Järjetön vetovoima
Nyt tarvitaan viisaita neuvoja: miten tukahduttaa aivan mieletön salamarakastuminen? Tapasin menneellä viikolla miehen, jonka tiesin aiemmista työkuvioistani, mutta en ollut tavannut häntä aiemmin. Jo ensimmäisen lauseen aikana mies vei jalat altani ja toisen tapaamisen jälkeen hänestä on tullut minulle lähes pakkomielle. Hän on jo verraten kypsässä iässä, mutta kaunein ja sympaattisin tapaamani henkilö. En ole ollut missään mielessä altis rakastumaan, mutta vetovoima on niin voimakas, että en pysty sitä hallitsemaan. Mitä heckiä tässä tapahtuu?! Hyppäisin vaikka kaivoon miehen käskiessä
Tämä ei ole minulle lainkaan tyypillistä - eikä itse asiassa sallittavaa syitä tähän sen paremmin erittelemättä.
Auttakaa tästä ulos hyvillä neuvoilla!
Kommentit (43)
Käy kiinni kuin sika limppuun mikäli olette vapaita. Tuollaista ei tapahdu monesti elämässä.
Fkkfdnd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Djjddk kirjoitti:
Kuulostaapa siltä että olet törmännyt narsistiin. Siinä se seuraava 5-10v meneekin että pääset hänestä eroon ja pystyt säilyttää edes vähän mielenterveytttäsi.
Kerro lisää: kuinka niin?
Olen kuullut urani aikana kymmeniä tarinoita narsistin uhreilta olen myös lukenut vähintäänkin saman verran tarinoita...
Aina ne alkavat sanoilla.. Tunsin ennekokematonta vetovoimaa.. Mies oli parhain, kaunein, täydellisin..
Seuraava vaihe on yhteenmuutto ja todellisuuden paljastuminen..
Kiitos tästä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on käynyt niin, että olen päästänyt tällaisen ihmisen niin sanotusti menemään. Ihan järjellä päättänyt että antaa olla. Jostain syystä hän kuitenkin tulee elämääni aina uudelleen ja uudelleen. Vuosia välissä ja sitten taas. Omituista.
Tyypillinen narsisti, ei päästä uhriaan irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on käynyt niin, että olen päästänyt tällaisen ihmisen niin sanotusti menemään. Ihan järjellä päättänyt että antaa olla. Jostain syystä hän kuitenkin tulee elämääni aina uudelleen ja uudelleen. Vuosia välissä ja sitten taas. Omituista.
Tyypillinen narsisti, ei päästä uhriaan irti.
Hän ei ole pitänyt kiinni, vaan on tullut vastaan liittyen työhön ym. Emme ole koskaan olleet parisuhteessa, ei siis nopeaa yhteenmuutoa, kihloja, lapsia ym. Mistään tällaisista ei ole koskaan edes puhuttu.
Reikä pyöreäksi, elämät paskaksi, alapää ohjaa onneen. Kakarat kärsikööt.
Vierailija kirjoitti:
Reikä pyöreäksi, elämät paskaksi, alapää ohjaa onneen. Kakarat kärsikööt.
Rakkaus tuntuu ensiksi yläpäässä.
Erittäin helppoa kun sanoo itsellensä että pärjään ilman tuota
No vastasitkin jo itse kun sanoit että välimatka sai viilentymään jo , eli otat välimatkaa ja välttelet.
Ei mene ohi jos joudutte olemaan tekemisissä.
Mullakin on elämässä mies, jota kohtaan on järjetön vetovoima. Hän osaa sanoa aina juuri oikeet asiat ja on kanssa mua hieman vanhempi. Mutta hän tuntuu liian hyvältä ja en usko sellaseen, joten annan tämän asian olla, teen ihan tietosen päätöksen asiasta.
Varopas ettei kyseessä vaan ole narsisti. Kannattaa ottaa hiljalleen ihmisestä selvää ennenkuin menee suin päin rakastumaan kehenkään.
Se on varma NARSISSI, se käyttää vain sinua hyväksi kuten nyt pyörittää jo sormen ympäri, kaikki miehet on narsisteja.
Koita päästä eroon siitä siasta, joudut kuitenkin kymmenien vuosien hankaluuksiin, se on jo ruvennut hyväksikäyttää sinua.
Mulla myös suhde narsistiin alkoi noin ja miljoona muutakin naista koki palavaa vetovoimaa häntä kohtaan. Nyt juokse. Se tunne on joku ona traumasi, mussä koet että viinein saisit rakkautta joltain siihen täysin kyvyttömältä. Jatkossa todellakin juoksen, jos koen vielä samaa johonkin.
Hidastele vähän. Tarkkaile tilannetta. Usein liian hyvä todeksi ei ole totta. Mutta voi myös olla. Siksikin malttia... vaikka olisittekin vapaita molemmat...
Olisin varovainen ja antaisin ajan kulua.edellä on hyviä neuvoja.
Se tunne on samaan aikaan kamala ja ihana. Kaikki eivät koe sitä koskaan, joten vaikka se onkin järjetöntä ja tekee hulluksi, niin olen iloinen, että olen kokenut sen. Ongelma on minulla se, että henkilö on täysin väärä. En missään nimessä järjellä ajatellen voisi olla enää hänen kanssaan parisuhteessa. Olin ja se oli katastrofi. Meni vuosikymmen ja luulin hänen olevan täysin mitätön minulle. Henkilö, jota kohtaan tunsin vuosia sitten himoa, sitten rakkautta, sitten vihaa. Lopulta luulin, että tunteeni ovat välinpitämättömät tai ainakin neutraalit. Tapasin hänet vuosia vuosia myöhemmin ja sama himo väreili taas ilmassa. Ärsyttää niin paljon, että näin kävi. Ja tunne on molemminpuolinen ja yritetään se sivuuttaa. Ei ole kovin hyvin onnistunut vielä. Ainoa mikä auttaisi olisi täysi kohtaamattomuus. Siitä on juteltu eikä se silti onnistu. Helvetti.
Mulle on käynyt niin, että olen päästänyt tällaisen ihmisen niin sanotusti menemään. Ihan järjellä päättänyt että antaa olla. Jostain syystä hän kuitenkin tulee elämääni aina uudelleen ja uudelleen. Vuosia välissä ja sitten taas. Omituista.