Uuden puolisoni ylipaino häiritsee
Tapasin vuosi sitten ihanan miehen, johon rakastuin lähes välittömästi. Hän on rakastava, hellä ja kohtelias.
Muutimme kuukausi sitten saman katon alle ja huomaan, että hänen jatkuva syöminen ja ylipaino alkavat häiritä minua. Miehellä oli ylipainoa reilusti jo tavatessamme, mutta nyt sitä on tullut lisää. Mies syyttää tästä lääkitystään (sairastaa erästä fyysistä kroonista sairautta), mutta kun katson miehen ruokamääriä, en olisi siitä niin varma. Mies syö todella paljon, jääkaappiin täytyy hakea täytettä jatkuvasti.
Enpä tiedä mitä tällä aloituksella hain, koska tiedän etten voi muuttaa asioita. Syömisestä tai painosta huomauttaminen ei olisi oikein, enkä halua loukata tärkeää ihmistä.
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, kuinka jotkut ihmiset päästävät itsensä lihomaan parisuhteessa. Ei se kumppani ole itsestäänselvyys, pitäisi muistaa se. Itseään pitää hoitaa itsensä vuoksi ja miksei vähän kumppaninkin vuoksi.
No kyllä tälläkin palstalla on monessa keskustelussa tuomittu kirjoittaja jos joku valittaa että vaimo on lihonut 20kg lasten saamisen jälkeen tai vastaavaa. Onhan se selvä että äidille kertyy kiloja, mutta kyllähän tuollainen painonnousu vaikuttaa parisuhteeseen.
Jos ihminen muuttuu M koosta XL kokoon niin onko hän enää sama ihminen? Ehkä henkisesti, mutta kyllä se muutos vaikuttaa koko ihmiseen.
Tästä päästään taas siihen, että ihmisen ulkonäöllä ei pitäisi olla mitään merkitystä jos sisimpään on ihastuttu. Hmmmmh no, aina se ei mene niin sitten kuitenkaan loppupeleissä tällainen satufantasia ja ihminen tuppaa olemaan pinnallinen olento.
Se mitä teet vaikuttaa myös sisinpääsi. Tässäkin AP:ta selkeästi häiritsee se, ettei puoliso tee mitään ja vaan syö (tekemisiä) mikä on johtunut sitten ylipainon nousuun. Vaikka ylipainoa ei olisikaan tullut niin varmasti yhä tuollainen loputon syöminen ja vain kotona istuminen alkaisi häiritsemään.
Päättäkää yhdessä terveellisemmästä elämästä. Jätätte mätöt ostamatta ja käytte lenkillä yhdessä joka ilta. Ehkä yhdessä tehden tulee paremmin tehtyä, kun on tsemppikaveri.
Itse olen alkanut lämpeämään erääseen runsaasti ylipainoiseen henkilöön, joka on mukava. Alkuun se ylipaino vähän kammoksutti, mutta ajan myötä se on alkanut unohtumaan, koska järjellä ajateltunakin miksi sen pitäisi vaikuttaa jos kumpikaan ei edes pidä seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa sanoa suoraan, että lihominen haittaa.
Mies on tosi herkkä. Tämä saattaisi jopa pilata suhteemme. Toisen painon kommentointi on arka asia.
Ap
Alkakaa liikkua yhdessä. Joku kiva uusi harrastus. Siinä se painokin toivottavasti laskisi. Ja jos alkaa olla kunnolla liikaa painoa, voit aina sanoa toivovasi, että voisitte elää yhdessä mahdollisimman pitkän ja terveen elämän, koska rakastat häntä. Ehkäpä se motivoisi pitämään huolta itsestään. Mutta joo, ikävähän mäistä on huomauttaa.
Liikkuminen auttaa vähän mutta ei paljoa jos mussuttaa ruokaa jatkuvasti. Pitää vaan kylmästi vähentää syöpöttelyä jos haluaa oikeasti laihtua.
Sanoit että hän oli ylipainoinen jo kun tapasitte ja sen jälkeen tuli nopeasti 40 kiloa lisää. Tuohan on jo terveysriski, ehkä hän loukkaantuu jos huomautat mutta onko sekään hyvä jos sairastuu pahemmin.
En jäisi katselemaan ylipainoista puolisoa. Olen itse hoikka, samoin puolisoni. Olemme molemmat 5-kymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä syödä saa, mutta ruvetkaa liikkumaan yhdessä!
Se kiihdyttää aineenvaihduntaa, muutakin hyötyä kuin vain sen lenkin kuluttama energia.Itse syön kuin norsulauma mutta hiihdänkin joka päivä pari tuntia. 🐘
Liikunnalla ei laihdu. Se on urbaani legenda. Ainoa mikä vaikuttaa on ruokavalio ja energian määrä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä syödä saa, mutta ruvetkaa liikkumaan yhdessä!
Se kiihdyttää aineenvaihduntaa, muutakin hyötyä kuin vain sen lenkin kuluttama energia.Itse syön kuin norsulauma mutta hiihdänkin joka päivä pari tuntia. 🐘
Liikunnalla ei laihdu. Se on urbaani legenda. Ainoa mikä vaikuttaa on ruokavalio ja energian määrä
Aivan. Liikunnalla on hyvin vähän tekemistä laihtumisen kanssa. Se mättäminen määrää sen painon. Painonhallinnassa liikunta jeesaa, kun olet tavoitteessasi.
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeillä voi olla ruokahalua lisäävä vaikutus.
Esim Ketipinor aiheuttaa valtavan herkkuhimon. Eli ei se lääke lihota vaan se mättäminen sitten.
Vierailija kirjoitti:
Aika jännästi yläpeukutettu aloitus, kun asetelma niin että nainen valittaa miehen ylipainosta.
Vierailija kirjoitti:
Aika jännästi yläpeukutettu aloitus, kun asetelma niin että nainen valittaa miehen ylipainosta.
Mitä jännittävää siinä on ?
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä syödä saa, mutta ruvetkaa liikkumaan yhdessä!
Se kiihdyttää aineenvaihduntaa, muutakin hyötyä kuin vain sen lenkin kuluttama energia.Itse syön kuin norsulauma mutta hiihdänkin joka päivä pari tuntia. 🐘
Liikunnalla ei laihdu. Se on urbaani legenda. Ainoa mikä vaikuttaa on ruokavalio ja energian määrä
Aivan. Liikunnalla on hyvin vähän tekemistä laihtumisen kanssa. Se mättäminen määrää sen painon. Painonhallinnassa liikunta jeesaa, kun olet tavoitteessasi.
Huonoa syömistä ei voi liikunnalla tehdä tekemättömäksi, mutta itse olen huomannut että päivinä joina on tullut urheiltua, on isompi kynnys vedellä epäterveellistä apetta naamariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, kuinka jotkut ihmiset päästävät itsensä lihomaan parisuhteessa. Ei se kumppani ole itsestäänselvyys, pitäisi muistaa se. Itseään pitää hoitaa itsensä vuoksi ja miksei vähän kumppaninkin vuoksi.
No kyllä tälläkin palstalla on monessa keskustelussa tuomittu kirjoittaja jos joku valittaa että vaimo on lihonut 20kg lasten saamisen jälkeen tai vastaavaa. Onhan se selvä että äidille kertyy kiloja, mutta kyllähän tuollainen painonnousu vaikuttaa parisuhteeseen.
Jos ihminen muuttuu M koosta XL kokoon niin onko hän enää sama ihminen? Ehkä henkisesti, mutta kyllä se muutos vaikuttaa koko ihmiseen.
Tästä päästään taas siihen, että ihmisen ulkonäöllä ei pitäisi olla mitään merkitystä jos sisimpään on ihastuttu. Hmmmmh no, aina se ei mene niin sitten kuitenkaan loppupeleissä tällainen satufantasia ja ihminen tuppaa olemaan pinnallinen olento.
Se mitä teet vaikuttaa myös sisinpääsi. Tässäkin AP:ta selkeästi häiritsee se, ettei puoliso tee mitään ja vaan syö (tekemisiä) mikä on johtunut sitten ylipainon nousuun. Vaikka ylipainoa ei olisikaan tullut niin varmasti yhä tuollainen loputon syöminen ja vain kotona istuminen alkaisi häiritsemään.
Koska olet kuullut jonkun valittavan normaalipainoisen tai hoikan ihmisen liiallisesta syömisestä?
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä syödä saa, mutta ruvetkaa liikkumaan yhdessä!
Se kiihdyttää aineenvaihduntaa, muutakin hyötyä kuin vain sen lenkin kuluttama energia.Itse syön kuin norsulauma mutta hiihdänkin joka päivä pari tuntia. 🐘
Liikunnalla ei laihdu. Se on urbaani legenda. Ainoa mikä vaikuttaa on ruokavalio ja energian määrä
Aivan. Liikunnalla on hyvin vähän tekemistä laihtumisen kanssa. Se mättäminen määrää sen painon. Painonhallinnassa liikunta jeesaa, kun olet tavoitteessasi.
No annan teille esimerkin. Olin joulunaikaan sairaana jolloin urheilukelloni näytti viikottaiseksi kalorikulutuksekseni noin 20 000 kcal. Nyt joka päivä urheillessa se on noin 35 000 kcal.
Laihduttaa tai ei, saan syödä lähes tuplasti pysyäkseni edes samassa painossa. (Toki luvut ovat vain arvioita, mutta antaa osviittaa).
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei nyt ymmärretä miten pienestä se on kiinni. Ei lääkkeilläkään useimmat lihoa siksi että antaisivat mennä. Ajattele olevasi normaalipainoinen ja tottunut syömään kulutuksen mukaan. Tunnet milloin tarvitset ruokaa ja mistä tulet kylläiseksi. Ei silloin tarvitse miettiä tarkkoja kalorimääriä.
Sitten otat lääkityksen käyttöön. Edelleen tottakai seuraat nälkä- ja kylläisyyssignaaleja. Huomaat, että nälkä on kasvanut, joten siedät nälän tunnetta. Silti ihmisen pitää syödä, ja nyt signaali ei toimikaan. Riittää että kalorimäärä ylittyy vaikka kahdella voileivällä päivässä, ja niin se ylipaino kertyy. Ei ole kyse aina "luovuttajista" tai mässäilijöistä. Ja ihan perusruuasta se ylitys tulee.
Tähän lisätään vielä se, että ketipinor ja mirtazapin eivät ole lääkkeitä, joita tosta noin vaan myönnetään. Ihminen siis kärsii joko tai sekä että masennusoireista, ahdistuksesta, unettomuudesta tai on psykoottinen. Mitä luulette, kuinka helposti tuo pieni kaloriylitys kertyy päivittäin, kun mielenterveys on huonolla tolalla ja kylläisyyssignaali puuttuu.
Se mirtazapiinin aiheuttava nälkä on pakottava tarve. Kuvittele kerta, kun olet pitkään syönyt liian vähän tai et ollenkaan. Rupeat ajattelemaan ruokaa koko ajan ja päässä alkaa suorastaan hälyttää, että ravintoa on saatava nyt! Tämä sama olo, joka on jokaisen selviytymisvaisto, iskee päälle noilla lääkkeillä ilman minkäänlaista todellista ravinnontarvetta. Ei kaikilla, kuten tästäkin ketjusta näkee, mutta useilla.
Miksi niitä lääkkeitä sitten syödään? Koska tilanne on niin paha ja mikään muu ei auta. Pahassa mt kriisissä se painonhallinta ei ole eikä voi olla ykkösprioreetti. Kunhan saa syödyksi suht terveellisesti on jo saavutus. Pienen kaloriylityksen estäminen on jo todella vaikeaa.
Jos mies tässä kohden perustelee lihomista lääkityksellä, asiasta voi puhua niin, että lääkärille täytyy kertoa tästä ongelmasta ja vaikka koittaa jotain muuta lääkettä. "Olen huolissani sen lääkkeen sivuvaikutuksista, kun se lisää sinulla näläntunnetta niin paljon."
Kaikki ketkä vähättelee lääkkeiden vaikutusta, syökää mirtazapiinia kuukausi ja tulkaa sitten kertomaan ä, miten meni.
Kommentoin vaan sen verran, höpöhöpö. Ketipinoria tyrkytetään vaivaan kuin vaivaan, minullekin unettomuuteen (ei muuten auta paskan vertaa) eikä sen Mirtazapiinin saaminenkaan vaadi juuri mitään. Muutenkin Suomessa lääke ihan kaikkeen tuntuu olevan masennuslääke. Että ei todellakaan ole vaikea saada, itsekin tunnen useita ihmisiä jotka noita syö eikä yksikään ole läski. Hmm...
Se on burgerimies, elä masennu.
Ap:n tilanne on kuin kopio omastani sillä erotuksella että päädyin päättämään suhteen. Yritin tuota että yhdessä parannamme ruokavaliota ja että hän lähtisi liikkumaan kanssani, mutta ei hän oikein innostunut. Hänen ulkonäkönsä vain häiritsee niin paljon. Aluksi alkaessamme seurustella mahaa oli vähän, mutta oli myös lihaksia, nyt lihakset vain hiipuvat ja maha kasvaa. Ja kun tiedän itseni, olen sillä tavalla paskamainen ihminen etten pysty olemaan tuosta hiljaa loputtomiin, joten päätin suhteen. Rakastan kyllä sitä ihmistä siellä läskin alla, mutta tuhoaisin hänen itsetuntonsa lopulta jos pysyisimme yhdessä. Jos hän tulisi muutaman kuukauden päästä vastaan sen näköisenä kuin oli tavatessamme, en varmasti pystyisi pysymään erossa, mutta en koe että voisin laittaa ihmiselle tuollsia ehtoja siitä minkä kokoinen hänen täytyy olla, joten on parempi vain erota. Kai olen pinnallinen, mutta en pysty tätä estetiikan kaipuuta itsestäni poistamaankaan eikä seksi kiinnosta muuttuneen ulkonäön jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen syö miten sattuu, niin kyllä siitä voi huomauttaa. Ja kyllä lihavuus johtuu saamattomuudesta ei mistään sairaudesta.
Nykytutkimus tietää, että lihavuus johtuu hämmästyttävän usein suolistohormoneista ja siitä, että nälkä-kylläisyys-hormonin toiminta on epäkunnossa, ollut monilla ylipainoisilla jo vuosia.
Totta puhut. Tosin sillä jatkuvalla syömisellä se nälkä-kylläisyyshormonin toiminta on sotkettu. Eli ei se ole mitään huonoa tuuria, vaan seurausta omasta toiminnasta.
-eri
Ei, vaan uusien tutkimuksien mukaan hyvin suurelta osalta geenien määräämää.
Kyllä oman rakkaan kanssa pitää voida puhua myös elopainosta, oli kyse sitten miehestä tai naisesta. Se on tätä omanlaistaan wokepaskaa, että se muka on vain jokaisen oma asia. Ei terveys ole pelkästään oma asia, eikä edes ulkonäkö ole pelkästään oma asia. Jos toista ei halua jonkun ulkoisen ominaisuuden takia, niin totta helvetissä siitä pitää voida käydä keskustelu, oli kyseessä sitten ylipaino, hygienia, hiusten malli tai vaikka pukeutuminen. En mä itsekään haluaisi, että puoliso ei kokisi mua viehättävänä lähellään ja olisi vain tuppisuuna minusta etäällä. Puhukaa hyvät ihmiset, puhukaa.
Suhteessa on jotain vikaa, jos et kykene keskustelemaan asiallisesti ja vapaasti puolisosi kanssa ongelmista, mukaanlukien hänen sairaudesta ja hyvinvoinnista.
Lue vaikka netistä ensiksi ja tutustu millä tavalla kommunikoidaan oikealla ja positiivisella tavalla toisten kanssa ja sitten lähesty puolisoasi asian kanssa.
Olen huomannut suomalaisissa ja varsinkin suomalaisten parisuhteissa tälläisen syvän ongelman, ettei täällä oikein kukaan osaa kommunikoida muiden kanssa. Ollaan jääty kuin teini-ikäisten asteelle kommunikaation suhteen.