Oliko 80-luvulla linssejä, ituja, papuja ym vegaaniruokaa?

Mitään outoja lihankorvikevalmisteita ei ollut. Jos oli kasvissyöjä, piti syödä ihan oikeita kasviksia.

Nuorena opiskelijana siihen aikaan idätin sinimailasta. Nam, nyt alkoi tehdä mieli..

Meilläkin idätettiin mungia ja mailasta. Sinimailanen on hyvääkin.

Meilllä pikkukaupungissa ei kyllä ollut noita papujuttuja kaupoissa. Kateellisena luin kasvissyöntikirjoja silloin. Melkein meni leivällä elämiseksi pari vuotta.

Mun vanhemmat ovat yli 80v ja niin on moni heidän ystävänsä ja ovat olleet vegaaneja jo 60-luvulla. Ja 60-luvulla oli Suomessa jo kasvisravintoloita.

Itujen kulta-aikaa oli nimenomaan 80-90-luvulla ja niitä jopa kasvatettiin kotona. Itsekin tein niitä, kun ne olivat kaupassa kalliita.

Kyllähän papuja nyt on Suomessa aina syöty, kuten herneitäkin... Liha on ollut luksustuote aina 50-luvulle asti.

Vierailija kirjoitti:

Mitään outoja lihankorvikevalmisteita ei ollut. Jos oli kasvissyöjä, piti syödä ihan oikeita kasviksia.

Kyllä niitä oli. Ja ne lihansyöjät harvoin söivät 80-luvulla täyslihaa, vaan jauheliha jatkettiin sienillä, juureksilla, hedelmillä jne. joita käytettiin puolet lihan määrästä esim. punajuuri/jauhelihapullat ovat todella herkullisia.

Vierailija kirjoitti:

Mung-pavun ituja ja sinimailasia idätettiin itse 80-luvulla kuivauskaapissa. Silloin oli elävä ravinto muodissa. Juotiin viherjuomia ja paastottiin.

Vierailija kirjoitti:

Elävä ravinto eli raaka ravinto oli tosiaan pienehkö buumi ja terveysintoilijoiden suosiossa. Myös paastot. SEllaisia terveyslehtiä kuin TEE (terveen elämän edistäminen) ja Voi hyvin luettiin.

Meilläkin idätettiin mungpapuja ja sinimailasta kummallisen näköisissä ilmastoiduissa muovitölkeissä. Ja viljeltiin vihanneskrassia ikkunalaudalla.

Vierailija kirjoitti:

Muistan vanhan tätini keränneen voikukanlehtiä salaattiin, varpuja teehen ynnä muita luonnon yrttejä ja antimia. Eli kyllä.( tämä oli 60-70-80- luvuilla) niin ja tietty nokkosia

Nokkosia mekin keräsimme, äiti laittoi niitä juustopiiraaseen. Ja minä nypin koivuista lehtiä ja poimin siankärsämöä, joista sai hyvää yrttiteetä. Muistan että Kellogg'sin maissihiutalepaketeissa oli muitakin ohjeita (siis vuonna 1981 tai niillä main), esimerkiksi miten rentukan nuppuja voisi säilöa etikkaan ja käyttää kapriksena. Ei ole vielä tullut testattua...

Vierailija kirjoitti:

Joka päivä syötiin perunoita, ruskeaa kastiketta ja porkkanaraastetta. Juhlapäivänä saattoi olla pieni nokare lihaa tarjolla.

Meillä ei ollut lihaa,Usein oli kanamunia. Paljon omenoita ja marjoja.

Vierailija kirjoitti:

Joo ei ollut, palkokasvit on keksitty vasta 2000-luvulla.

Eikö Hereet olekaan palkokasveja. meillä oli Herne pensaat jo 50/ 60 luvun vaihe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herneet tunnettiin, jotkut tekivät niistä kuivattuna lihapullia. Porkkanoita oli, lanttu ja purjo tulivat noihin aikoihin, länsirannikolla yleistyivät

Oliko 1984 kun meillä joulupöydässä punajuurta ihmeteltiin

Puolukkahan levisi Suomeen jo 1982 mutta aluksi sitä pidettiin myrkyllisenä ja marjastus nousi harrastukseksi vasta ysärillä kun mustikka levisi Suomeen Neuvostoliiton hajottua.

Kiivihedelmä tuli vuonna 1986 ja kasarin lopulla luumut ja persikat- greippi taisi tulla Suomeen ihan viimeisenä vasta 2000 luvun puolella.

Vain kasarilla eläneet tietävät miltä osin tämä hupaisa teksti on itse asiassa lähellä totuutta. :D

Hauska tarina!

Kasvisravinto keksittiin vasta kun 2000-luvun niin kovin erikoiset individuaalit syntyivät...

Kuules, vegaaneja on ollut Suomessakin jo pitkään, mutta he eivät vain pitäneet järjetöntä meteliä itsestään, eikä vegaanius ollut tapa nostaa itseänsä jalustalle muiden yläpuolelle. Tämä ilmiö tuli vasta 2000-luvun vaihteessa.

Ja papu yms. ruokia on syöty iät ja ajat. Itsekin söin ituja 70-80-lukujen vaihteessa lapsena.

Hernerokka on ikivanha suomalainen perinneruoka. Mämmikin kuuluu kasvikunnan antimiin, tehdäänhän se ruisjauhoista, samoin kuin ruisleipä, tietääkseni ruis on kasvi, samoin kaura josta on keitetty kaurapuuroa ikiajat. Lanttulaatikko, ja tietenkin perunat sipulisoosilla tai ihan vain suolaan kastettuina, ja ohrapuurokin veteen tehtynä, joten köyhät on aina Suomessakin syöneet lähinnä kasvikunnan tuotteita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herneet tunnettiin, jotkut tekivät niistä kuivattuna lihapullia. Porkkanoita oli, lanttu ja purjo tulivat noihin aikoihin, länsirannikolla yleistyivät

Oliko 1984 kun meillä joulupöydässä punajuurta ihmeteltiin

Puolukkahan levisi Suomeen jo 1982 mutta aluksi sitä pidettiin myrkyllisenä ja marjastus nousi harrastukseksi vasta ysärillä kun mustikka levisi Suomeen Neuvostoliiton hajottua.

Kiivihedelmä tuli vuonna 1986 ja kasarin lopulla luumut ja persikat- greippi taisi tulla Suomeen ihan viimeisenä vasta 2000 luvun puolella

Vain kasarilla eläneet tietävät miltä osin tämä hupaisa teksti on itse asiassa lähellä totuutta. :D

Roskaa. Ei tässä "hupaisassa tekstissä" ole mitään totuuteen viittaavaakaan.

Kyllä, esimerkiksi Turussa aloitti legendaarinen kasvisravintola Verso 80-luvulla.

Kultaisella 1980-luvulla vegaanit olivat vielä kiltisti kaapissa ja lihaa sai syödä hyvin mielin ilman syyllistämistä. Oli pikemmin tärkeää syödä lautanen tyhjäksi , mitä perusteltiin mm. kehitysmaiden nälkäänäkevillä lapsilla. Riitti että tiesi Pekka Puskan opit liian suolan, liian sokerin ja liian rasvan syönnin haitoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään outoja lihankorvikevalmisteita ei ollut. Jos oli kasvissyöjä, piti syödä ihan oikeita kasviksia.

Kyllä niitä oli. Ja ne lihansyöjät harvoin söivät 80-luvulla täyslihaa, vaan jauheliha jatkettiin sienillä, juureksilla, hedelmillä jne. joita käytettiin puolet lihan määrästä esim. punajuuri/jauhelihapullat ovat todella herkullisia.

Kyllähän punajuurta sisältäviä Lindströmin pihvejä on edelleen tarjolla.

https://www.ruokajakoti.fi/Perinteiset+Lindstromin+pihvit

1980-luvulla myytiin enemmän kokonaisia pakastebroilereita, jotka maustettiin itse ja silloin oli vähemmän tarjolla nykyisin suosittuja valmiiksi marinoituja broilerin koipireisiä ja rintapaloja.

Vierailija kirjoitti:

Nuorena opiskelijana siihen aikaan idätin sinimailasta. Nam, nyt alkoi tehdä mieli..

Kun minä olin nuori ja köyhä opiskelija, niin helppo perusateria oli tehdä pataruokaa, johon tuli 1/3 lihaa tai tonnikalaa, 1/3 herne-maissi-paprika pakastevihanneksia ja 1/3 makanonia tai riisiä.  Tuo resepti toimii edelleen sopivasti maustettuna.

Itujen syöminen oli kyllä ihan tuttua puuhaa jo 1980-luvulla, mistä luulette että termi "ituhippeys" tulee?

Ja sitä paitsi, vegaanisuus ja "elävä" taikka "raaka" -ravinto oli muotia jo ainakin 1920-luvulla, olen törmännyt sen aikaiseen keittokirjaan, jossa tätä promottiin. Voi olla että jo ennen tätäkin, itse vain en ole törmännyt tuota varhaisempiin.

Ei ollut kasviksia Suomessa. Kaikki söivät pelkkää lihaa ja voita pitkälle 1980-luvulle saakka. Ekat perunat nähtiin Suomessa Carrollsissa vuonna 1986. Ne olivat ranskalaista alkuperää. Myöhemmin esiteltiin myös pyöreä, kova lajike, joka piti keittää ennen syömistä.

Vasta vuonna 2006 Suomessa tehtiin eka näköhavainto salaatinlehdestä.