Mitkä ehkäisymenetelmät ovat sallittuja uskovaisille?
Kommentit (42)
Joidenkin suviseurojen aikaan haastateltiin radiossa erästä vanhoillislestadiolaista naislääkäriä joka kertoi muistaakseni juuri tuon mainitsemani harvinaisen esimerkin vauvan kyvyttömyydestä elää. Hän siis jokatapauksessa hyväksyi abortin harvinaisessa tilanteessa. En ollut itsekään asiaa sen kummemmin ajatellut ennen kuin kuulin tuon haastattelun. Jos joku muistaa sen paremmin niin korjatkaa minua jos olen väärässä.
Ja jos joku kysyy mitä tehdä, niin kerron, että itse tekisin näin...
Ehkäisy on mielestäni ok terveyssyistä. Muuten en ole varma onko meillä oikeutta päättää milloin lapsi on tervetullut.
Jos ehkäisyä joudutaan käyttämään, sen olisi hyvä olla sellainen, ettei siinä estetä hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä kohtuun. Eli sen pitäisi estää hedelmöitys tavalla tai toisella. Sterilisaatio on mielestäni ok, jos on terveyssyitä.
Abortti tuli keskusteluissa esille... En voisi tehdä. Lääketiede on kuitenkin erehtyväistä, mutta Jumala ei. Mitä jos tekisin abortin mutta Jumala olisikin halunnut jättää lapsen henkiin, vaikka sitten vaikeasti vammaisena? Ja kun tuttavapiirissä on lapsi, jonka pitäisi olla täysin vihannes, mutta onkin vallan liikkuvainen tapaus...
Jos tiedettäisi, että seuraava raskaus voisi käydä henkeni päälle, niin toki ehkäisisin. Mutta olisin täysin valmis ottamaan lapsen vastaan, jos Jumala lapsen antaisi. Yritettäisi päästä raskaudessa niin pitkälle kuin mahdollista turvallisesti tarkassa seurannassa. Seisoisin vaikka koko raskausajan tolpannokassa, jos se sitä vaatisi.
jos alkio on kiinnittynyt munatorveen. Siitä aiheutuu munatorven repeytyminen ja todennäköisesti massiivinen verenvuoto. (ekstra)
Rypäleraskaus (en ole varma onko rypäleraskaudessa alkiota ollenkaan)
Paha raskausmyrkytys
En ole kuullut tuota haastattelua, enkä siis tiedä mistä siinä on ollut kyse, mutta tunnen paljon vl lääkäreitä enkä ikinä ole törmännyt yhteenkään joka hyväksyisi abortin syystä ettei lapsi ole elinkykyinen synnyttyään. Ihmisen elinpäivien pituuden päättää yksin Jumala, ja sen syntymättömänkin elämä on arvokas ja juuri sopivan pituinen sellaisena, miten Jumala on sen tarkoittanut.
Tosi rankka tilannehan se on, jos tietää odottavansa vauvaa joka kuolee pian syntymänsä jälkeen, että ymmärrän hyvin inhimilliseltä puolelta jos tällaisen raskauden haluaa keskeyttää heti alkuunsa, mutta minun mielestäni se ei ole Jumalan sanan valossa kuitenkaan oikein.
enkä silloinkaan ole välttämättä sitä mieltä, että se olisi oikein... Mutta itse en välttämättä hyväksy ainakaan kuparikierukkaa, sehän on abortoiva ehkäisymenetelmä, joten pidän sitä aika ongelmallisena. Muuten en näe ehkäisyssä mitään väärää.
Sellainen tilanne kuitenkin voisi tulla eteen, että raskaus pitäisi keskeyttää äidin hengen pelastamiseksi esim. jos hedelmöitynyt munasolu kiinnittyisi sinne munatorveen. Kyseessähän olisi raskaus, joka ei missään tapauksessa edes voisi jatkua kovin pitkälle luontoäidinkään puolesta. (?) Ainakaan en tiedä, että sikiö voisi kasvaa elinkelpoiseksi saakka munatorvessa (ihan hullusti sanottu, mutten muutenkaan sitä osaa ilmaista) ilman että munatorvi puhkeaisi ja äidin henki siten todella vaarantuisi. Olisi kyseenalaista jäädä odottamaan, että munatorvi puhkeaa..
Pahassa raskausmyrkytyksessä raskaus voidaan joutua purkamaan varhaisessa vaiheessa. Yleensä siihen päädytään kuitenkin vasta sellaisilla viikoilla, että vauva voi jo jäädä henkiin. Lääkärit tekevät aina kaikkensa, että raskaus kestäisi edes sinne 24 viikoille saakka ja vauvalla olisi mahdollisuudet elämään kohdun ulkopuolella. Jos toksemia äityisi hengenvaaralliseksi ennen noita viikkoja, en tiedä mitä tekisin. Kai pyytäisin kuitenkin odottaa ihan viimeiseen saakka, ennen kuin raskauden purkuun lähdettäisiin. Totta kai suostuisin toimenpiteeseen, jos henkeni olisi 100% varmuudella siitä kiinni. Kuitenkaan parhaimmatkaan lääkärit eivät aina tiedä onko kyseessä 95%:n tai 100%:n todennäköisyys. Lääkäritkin erehtyvät, nykyäänkin. Ja ihmeiden aika ei ole ohi!
Joskus äiti voi joutua käyttämään esim. jotain lääkettä, joka ehkäisee samalla uuden raskauden alkamisen. Siinä tapauksessa kyse ei siis olekaan ehkäisystä vaan nimenomaan jonkun muun vaivan tai sairauden hoidosta. Uskon, että vakaumusta tai ylipäätään vanhempien mielipidettä kunnioittavat lääkärit miettivät kaikki vaihtoehdot läpi, ennen kuin päätyvät lääkkeseen/hoitoon, joka vie samalla raskautumisen mahdollisuuden, mikäli siis ehkäisyyn ei haluta ryhtyä.
Vaikeita asioita, varsinkin kirjoitettuna. Olen valmis korjaamaan kirjoittamaani, jos joku meni pieleen. Toisaalta, ajatukseni ovat keskeneräisiä, kunnes joskus valmistuvat. Sitä ne eivät kai tee koskaan..
En ymmärrä, miten joku voi suostua aborttiin vain koska ei halua kyseistä vauvaa!!!???????
henttumarjaanalta ja miksei muiltakin että raskaaksitulon mahdollisuuden takaaminen tuntuu ajavan asianmukaisen sairaanhoidon edelle miksi?
Ja toisekseen jos äiti joutuu käyttämään sikiötoksisia lääkkeitä niin eettistä ei ole ettei ehkäisyä käytetä. Selibaatti taas on ehkäisyä siinä kuin muutkin ehkäisymenetlemät.
Siis oikeasti on vaikea ymmärtää sitä että nainen asetetaan sille paikalle että valitse oman terveyden ja raskauden välillä kuitenkin niin että takaat mahdollisuuden raskaaksituloon.... => tämä johtaa epäeettisiin ratkaisuhin monen eri sairaudesta kärsivän naisne osalta.
Eli onko siis ajatus se että PITÄÄ KIELTÄYTYÄ sairaanhoidosta jos ei voi raskautua????? HUAH!
pohtia:
henttumarjaanalta ja miksei muiltakin että raskaaksitulon mahdollisuuden takaaminen tuntuu ajavan asianmukaisen sairaanhoidon edelle miksi?
Ei ihan noin kärkevästi kuitenkaan =) Mutta on ihan tavallista ja eettisesti oikein, että oli siten vl tai ei, lääkärit yrittävät säästää hedelmällisessä iässä olevan ihmisen suvunjatkamiskyvyn sairauden vaatimista hoidoista huolimatta.
Voisitko kuvitella lasta, jonka sairaus vaatii sellaisia rankkoja hoitoja, jotka voivat pahimmillaan viedä lapsen hedelmällisyyden ja suvunjatkamiskyvyn tulevaisuudessa aikuisena. Lääkärit tekevät ihan varmasti kaikkensa, jotta tuon lapsen lapsensaantikyky säilyy, eikä sitä menetettäisi rankkojen hoitojen seurauksena. Voisin verrata itseäni tuohon lapseen näin aikuisenakin, suuren perheen äitinä. En halua menettää hedelmällisyyttäni ihan vähin kummin. Joskus kuitenkin on pakko turvautua hoitokuitenkaan ainoastaaan vl:t halua säästää hedelmällisyyttään, jos se vain suinkin on mahdollista. Sama tahto on monella muullakin tavallisella tallaajalla tässä maassa.
Vaikeaa.............
henttumarjaana:
pohtia:
henttumarjaanalta ja miksei muiltakin että raskaaksitulon mahdollisuuden takaaminen tuntuu ajavan asianmukaisen sairaanhoidon edelle miksi?Ei ihan noin kärkevästi kuitenkaan =) Mutta on ihan tavallista ja eettisesti oikein, että oli siten vl tai ei, lääkärit yrittävät säästää hedelmällisessä iässä olevan ihmisen suvunjatkamiskyvyn sairauden vaatimista hoidoista huolimatta.
Voisitko kuvitella lasta, jonka sairaus vaatii sellaisia rankkoja hoitoja, jotka voivat pahimmillaan viedä lapsen hedelmällisyyden ja suvunjatkamiskyvyn tulevaisuudessa aikuisena. Lääkärit tekevät ihan varmasti kaikkensa, jotta tuon lapsen lapsensaantikyky säilyy, eikä sitä menetettäisi rankkojen hoitojen seurauksena. Voisin verrata itseäni tuohon lapseen näin aikuisenakin, suuren perheen äitinä. En halua menettää hedelmällisyyttäni ihan vähin kummin. Joskus kuitenkin on pakko turvautua hoitokuitenkaan ainoastaaan vl:t halua säästää hedelmällisyyttään, jos se vain suinkin on mahdollista. Sama tahto on monella muullakin tavallisella tallaajalla tässä maassa.
Vaikeaa.............
Miten tuo tuollatavalla sekosi tuo teksti??
Eli.. Joskus kuitenkin on pakko turvautua sairauden keskellä hoitoihin, jotka vievät lapsensaantikyvyn/estävät raskautumisen. Eivät kuitenkaan ainoastaan vl:t halua säästää hedelmällisyyttään, jos se vain suinkin on mahdollista. Sama tahto on monella muullakin tavallisella tallaajalla tässä maassa.
Selveniköhän tuo tuosta yhtään.
En ole koskaan kokeillut kirjoittaa alkuperäisen viestin väliin, toivottavasti toimii...
pohtia:
henttumarjaanalta ja miksei muiltakin että raskaaksitulon mahdollisuuden takaaminen tuntuu ajavan asianmukaisen sairaanhoidon edelle miksi?
Tiedän, että hedelmällisessä iässä olevilla naisilla hoitomuodon etsinässä otetaan huomioon, että nainen voi haluta lapsia. Ja hoito pyritään valitsemaan siten, että nainen voi saada vielä lapsia. Aina se ei ole mahdollista, mutta pyrkimys on siihen.
Ja toisekseen jos äiti joutuu käyttämään sikiötoksisia lääkkeitä niin eettistä ei ole ettei ehkäisyä käytetä. Selibaatti taas on ehkäisyä siinä kuin muutkin ehkäisymenetlemät.
Seksiä voi harrastaa muutenkin kuin yhdynnässä. Selibaatti tarkoittaa kaikesta seksiin liittyvästä luopumista. Vl:illa ei ole yhdyntäpakkoa...
Siis oikeasti on vaikea ymmärtää sitä että nainen asetetaan sille paikalle että valitse oman terveyden ja raskauden välillä kuitenkin niin että takaat mahdollisuuden raskaaksituloon.... => tämä johtaa epäeettisiin ratkaisuhin monen eri sairaudesta kärsivän naisne osalta.
Tässä vl-naiset eivät eroa valtaväestöstä. Jos sinä haluaisit lisää lapsia, etkö toivoisi, että ensisijaisesti käytettäisi hoitoa, jonka jälkeen voisit saada lapsia? Itse mieluusti valitsisin sellaisen hoidon, jos olisi mahdollista. Mutta jos ei ole, niin toki terveyteni hoitaisin. Olemassa olevilla lapsilla on tärkeää pitää äiti. Kuitenkin jokainen äiti on erilainen ja jokainen äiti tekee ratkaisunsa omatuntonsa mukaan.
Eli onko siis ajatus se että PITÄÄ KIELTÄYTYÄ sairaanhoidosta jos ei voi raskautua????? HUAH!
Terveys ensin.
Kun valitaan äidin lääkehoitoa niin ensisijainen asia sitä valittaessa ei ole se mikä on paras lääke vaan se että turvataan mahdollisuus raskauteen. Onko tämä eettisesti oikein? Sairauden hoito jää puolitiehen koska nainen ei sitoudu hoitoon eikä voikkaa sitoutua kun pitää ottaa aina ja koko ajan huomioon mahdollinen raskaus => lopputulos on monen sairauden kohdalla se ettei asian mukaiseen sairaudenhoitoon päästä ja oireet palaavat pahempina kuin ne alunperin olivat => tämä ei ole asianmukaista sairaanhoitoa enkä ymmärrä että joku tekee tätä hyvällä omalla tunnolla. => tämä on mieletäni itsetuhokäytäytymistä siinä kuin mikä muukin.
Sitten toinen asia on se että kun puhutaan selibaatista samassa lauseessa kuin yhdyntäpakko niin en voi kun ihmetellä missä aito seksuaalisuus on. Seksi ilman yhdyntää voi vahteeksi olla ihan tyydyttävää mutta " pakkopullana" se ei ole seksiä eikä seksuaalisuutta. Sille jolla oikeasti on menossa silkiötoksisia lääkkeitä tai raskaus on hengenvaarallinen yksikin erehdys voi olla kohtalokas. Mielestäni tälläisen lain ikeen alle kun asetatte toisen ihmisen ette edes tajua millaisten paineitten alle ihmien laitatte? Paraskin kieltäymyksemme on saastainen vaate Jumalan edessä. Ja taas toisaalta tämä johtaa pahimmillaan siihen että toinen tai molemmat puolisot ajetaan toisen syliin tai perhe hajoaa muuten tälläisessä tilateessa. EI JA vielä kerran ei! Sairaus pitää voida hoitaa asianmukaisesti silloinkin kun se vaatii väliasikasta ehkäisyn käyttöä myös uskovaisissa perheissä. ÄIdin terveydellä ei saa uskonnon nimissä leikkiä!
pohtia:
Kun valitaan äidin lääkehoitoa niin ensisijainen asia sitä valittaessa ei ole se mikä on paras lääke vaan se että turvataan mahdollisuus raskauteen. Onko tämä eettisesti oikein?..... ÄIdin terveydellä ei saa uskonnon nimissä leikkiä!
Ehkä sinua ei ymmärretty, mutta epäilen tokko itsekään ymmärrät aina, mitä toiset kirjoittavat =) Luepa vielä kerran esim. Heddastiinan kirjoitus (meniköhön nimimerkki oikein?).
Sinä väität, että aina pitää valita paras lääke. Oletko samaa mieltä myös siinä tapauksessa, että luusyöpää sairastavalta ihmiseltä amputoidaan jalka vain koska se on paras ja varmin hoitomuoto? (Se kai on ainakin varmin hoitomuoto?) Ehkä jalka nyt kuitenkin yritetään säästää kaikin mahdollisin keinoin,koska sitä jalkaa voi vielä myöhemmin tarvita esim. kävelemiseen? Joskus amputaatioon on pakko mennä, kun mikään muu ei auta tai riskit jalka säästämällä olisivat liian suuret.
Sama se on lapsilla ja hedelmällisessä iässä olevilla ihmisillä. Lääkärit yrittävät ensin säästäviä hoitomuotoja ja päätyvät vasta kaikkensa tehtyään hoitoihin/toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat negatiivisesti hedelmällisyyteen ja lapsensaantikykyyn. Me vl:t emme siinä mielessä kyllä poikkea valtaväestöstä. Lääkärit hoitavat myös ei-vl:iä samojen eettisten periaatteiden mukaan.. jos vain asiakas/potilas itse niin haluaa. Lapsiltahan tuota halua ei edes kysytä, heitä hoidetaan automaattisesti ensisijaisesti säästävin toimenpitein ja lääkkein.
Kait paras lääke kuitenkin on nimenomaan se, joka tehoaa ilman että tuhoaisi samalla perusteettoman paljon. Kyllä lääkkeitä tai hoitoja määrättäessä pitää aina ottaa huomioon kokonaisuus, syyt ja seuraukset, sivuoireet, erilaiset riskit jne.
Kyllä on vaikeaa....................
esimerkkejä..... aina ei ole kyse syövän hoidosta vaan moni sairaus voi vaatia hoitoja joihin pitää sitoutua pidemmäksi aikaa. Lähipiirissä tiedän useita vl äitejä joilla on vaikea synnytyksen jälkeinen masennus ja kun sitä hoidetaan lääkkeillä joilla " raskauden on turvallinen" alkaa lopputulos on ollut se että äiti ei ehdi edes toipumisen alkuun kun uusi raskaus alkaa => synnyttysmasennuskierre => ja kun tästä on asiaomaisten kanssa puhunut toteamus on ollut se että ei voi syödä niitä muita lääkkeitä, " ei voi sitoutua hoitoon" kun PITÄÄ OLLA AINA VALMIINA TULEMAAN RASKAAKSI... Ajatus on tämä enkä osaa sitä " kauniimmin" sanoa.
Tai sitten vl äitejä joilla on vaikka sokeritauti joka syystä tai toisesta joutuu pois raiteiltaan eikä sokeritasapainoa saada sellaiseen kuriin että raskaus olisi turvallinen. Mitään järkeä ei ole lähteä hakemaan sterillisaatiota koska on todennäköistä että kolmen vuoden päästä tilanne on hallinnassa ja raskaus turvallinen....
ÄLÄ usko että lääketiede pystyy aina ihmeisiin! Ihmiset ovat yskilöitä ja aina ei ole mahdollista löytää lääkitystä joka olisi sikiöturvallinen.
Ja tämä on se potti että - SAAKO vl äiti syödä sikiötoksisia lääkkeitä tietäen että sikiö voi vaurioitua lääkityksen seurauksena vai tuleeko tällöin käyttää ehkäisyä tai elää selibaatissa?
Tuos selibaattikin on ristiriitainen asia siksi että se rikkoo parisuhteen helpommin kuin mikään muu. Omakohtaisella kokemuksella sitä ei voi susitella kenellekkään.
Pohtia: Masennusta voidaan hoitaa myös lapselle turvallisilla lääkkeillä, ihan samalla tavalla kuin vauvakuumeisen ei-vl:n masennusta. Myös ei-vl-naisilla on kroonista masennusta mutta saavat lapsia. En ymmärrä miksi masennuksen tai sen hoidon tulisi estää lastensaanti? Onko tässä takana ennakkoluulo tai harhaluulo siitä, ettei masentunut hoida lapsiaan?
Jos äidin tarvitsee saada perussairautensa tasapainoon ennen seuraavaa raskautta, äidin on hyvä tehdä niin. Jos hän ei halua, se on hänen päätöksensä. Äiti voi käyttää ehkäisyä hoitomuotona, jos haluaa. Jos äiti ei halua ehkäistä, se on hänen päätöksensä. Ei hänelle kukaan rupea pillereitä kurkusta alas kaatamaan eikä kierukkaa pakolla asentamaan. Se on äidin päätös.
Jos äidin on pakko käyttää sikiötoksisia lääkkeitä, hän päättää itse, ottaako riskin lapsen sairastumisesta. Jonkun omatunto ei salli ottaa riskiä, jonkun omatunto ei salli ehkäistä. Jokainen omatuntonsa mukaan. En ymmärrä, miten tämä on niin vaikea asia käsittää. Vai tahdotaanko tästä tarkoituksella tehdä vaikeampi asia kuin on?
" Masennusta voidaan hoitaa myös lapselle turvallisilla lääkkeillä, ihan samalla tavalla kuin vauvakuumeisen ei-vl:n masennusta."
Tämä on vain osittain totta. Aina ja kaikille ei ole löydettävissä lääkitystä joka olisi sekä asianmukaista sariaanhoitoa että sikiöturvallista. Kaikki toki voivat tehdä niin kuin haluavat silit viimekädessä kärsijäksi joutuvat lapset jotka elävät masentuneen äidin kanssa. Vaikeaa nähdä että missä on siunaus kun se tekee niin pahaa jälkeä lapsille kun äiti on jatkuvasti masentunut eikä kukaan tiedä saako lapset oikeasti ruokaa. Yhteiskunnan tuki on riittämätöntä ja lapset keikkuu huostaanoton kynnyksellä. Tätä roikkumista on ollut toistakymmentä vuotta => oma omatuntoni ei sallisi tuota minusta tämä on heitteille jättöä uskonnon nimissä enkä hyväksy sitä, pitäisikö?
Ja sitten vielä vauvakuume ja vl käsitys asiasta on aika kaukana toisistaan. Vauvakuumetta ei kukaan kysele vl naiselta lapsia tulee jos tulee.
" Jos äidin on pakko käyttää sikiötoksisia lääkkeitä, hän päättää itse, ottaako riskin lapsen sairastumisesta. Jonkun omatunto ei salli ottaa riskiä, jonkun omatunto ei salli ehkäistä. Jokainen omatuntonsa mukaan. En ymmärrä, miten tämä on niin vaikea asia käsittää. Vai tahdotaanko tästä tarkoituksella tehdä vaikeampi asia kuin on?"
Voiko uskovainen sinusta hyvällä omalla tunnolla vaurioitaa sikiötä. MInusta ei!!! Tokihan äiti voi tehdä mitä haluaa kuitenkin äityshuolto ja terveydenhuolto kuitenkin pyrkii siihen ettei AIKUISET IHMISET tarkoitushakuisesti vammauta lasta. Kauhea ajatus jos joku oikeasti riskeeraa lapsen terveyden!!! Omatuntoni sanoo kyllä ehdottomasti ei!!!
Heddastiina:
Jos äidin on pakko käyttää sikiötoksisia lääkkeitä, hän päättää itse, ottaako riskin lapsen sairastumisesta. Jonkun omatunto ei salli ottaa riskiä, jonkun omatunto ei salli ehkäistä.
jos kieltäytyy ehkäisemästä silläkin uhalla, että oma lapsi sairastuu tai vammautuu. :(
pohtia:
Voiko uskovainen sinusta hyvällä omalla tunnolla vaurioitaa sikiötä. MInusta ei!!! Tokihan äiti voi tehdä mitä haluaa kuitenkin äityshuolto ja terveydenhuolto kuitenkin pyrkii siihen ettei AIKUISET IHMISET tarkoitushakuisesti vammauta lasta. Kauhea ajatus jos joku oikeasti riskeeraa lapsen terveyden!!! Omatuntoni sanoo kyllä ehdottomasti ei!!!
Näin se minunkin omatunto sanoo, että ei pidä lapsen terveyttä riskeerata, on hän syntynyt tai ei. Sehän olis enemmän kuin mukavaa, jos kaikkien omatunto olisi tässä samanlainen. Kuitenkin tähän maailmaan mahtuu monenmoista tallaajaa ja joukossa on varmasti myös niitä, jotka eivät halua käyttää ehkäisyä tuossakaan tilanteessa. Näin henk.koht. toivon, että siinä vaiheessa pariskunta malttaisi pysyä muun sorttisessa seksissä kuin yhdyntä. Tai mies käyttäisi kondomia.
Olen joskus käyttänyt sellaista lääkettä, jossa sivuvaikutuksena oli sikiön sydämen epämuodostumat, toimintahäiriöt ja vastasyntyneillä rytmihäiriöitä ja sydänpysähdyksiä. Kylläpähän jokainen tuttu vl sanoi, että hoida ny ittes terveeksi eikä pidä ruveta omalla tai vauvan hengellä leikkimään.
Kyllä minun mielestä kuparikierukka on aivan samanlainen ehkäisin kuin muutkin. Ei sen ehkäisyteho ole siinä että se abortoisi hedelmöittyneen munasolun vaan pyrkii ehkäisemään koko hedelmöittymisen: " Kuparikierukka aiheuttaa kohdun limakalvolle steriilin tulehdusreaktion, joka heikentää siittiöiden hedelmöittämiskykyä heikentämällä niiden kulkua munatorviin." Ja voihan hedelmöittyminen tapahtua vaikka ois mikä ehkäisy käytössä ja sitten mennä kesken.
Uskon Jumalan olevan armollisempi kuin mitä me ihmiset voimme kuvitella. Hän on myös ankarampi kuin tahdomme kuvitella. Monesti olen kuullut ihmisen ajatelmia Jumalasta verrattavan siihen, mitä hän ajattelee omasta isästään. Jos oma isä on ollut kovin ankara, myös Jumalaa pidetään ankarana ja armoa kohtuullisen vaikeana käsittää. Jos taas isä on ollut liian lepsu, Jumalaa pidetään lepsuna myös ja armo peittää kaiken myös ilman parannuksen tekoa, katumusta ja ilman yritystäkään välttää syntiä.
Meli:
Ehkä sellaisessa tilanteessa että raskaus satavarmasti tappaa äidin. En tosin tiedä mikä sellainen tilanne olisi.
En ymmärrä miten voit vl:na hyväksyä abortin? Ei kai se ole mikään peruste tappaa lasta että " kuolee se kohta kumminkin" . Mä huomasin että kerroit olevasi vl ja hyväksyväsi abortin tilanteessa että vauva jokapatauksessa kuolisi pian syntymänsä jälkeen, ja oikeastaan tarkoituksella kirjoitin että vl:t eivät hyväksy... koska yleinen kanta on, ettei aborttia tuosta syystä ole oikein tehdä. Yksittäiset ihmiset tietysti voivat olla eri mieltä.
Jokatapauksessa " Älä tapa" koskee mielestäni myös sitä syntymätöntä ihmistä, sanoohan itse Jumalakin Raamatun mukaan että " Jo äitisi kohdussa minä tunsin sinut" , eli ihminen on ihminen jo ennen syntymäänsä, Jumalan luoma, eikä häntä ole kenelläkään oikeus tappaa.