivan mielettömästi. Syömisistä en ole ottanut paineita, koska ruokavalio on loppujen lopuksi aika normaali ja terveellinen. Olen antanut itselleni luvan herkutella, mutten mitenkään liikaa, enkä joka päivä.



Oletko siis saanut muuta painoarvioo kuin tuon viikolla 20? Entä miten mahan kasvu, siis sf-mitta, kulkeeko yläkäyrillä ja onko maha iso? Kun mullahan toi sf-mittakin kulkee ihan omia polkujaan ja maha on todella valtava, että siitäkin pystyy arvioimaan että onhan siellä pakko olla iso vauva. Tuli vaan mieleen, että jospa tuo painoarvio onkin ollut yläkanttiin silloin 3d:ssä? Kannattaa varmaan ottaa asia puheeksi neuvolassa, jos vaikka pääsisit ultraan asian varmistamiseksi. Kuulostaa kurjalta, että koko odotus menee siihen että huolehtii tuosta niin paljon.



Tuosta makrosomiasta ei tosiaan paljon tietoa löydy, kuten ei lapsiveden runsaudesta. Mutta yritän nyt luottaa siihen, että tuolla mahassa on kaikki hyvin, kun ei ultrassa ole mitään löytynyt, ja minäkin olen ravannut useassa ultrassa tässä viime aikoina.

Ehkä tää vauva kasvaa vaan perimänsä mukaan, mutta en kivempihan se ois, että olis alle nelikiloinen syntyessään. Mähän sain ajan pelkopolille, kun on tosiaan ruvennut hirvittään yhä enemmän ja enemmän koko synnytys, varsinkin jos joutuu ison vauvan synnyttään. Toisaalta mull aon sellainen tunne, että ei tää vauva ehdi kasvaan isoksi kun syntyy ennen laskettua aikaa mutta mitä jos aavistukseni onkin väärä. Mutta sanoihan mulle se yks lääkärikin ettei tää mene millään laskettuun aikaan, kun sitä vettä on niin paljon. Ja onhan mulla noita supistuksiakin niin paljon. Ihme ettei ne ole tehneet mitään muutoksia kohdunsuulla.



Toivottavasti sun tilanne selviää, että voit lopettaa murehtimisen. Ja mun mielestä sun ei tarvi noita syömisiä kyllä stressata, kun ei niissä sokereissa ollut häikkää.

Ilmottelehan mitä neuvolassa sanottiin...ja koita jaksella asian kanssa. Eiköhän kaikki kuitenkin hyvin mene, meillä molemmilla. Toivotaan!

[color=blue]Ariella [color=violet]yritä olla murehtimatta ihan hirveesti. Et varmasti voi omilla tekemisilläsi ja syömisilläsi ykskaks kovin isoa kasvua vauvalle saada aikaan.

Helppohan se on tietenkin toisen sanoa, joka samaa ei ole kokenut. Mutta puhu ihmeessä tuntemuksistasi neuvolassa *halaa*. Ja koska teillä on jo niin sulonen esikoinen niin ei se pikkukakkonen voi kovin kauas puusta pudota :)



[color=blue]Lydi@ [color=maroon]ihanaa nähä pitkästä aikaa ;) En oikeen osannu rivien välistä nyt lukea, mutta toivon, että oot voinu hyvin ja elämä hymyilee bd bd.



[color=blue]HikoiluG: [color=violet]eipä oikeestaan hikoiluta, vois sanoo ett ehkä vähemmän nyt odottaessa. Sen sijaan " kuumia aaltoja" on. Siksi tulee roikisteltua hihattomissa tuon tuostakin. Kaupoissa ei pysty oleen takki päällä, ei ainaskaa kauaa.

[color=blue]Taneli [color=violet]meillä on jo parit jouluvalot sisällä, mut ne ei ookkaan akkunoissa. Toinen on tässä tietokoneen vieressä sellanen tähtiverho, roikkuu katosta oven suussa. Vähän niinku tilanjakaja ;) Hämysininen tähtivalosarja on meiän makkarin katossa, siinä kohassa mihin tulee peipin pinnasänky.



[color=blue]Maria [color=maroon]hyvä, että kivut ei sen " kummosempia" ollu. Hyvä, että portit vielä kii niin ei pääse Himpula karkaamaan ;)



[color=blue]Mieletön [color=violet]hienoa, että unoset helpottaa ja piristää bd bd.



[color=blue]Birgit [color=maroon]sulla myös hyviä kuulumisia bd bd. Meillä tosiaan tais olla sama LA ja kummasti horisi mulle se kelan naikkonen ä-rahasta. Mut se kyllä myönsi ettei niistä oikeen tiiä mittää.



[color=blue]Isa [color=violet]proteiini plussalla? Kontrolloidaanko sitä? bd bd ett hemppa on noussu. Oispa mullaki, se selviää torstaina.



[color=blue]OMK [color=maroon]hyvä, että teiän reissu meni mallikkaasti :)



[color=blue]Fable [color=violet]sektio synnytyksen kokeneena niin ei tarvi pelätä. Tai no hyväpä on neuvo, koska itekki mietin jo nyt tulevaa miten peipin saa maailmaan. Vaikkakin sektio meni hyvin niin on siinä omat jännitysmomenttinsa. Tosin voispa olla eri asia, jos siihen kerkeäis totutella. Mä jouduin " kylmiltään" elikkä en ollu yhtään siihen varautunu ja kiireellä sinne mentiin vaikkei akalla missään vaiheessa ollu hätää. Yritetään jaksaa uskoa, että mekin saadaan onnellisesti vauvamme syliin :) tavalla tai toisella.



[color=darkviolet]( . ) hilseilee! Pitänee iskee masuun rasvasempaa rasvaa, koska alamasu on koko ajan kuoriutumassa ;) kiva ku tukivyön (musta) alle kurkistaa niin pölähys vaan käy :D

Akka on muutamana päivänä peräkkäin sanonu, että ihanaa ku meille syntyy vauva. Toivoo tyttöä, mutta tietää että voi tulla kumpi vaan. Oltiin systerillä tuossa illalla käymässä ja ku iltapuurolla oltiin niin akka sano siinä serkkupojilleen toivovansa vauvasta tyttöä. Toinen pojista parkas " teitä ois sitten kaks" :D :D

Nyt on akan joululahja täydellinen :) netanttilasta saa tilattua nukkekotiin erikseen vauvoja :O Jännä ku pakkaukseen kuuluu kaks, tumma- ja vaaleaihonen. Toivottavasti niitä saa vielä. Ei tarvis enää pähkäillä mistä sen vauvan hankin, koska lastenhuoneen kalusteet ja muu perhe on jo ostettuna.

Nyt tää akka hipsii iltapalalle.



Rauhallisia unia kaikille.

toi persentilijuttu menee mun mielestä sillai, että jos vauvan koko menee 90persentilin käyrällä, niin se tarkoittaa sitä, että 90% vauvoista on pienempiä. Eli se lasketun ajan painoarvio lasketaan siitä sen hetkisestä painosta, kuten mulla se rv 30+6 ultran paino, niin kai ne lisäs siihen sitten keskimäärin sen verran, mitä vauvat nyt viikossa kasvaa ja siitä tuli sitten toi 4700g. Suomessahan taitaa olla se normikoko sen 3,5kg ja siitä yli menevät ovat isoja. Mutta kun aattelee, että nykyään ei ole mikään harvinaisuus synnytttää yli nelikiloisia. Jotenkin itse aattelen, että yli 4,5kilon vauvat ovat liian isoja ja siihen saakka puhutaan vielä normaalimitoista, jos siis puhutaan laskettuna aikana syntyneistä vauvoista. Mutta alle nelikiloista toivoisin tästä pikkuisesta.



Mulla oli muuten ekaa odottaessa sellainen ajatus kans, että sieltä tulee tosiaan iso vauva kun silloinkin puhuttiin, että yli nelikiloinen se on. Sen takia en ees ostanut niitä pieniä 50senttisiä vaatteita juurikaan. No kuinkas sitten kävikään, poika oli sen 3700g ja niin pieni rääpäle, ei vastannut yhtään mun mielikuvia. jotenkin olin aatellut että sieltä tulee tosiaan isompi vauva. Ja niitä 50senttisiäkin olis tarvinnut olla enemmän. Mutta jännä juttu, että se oma mielikuva voikin olla väärä siitä lapsesta, nyt huomaan ajattelevani että sieltä tulee kai samanlainen paketti kuin esikoinen oli. no, poikia ovat kumpikin ja 3d-kuvien perusteella samaa näköä löytyy myös tästä tulokaasta. Muttasaas nähdä, minkälainen tyyppi sieltä tuleekaan.



Olisko sun mahdollista päästä pelkopolille kans jutteleen, jos sulla on synnytyksen suhteen noita pelkoja. Mulla käy kans väliin mielessä se, että miten siinä synnytyksessä tosiaan käy, onneksi pääsen jutteleen asiasta, jospa se vähän helpottais. Piti nyt jotain muutakin kirjoittaa asiasta, mutta oon ihan töttöröö, ajatus ei kulje yhtään, johtuu tuosta unen puutteesta. Palataan asiaan...ja muuten, toisaalta " lohduttaa" että joku muukin miettii näitä kokoasioita.

Jotenkin toi sektio vaan hirvittää. Mulle on aikoinaan tehty se vatsaontelon tähystys, (kun etsittiin endometrioosia), ja siitäkin toipuminen oli kamalaa. Vaikka siinähän ei tullut kuin pieni parin sentin viilto navan kohdalle ja alavatsaan sellanen tähystysputken mentävä aukko tai mikä nyt olikaan,sellainen reikä. Mutta seuraavat päivät oli yhtä tuskaa, en meinannut päästä sängystä ylös kun sattui niin julmetusti. Ja kun aattelee, että sektiossa avataan sentäs pikkusen enemmän noita mahanahkoja, että mitenkäs se toipuminen sitten. Ja se pelkkä ajatus, että maha avataan. Hui olkoon. Olisin varmaan ihan suunniltani pelosta, jos tietäis tosiaan etukäteen että joutuu sektioon, ehkä siinä ei kerkiäiskään aatteleen jos yht`äkkiä joutuis.

No, eipä toi alatiesynnytyskään yhtään houkuttele. Mulle toi 30 viikkoo oli jotenkin sellainen raja, että sen jälkeen sitä on ruvennut tiedostaan että kohtahan sitä pitäis jo synnyttää. Eniten toivon sitä, että vauva saatais hengissä ja turvallisesti pihalle. Itsestä viis loppujen lopuksi.

Mites, pelotttaako sua tällä kertaa mahdollinen alatiesynnytys, kun oot sektion kokenut?



No, sitten muita asioita, oli huimauksesta puhetta. Mulla on ollut kans sellaista tosi outoa huimausta. Sydän hakkaa ja tuntuu että kaikki paikat jotenkin puutuu ja ei saa happee ja olo on voimaton. Tähän on auttanut yleensä raitis ilma ja makuuasento. Mutta ei ole kivoja noi tollaset, varsinkaan kun niitä tulee tuolla liikenteessä ollessa. Kerran koitin verenpainetta tällasen " kohtauksen" aikana, niin paineet oli koholla ja sykekin huiteli reilusti yli sataa. ei kuulosta kovin hyvältä. Mutta eipä se ihmekään, että huippaa ja heikottaa kun ei saa nukuttua kunnolla. Onneksi saa olla kotona, en kyllä mitenkään jaksais olla töissä tän oloni kanssa. Hattua nostan niille jotka vielä jaksaa.



Mutta nyt täytyy ihan oikeesti painaa nukkuun. Ehkäpä ensi yö sujuu paremmin.

Hyvät yöt!