Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuberkuloosin kukistaminen pidensi elinikää kerralla 10 vuotta. Verenpaine- ja sydänlääkkeet, sekä pallolaajennus- ja ohitusleikkaukset, sekä nopeat ambulanssikyydit, mammografia yms. Lääketieteellinen kehitys toiset kymmenen vuotta, vaikka nykyruuat elinajanodotetta laskevatkin. Tupakoinnin väheneminen lisää myös vuosia ja kestää syödä mitä sokerimoskaa tahansa kun homma hoituu lääkkein ja hoidoin.

Ei kai tubia sentään 70-luvulla kukistettu? 

Syödäänkö Suomessa nykyään oikeasti enemmän sokeria kuin ennen?

Olet oikeassa. Tubi on edelleen keskuudessamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

70-80 luvuilla syötiin makeita puuroja. Esimerkiksi kaurapuuroon laitettiin marjoja ja sokeria. Mannapuuro ja kiisseli oli aika usein viikonloppuna jälkiruokaa, tai välipalaruoka. Riisi- ja helmipuuro myös. Ne eivät kalliita ole vieläkään.

Mitä on helmipuuro?

Se on puuro, joka on tehty perunasuurimoista ja maidosta. Ne suurimot ovat kuin helmiä.

Mä söin ekan kerran elämässäni helmipuuroa parikuukautta sitten. Työkaveri teki duuniin aamiaiselle. Hän oli sitä paljon  lapsuudessaan syönyt ja nyt halusi meille tehdä. Niitä helmiähän saa ihan vastaavasta pakkauksesta kuin muitakin puuroja. Multa on mennyt tämmöinenkin ohi koko elämäni.

Kovasti jengi kehui, että olipa hyvää, just niinkuin lapsuudessa.

Ekakertalaisena söin kiltisti ja maistelin. Sehän oli perunajauhoklönttejä rasvaisessa maidossa. Eihän se missään tapauksessa pahaa ollut, muttei mitenkään hyvääkään. Se oli klönttejä maidossa. Maku kokemuksena ei häävi. En välttämättä palaa helmipuuron pariin enää koskaan.

Nostalgia taitaa tuoda runsaasti lisämakua ruokaan kuin ruokaan.

Siihen pitää tehdä kiisseli lisukkeeksi, tai sitten syödä niin kuin riisipuuro. Voinokarekin tekee ihmeitä.

Kyllä. Söin ensin vähän ilman mitään lisukkeita, sitten otin voi nokareen ja vielä sen jälkeen hilloa lusikallisen. Että maisteltua tuli erilaisista näkökulmista, sitä mukaan, kun joku jotain muisti lapsuudestaan.  Joku oli käyttänyt myös kanelisokeria ja tosiaan sitä kiisseliä.

Entä maitoa?

Maito oli liian kallista kaupunkilaisille. Maalla oli oma lehmä tai useampi.

-eri

Omavaraisuus maaseudulla oli yleistä. Hyödynnettiin myös metsän antimet. Ravinto oli rikasta ja sitä riitti. Ainoa moka oli sen ajan sokerin ihannointi, sitä pidettiin ja mainostettiin terveellisenä:D Silti me lapset olimme hoikkia ja terveitä pitkälle keski-ikään. Olen vuosimallia -63.

Joku sanoi että itsetehden tulee hyvää ruokaa. Olen samaa mieltä. Nuorena elin voileivillä kun olin laiska kokkaamaan 'vain' itselle. Nyt on kotikeittiössä parhaat pöperöt, no, joitain ravintoloita lukuunottamatta.

Mun köyhäily on jääkaapin kootut paistinpannulla. Siihen voi kuulua kananmunaa, jotain lihaa, vihanneksia, juustoa, tomaattikastiketta, valkosipulia, yli jäänyttä riisiä/perunaa/pastaa. Mitä nyt sattuu löytymään. Koskaan ei ole jäänyt syömättä.

Olen syntynyt 50 luvulla ja kyllä meillä aina oli ruskeassa kastikkeessa sattumia. Usein oli kunnon läskikastiketta, lihapullia tai pihvejä kastikkeen seassa. jauhelihasta tehtiin ns. mummonkastiketta mikä oli paistettua jauhelihaa valkokastikkeessa. Paljon syötiin laatikkoruokia, keittoja sekä pataruokia. Lisukkeena porkkanaa keitettynä, punajuurta, suolakurkkua, hapankaalia myös tomaattia ja kurkkua varsinkin kesäisin. Myös kukkakaalia tai ruusukaalia sekä sipulia siis ihan normi ruokia. Makkaraa  oli harvemmin paitsi nakkeja ja ne olikin kunnon lihaisia. Isoisä kävi kerran viikossa teurastamolta ostamassa työpäivän jälkeen kun oli Valkassa duunissa. Paitsi leikkeenä oli usein jotain berliinin- tai gouttermakkara viipaleita sekä juustoa.

Vierailija kirjoitti:

Saarioisten roiskeläppäpitsa kylmänä ja kylmän maidon kanssa on yllättävän hyvää.🤤

Ja nimenomaan se tonnikalaroiskeläppä ja kylmänä. Lämpimänä ei ollenkaan hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 50 luvulla ja kyllä meillä aina oli ruskeassa kastikkeessa sattumia. Usein oli kunnon läskikastiketta, lihapullia tai pihvejä kastikkeen seassa. jauhelihasta tehtiin ns. mummonkastiketta mikä oli paistettua jauhelihaa valkokastikkeessa. Paljon syötiin laatikkoruokia, keittoja sekä pataruokia. Lisukkeena porkkanaa keitettynä, punajuurta, suolakurkkua, hapankaalia myös tomaattia ja kurkkua varsinkin kesäisin. Myös kukkakaalia tai ruusukaalia sekä sipulia siis ihan normi ruokia. Makkaraa  oli harvemmin paitsi nakkeja ja ne olikin kunnon lihaisia. Isoisä kävi kerran viikossa teurastamolta ostamassa työpäivän jälkeen kun oli Valkassa duunissa. Paitsi leikkeenä oli usein jotain berliinin- tai gouttermakkara viipaleita sekä juustoa.

Olet syntynyt soppalusikka suussa ihan itse keksin tuon uuden sanonnan😅

Et ehkä edes huomannut että kaikkien ikätovereittesi asiat eivät olleet yhtä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kullut, että joku syö pelkkää ruskeaa kastiketta ja perunaa tai perunamuusia tai spagettia. Aina ollut mukana myös kolmas elementti = proteiininlähde.

Kaikkea uutta sitä oppiikaan.

Vm. -73

Sinä ja sinun proteiininlähteet  :D 

Varmasti vielä 50-60-luvulla ei tuollaista sanaa ollut olemassakaan ja ihmiset söi mitä söi, mutta ruuassa oli harvoin mukana se "proteiininlähde". 

Muutenkin nykyään tuota proteiinihöpötystä painotetaan ihan liikaa. Ihmiset syö hulluna proteiinia, eivätkä ymmärrä, että senkin liika saanti muuttuu elimistössä ihan vaan läskiksi/turhiksi kaloreiksi.

Tuo proteiinihömpötys alkoi varmaan silloin, kun nämä kehonrakentjat alkoivat popsimaan proteiinikapseleita ja siitä se levisi tavallisen kansan pariin.  

Muusta ei nykyään höpötetäkään, kuin proteiinin saannista.

Ennen elettiin ihan terveinä ja hyvinvoivina vaikka sitä proteiinia saatiin huomattavasti vähemmän, kuin nyt. 

Täysin samaa mieltä. Menee jo ärsyttäväksi jatkuva höpötys proteiinista. Sitäkään en tajua, että entisiä yksinkertaisia kotiruokia aletaan kutsua köyhäilyruoaksi. Kyllä ennenkin syötiin viiliä, rahkaa ja maitoa käytettiin ruokiin sekä juotiin maitoa ja piimää. Jugurttia ei ollutkaan ennen 1960 luvun loppua. Kananmunia syötiin agraariyhteiskunnassa päivittäin kunnes tuli se emävale vuosiksi kolesterolista. Nykyisin jokainen nuoremmista polvista tietää kaiken ja vielä enemmän kaikesta ja pilkallisesti veetuilevat iäkkäämmille ihmisille. 

70-luvun ruokavalion "proteeininlähteitä" olivat mm. kirnuvoi, täysmaito, munat.

Leivän päälle paksulti kirnuvoita, päivässä litra täysmaitoa ja pari munaa.

Puhut kyllä jostain aiemmista vuosikymmenistä. 70-luvulla tuli floora. Eikä täysmaitoakaan käytetty. Munia ei myöskään paljoa.

Paitsi jos on pohjois-Karjalasta puhe. Siellä oli viimeisenä Suomessa savupirtti asuinkäytössä 1940-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keitä halpaa pastaa al dente. Siihen joukkoon kanajauhelihaa kurkumalla, suolalla ja pippurilla maustettuna ja hiukan oliiviöljyä. Sitten pieniä porkkanakuutioita ja lehtikaalia pikku palasina päälle. Ah niin halpaa ja hyvää, euron ateria. 

Euron ateria? Miten? Pastapussin taitaa saada vielä alle eurolla. Ja ehkä kurkumapussin kylkeen. Sitten mennäänkin jo lujaa yli budjetin, kun pitää ostaa jauhelihat, lehtikaali, oliiviöljy ja porkkanat. Ei näitä löydy automaattisesti kaapista, vaan nekin pitää ostaa. Vielä kun ynnätään tähän kypsentämiseen käytetyn sähkön hinta, niin aletaan olla ravintolahinnoissa.

Eiköhän makaronipussista tule ateria monelle. Jos sun pitää ostaa kaikki se ei ole köyhäilyruokaa mutta eihän mikään ole jos ostat kaiken uutena.

400g jauhelihasta ja pussista makaronia syö yhden päivän. Riittäähän se vaikka viikoksi, jos jotain muuta ja hilloaa tuota jääkaapissa.

400 g pussi makaronia ja 400 g sika-nautajauhelihaa + mustapippuria ja maustepippuria, 1 muna ja 6,5 dl maitoa tulee tosi hyvä makaronilaatikko ja siitä kyllä yksi ihminen syö 5 kertaa lounasannoksen.

Suositusten mukaan pitäisi syödä viidesti päivässä, joten tuosta makaronilaatikosta riittää päiväksi.

Unohtakaa nuo suositukset, teillä on tuota menoa jatkuva happohyökkäys hampaissa:D

Riittää kun syö terveellisesti nälän tultua. Jokin ruoka-aika toki tarpeen lapsiperheissä mutta kaikki muu turha mutustelu pois. Pysyy hoikkana ja terveenä koko perhe. Lapsi tottuu että vähän väliä on oltava joku välipala ruuan välillä, kohta se vaihtuu epäterveelliseen. Sama karkkipäivien kanssa, ( huokaus) sitten aikuisia näkee parveilemassa kaupan irtokarkkihyllyillä, kun vihdoin saa päättää:D Omilla lapsillani ei ollut tiettyä karkkipäivää vaan kauppareissuilla sai jotain pientä kivaa makeaa, ei ole heillä vielä aikuisenakaan reikiä hampaissa jostain syystä. Eikä muistoa kiukkuisista kieltävistä vanhemmista. Toinen juttu on myös että kukaan meistä ei myös enää edes välitä makeasta.

Isäni oli innokas metsämies ja meillä oli usein jotain jänispaistia tai jotain hirvijuttua. Kiukuttelin joskun äidilleni, mikseimeillä ole koskaan possua. No nyt on saanut syödä erilaisia sianpaloja mielinmäärin ja mieli tekisi välillä sitä jänispaistiakin.

Vierailija kirjoitti:

Joku sanoi että itsetehden tulee hyvää ruokaa. Olen samaa mieltä. Nuorena elin voileivillä kun olin laiska kokkaamaan 'vain' itselle. Nyt on kotikeittiössä parhaat pöperöt, no, joitain ravintoloita lukuunottamatta.

Mun köyhäily on jääkaapin kootut paistinpannulla. Siihen voi kuulua kananmunaa, jotain lihaa, vihanneksia, juustoa, tomaattikastiketta, valkosipulia, yli jäänyttä riisiä/perunaa/pastaa. Mitä nyt sattuu löytymään. Koskaan ei ole jäänyt syömättä.

Pyttipannu:) nam.

Mahtavaa kotiruokaa (tai köyhäilyruokaa, jos niin haluaa sanoa) ovat perunapohjaiset keitot. Vaihtoehtoja on runsaasti esim. jauhelihakeitto, broilerikeitto, nakkikeitto, lihakeitto, makkarakeitto, nötköttikeitto, lihapullakeitto, kalakeitto jne jne

Hyvänä vinkkinä, että meillä kotona tehtiin viiliä siten, että ostetusta viilistä laitettiin lusikallinen tai pari astiaan tai pestyihin viilipurkkeihin juureksi, ja maitoa päälle, annettiin olla huoneen lämmössä pari päivää. Tällä tavalla sai paljon viiliä jatkettuna syötäväksi. Vanhemmissa ihmisissä oli tuota kätevää säästöajattelua, etenkin kun viili ei ollut edes vielä niin jokapäiväistynyttä. Terveydestä ei kuitenkaan tingitty, eli joku pöpöpelkoinen voi olla turvallisin mielin, viili oli ensiluokkaista. Kokeilkaa. Itse olen nykyään laiskistunut kaupunkilainen, joten lyllerrän kauppaan ja ostan sen viilin:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 50 luvulla ja kyllä meillä aina oli ruskeassa kastikkeessa sattumia. Usein oli kunnon läskikastiketta, lihapullia tai pihvejä kastikkeen seassa. jauhelihasta tehtiin ns. mummonkastiketta mikä oli paistettua jauhelihaa valkokastikkeessa. Paljon syötiin laatikkoruokia, keittoja sekä pataruokia. Lisukkeena porkkanaa keitettynä, punajuurta, suolakurkkua, hapankaalia myös tomaattia ja kurkkua varsinkin kesäisin. Myös kukkakaalia tai ruusukaalia sekä sipulia siis ihan normi ruokia. Makkaraa  oli harvemmin paitsi nakkeja ja ne olikin kunnon lihaisia. Isoisä kävi kerran viikossa teurastamolta ostamassa työpäivän jälkeen kun oli Valkassa duunissa. Paitsi leikkeenä oli usein jotain berliinin- tai gouttermakkara viipaleita sekä juustoa.

Olet syntynyt soppalusikka suussa ihan itse keksin tuon uuden sanonnan😅

Et ehkä edes huomannut että kaikkien ikätovereittesi asiat eivät olleet yhtä hyvin.

Eri. Meillä huomattiin. Kylällä oli kuusilapsinen perhe, isä sairaana auto-onnettomuuden takia pitkään joten ei töissä voinut käydä. Yksi lapsista oli koulukaverini ja kävi usein meillä. Äiti tarjosi aina ruokaa ja jos äiti leipoi, vietiin heille pitko ja limppu. Monet muutkin perheet heitä auttoivat - silloinhan ei ollut tuki-järjestelmää 1950-60 luvuilla. Olen edelleenkin koulukaverin ja sisaruksiensa kanssa hyvässä kontaktissa. Kunnon ihmisiä heistä kaikista tuli, töitä tekivät ja kaksi heistä opiskeli pitkälle. Nyt ollaan iloisesti eläkkeellä kaikki. 

Omavaraisuus antaa syödä vähän keskivertoa laadukkaammin köyhäilemällä.

Asutaan maalla ja kasvatan paljon tomaattia, kurkkua, paprikaa, sipulia, papuja, lehtikaalia, punajuuria, perunaa ym sekä marjat, omenat, luumut, viinirypäleetkin ym puutarhasta

Mies käy hirvimetsällä ja naapurit kalastaa meillekin välillä.

Metsästä löytyy sienet ja marjat.

Omassa pellossa kasvaa luomuruista ja siitä tulee leivinuunissa parasta leipää.

Helpolla näitä ei saa, mutta edullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Hyvänä vinkkinä, että meillä kotona tehtiin viiliä siten, että ostetusta viilistä laitettiin lusikallinen tai pari astiaan tai pestyihin viilipurkkeihin juureksi, ja maitoa päälle, annettiin olla huoneen lämmössä pari päivää. Tällä tavalla sai paljon viiliä jatkettuna syötäväksi. Vanhemmissa ihmisissä oli tuota kätevää säästöajattelua, etenkin kun viili ei ollut edes vielä niin jokapäiväistynyttä. Terveydestä ei kuitenkaan tingitty, eli joku pöpöpelkoinen voi olla turvallisin mielin, viili oli ensiluokkaista. Kokeilkaa. Itse olen nykyään laiskistunut kaupunkilainen, joten lyllerrän kauppaan ja ostan sen viilin:D

Teen viilini itse juurikin noin. Parempaa kuin kaupan viili.

Ukkosella se ei kuitenkaan onnistu eikä rasvattomasta maidosta.

Vierailija kirjoitti:

Lampaita riittää kirjoitti:

Täytyy sanoa, että kun luki muutamia näistä kommenteista, niin mitä ihmettä!!

Syökää nyt hyvät ihmiset normaalia ruokaa...

Ei joka kerta kun joku asia on muotia, tarvitse juosta perässä...

Tehkää/syökää/juokaa juuri niin kuin itse haluatte.

Mitä mahdat viestilläsi tarkoittaa?

Hämmästelen myös. Mielestäni melkein kaikki on näissä viesteissä ollut "kunnon ruokaa", paitsi joku kylmä pitsa maidon kanssa ym. Itse en käytä minkäänlaisia soijatuotteita mutta silti nekin ovat kunnon ruokaa, kenelle maistuvat.

Vierailija kirjoitti:

Hyvänä vinkkinä, että meillä kotona tehtiin viiliä siten, että ostetusta viilistä laitettiin lusikallinen tai pari astiaan tai pestyihin viilipurkkeihin juureksi, ja maitoa päälle, annettiin olla huoneen lämmössä pari päivää. Tällä tavalla sai paljon viiliä jatkettuna syötäväksi. Vanhemmissa ihmisissä oli tuota kätevää säästöajattelua, etenkin kun viili ei ollut edes vielä niin jokapäiväistynyttä. Terveydestä ei kuitenkaan tingitty, eli joku pöpöpelkoinen voi olla turvallisin mielin, viili oli ensiluokkaista. Kokeilkaa. Itse olen nykyään laiskistunut kaupunkilainen, joten lyllerrän kauppaan ja ostan sen viilin:D

Tuo viili oli hyvää, mutta vaatii sen lehmän mistä saadaan maito.

Kaupasta ostettuna ei hyvää eikä edullista tehdä viiliksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 50 luvulla ja kyllä meillä aina oli ruskeassa kastikkeessa sattumia. Usein oli kunnon läskikastiketta, lihapullia tai pihvejä kastikkeen seassa. jauhelihasta tehtiin ns. mummonkastiketta mikä oli paistettua jauhelihaa valkokastikkeessa. Paljon syötiin laatikkoruokia, keittoja sekä pataruokia. Lisukkeena porkkanaa keitettynä, punajuurta, suolakurkkua, hapankaalia myös tomaattia ja kurkkua varsinkin kesäisin. Myös kukkakaalia tai ruusukaalia sekä sipulia siis ihan normi ruokia. Makkaraa  oli harvemmin paitsi nakkeja ja ne olikin kunnon lihaisia. Isoisä kävi kerran viikossa teurastamolta ostamassa työpäivän jälkeen kun oli Valkassa duunissa. Paitsi leikkeenä oli usein jotain berliinin- tai gouttermakkara viipaleita sekä juustoa.

Olet syntynyt soppalusikka suussa ihan itse keksin tuon uuden sanonnan😅

Et ehkä edes huomannut että kaikkien ikätovereittesi asiat eivät olleet yhtä hyvin.

Eri. Meillä huomattiin. Kylällä oli kuusilapsinen perhe, isä sairaana auto-onnettomuuden takia pitkään joten ei töissä voinut käydä. Yksi lapsista oli koulukaverini ja kävi usein meillä. Äiti tarjosi aina ruokaa ja jos äiti leipoi, vietiin heille pitko ja limppu. Monet muutkin perheet heitä auttoivat - silloinhan ei ollut tuki-järjestelmää 1950-60 luvuilla. Olen edelleenkin koulukaverin ja sisaruksiensa kanssa hyvässä kontaktissa. Kunnon ihmisiä heistä kaikista tuli, töitä tekivät ja kaksi heistä opiskeli pitkälle. Nyt ollaan iloisesti eläkkeellä kaikki. 

Hienosti tehty!

-se joka sanoi Sinua soppalusikka suussa syntyneeksi. Anteeksi. Onneksi väärinkäsitys tuli heti oikaistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitteko suositella mikä vähähiilarinen pasta maistuu parhaalle?

Ei sellaista ole.

Sata grammaa pastaa on noin 27 g hiilihydraattia, noin 160 kaloria. Päivän hiilihydraattitarve naisella 230 gr ja miehellä 300 gr. Tämä tietysti ilman sooseja. 

kun minä olin lapsi 50-luvulla, ruoaksi oli vain ruskeata kastiketta ja perunoita. Pyhänä ruskeata kastiketta ja peruna muussia.

mutta koskaan en valittanut, se teki minusta miehen!