Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteen rajat puhuttavat.
Kommentit (72)
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Mun isä ainakin juoruilee ja höpöttää harrastuskaverinaisten kanssa siellä harrastuksissa. Ylipäätään höpöttää kaikkien kanssa. Äiti ei kiinnosta tuon taivaallista. 40 vuotta avioliittoa takana. Mun mielestä olisi vähän hassua, että ei saisi jutella ihmisten kanssa ja tutustua heihin pintapuolisesti. Eri asia sitten, jos varattu alkaa tyrkyttämään ja kyselemään puhelinnumeroita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Mun isä ainakin juoruilee ja höpöttää harrastuskaverinaisten kanssa siellä harrastuksissa. Ylipäätään höpöttää kaikkien kanssa. Äiti ei kiinnosta tuon taivaallista. 40 vuotta avioliittoa takana. Mun mielestä olisi vähän hassua, että ei saisi jutella ihmisten kanssa ja tutustua heihin pintapuolisesti. Eri asia sitten, jos varattu alkaa tyrkyttämään ja kyselemään puhelinnumeroita.
Äitiä*. Eli siis äitiä ei haittaa yhtään iskäm höpöttelykerhot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi miehellä naispuolisia ystäviä. Voin sen tunnustaa. Hänellä ei sellaisia ole ja mielestäni olisi vähintäänkin kyseenalaista, jos hän sellaisia hankkisi. Minullakaan ei ole miespuolisia ystäviä, ja tiedän ettei mieheni sellaisia hyväksyisi. Meillä näin, muilla ehkä muutoin.
En ymmärrä. Eikö teillä kummallakaan ollut toista sukupuolta edustavia ystäviä ennen parisuhdettanne vai todellako katkaisitte nämä ystävyydet parisuhteenne myötä? Todella kohtuutonta. En ikinä suostuisi moiseen.
Ei ollut. Olemme vanhempaa sukupolvea. Meidän ikäluokassa ei oikeastaan olla ystäviä vastakkaisen sukupuolen kanssa noin muutoinkaan, paitsi jos on yhteisiä tuttavia. Olen nuorempana yrittänyt olla vain ystävä ja lopputulema oli, että mies sitten ihastui siinä meni se ystävyys.
Tätähän se yleensä on kaveruuden varjolla halutaan enemmän.. Mies ja nainen miettikää jo lähtökohtaisesti eroja..
Kuinka moni tyyliin putkimies omaa mitään yhteistä perus Pirkon kanssa? Niinpä.. no miksi tämä putkimies ei sitten kuluttaisi aikaansa kaltaisiensa kanssa ennemmin kuin Pirkon kanssa jolla ei ole mitään yhteisiä kiinnostuksen kohteita?
Vierailija kirjoitti:
Fjfjjff kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä saatanan rajat 😂😂😂
Yleensä ihmisillä on parisuhteissaan rajoja mikäli kyseessä ei ole vapaa suhde, usein kyllä niissäkin on pelisäännöt määritetty.
Omassa suhteessa fyysinen läheisyys on sallittu oman kumppanin kanssa.
Meillä se taas on kielletty.
Vaimo kieltää vonkaamasta.
Runkutella saan, kunhan hänen ei tarvi tietää asiasta.Terveisiä
Avioliitosta
Tekstistäsi ( vonkaaminen ja runkuttaminen) päätellen en yhtään ihmettele, että vaimo ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi miehellä naispuolisia ystäviä. Voin sen tunnustaa. Hänellä ei sellaisia ole ja mielestäni olisi vähintäänkin kyseenalaista, jos hän sellaisia hankkisi. Minullakaan ei ole miespuolisia ystäviä, ja tiedän ettei mieheni sellaisia hyväksyisi. Meillä näin, muilla ehkä muutoin.
En ymmärrä. Eikö teillä kummallakaan ollut toista sukupuolta edustavia ystäviä ennen parisuhdettanne vai todellako katkaisitte nämä ystävyydet parisuhteenne myötä? Todella kohtuutonta. En ikinä suostuisi moiseen.
Ei ollut. Olemme vanhempaa sukupolvea. Meidän ikäluokassa ei oikeastaan olla ystäviä vastakkaisen sukupuolen kanssa noin muutoinkaan, paitsi jos on yhteisiä tuttavia. Olen nuorempana yrittänyt olla vain ystävä ja lopputulema oli, että mies sitten ihastui siinä meni se ystävyys.
Mitähän ikäluokkaa olette, jos siihen ei sisälly ystävyys vastakkaisen sukupuolen kanssa? Olen itse 59-vuotias ja minulla on myös vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä. Tuorein heistä työpaikalla tutuksi tullut ihminen, jonka olen tuntenut pari vuotta. Hän ei enää ole meillä töissä, mutta meillä oli tarkoitus viimeksi viime viikolla käydä yhdessä lounaalla (hänen lisäkseen mukaan oli tulossa eräs toinen ihminen työpaikaltamme). Se tapaaminen valitettavasti peruuntui.
Puolisoni on 68-vuotias ja hänellä on vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä.
Meistä kumpikaan ei olisi suostunut luopumaan vanhoista ystävistään alkaessamme olla yhdessä. Eikä kumpikaan varmasti sitoutuisi sellaiseen suhteeseen, jossa ei saisi pitää yhteyttä vanhoihin työkavereihin tai muissa yhteyksissä tulleisiin tuttaviin/ystäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on selvät rajat jos pettää ja jää kiinni niin sen jälkeen jaetaan lusikat, mitään selittelyä en kuuntele.
Fjfkdk kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raja sen suhteen että pyrkiikö puoliso esim monkey branch:amaan uuteen ihmiseen tutustumalla itsestään viehättävään henkilöön syvällisesti ja olemalla läheisissä väleissä vai onko kyse oikeasti vain ystävyydestä on ihan olemattoman pieni eikä sitä kykene erottamaan toisistaan.
Varsinkin pitkissä suhteissa ihastuminen uusiin ihmisiin on ihan normaaliautta jos pysytään läheisissä väleissä varsinkin jos ollaan myös aktiivisesti toisten kanssa tekemisissä (esim työ) niin se riski pettämiseen tai esim rakastumiseen kasvaa. Ei sen takia ettako se puoliso ei isi tarpeeksi vaan sillä tä alla meidän aivot vaan toimii.
Onko siis järkeä tahallaan päätyä tuollaiseen tilanteeseen? Pintapuolinen kaveri on ok mutta ei todellakaan läheisissä väleissä oleva.
Tämä. Varsinkin kun tutkimuksetkin ovat osoittaneet miehen ja naisen platonisen ystävyyden erittäin harvinaiseksi...
Ehkäpä nainen voisi miettiä sitä isoa kuvaa kun kaveri tulee tyrkylle.Onko miehellä muita naispuolisia ystäviä. mitä mies hyötyy minusta, olenko tosiaan sellaista seuraa jossa mies viihtyy.. ja ihan rehellisesti analysoida miehen käytöstä.
Harrastusporukassa erään miehen vaimo oli laittanut kaverinsa tsekkaamaan minut. En tuntenut tätä kaveria, mutta ymmärsin yskän muutamasta kysymyksestä. Olin nuorempi harrastusporukan miestä ja ulkoisesti tavallinen, mutta uskon saaneeni ns. puhtaat paperit, koska olen jutuiltani luontaisesti niin omituinen, etten olisi mikään houkutus hänen miehelleen. Mies sanoikin harrastustunnin päätteeksi tietävänsä kyseisen naisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi miehellä naispuolisia ystäviä. Voin sen tunnustaa. Hänellä ei sellaisia ole ja mielestäni olisi vähintäänkin kyseenalaista, jos hän sellaisia hankkisi. Minullakaan ei ole miespuolisia ystäviä, ja tiedän ettei mieheni sellaisia hyväksyisi. Meillä näin, muilla ehkä muutoin.
En ymmärrä. Eikö teillä kummallakaan ollut toista sukupuolta edustavia ystäviä ennen parisuhdettanne vai todellako katkaisitte nämä ystävyydet parisuhteenne myötä? Todella kohtuutonta. En ikinä suostuisi moiseen.
Olen eri, mutta minulla oli miespuolisia ystäviä jo ennen tapaamistamme, ja heistä tuli meidän yhteisiä ystäviä yhteenmenomme myötä. Yhtään uutta miespuolista ystävää en ole hankkinut yhdessäolomme aikana, ja ne vanhatkin ovat jo yli 10v takaa kaikki.
Miehelläni ei ollut yhtään naispuolista ystävää kun menimme yhteen, eikä hänkään ole hankkinut sellaisia yhdessäolomme aikana.
Miehelläni on ollut naispuolisia kavereita opiskeluaikoinaan, mutta ei koe että he ovat enää kavereita koska viime yhteydenpidostakin on jo 20 vuotta. Naiset lopettivat kaveruuen mieheni kanssa kun menivät suhteisiinsa. Nyt kun heistä osa on eronnut, tulee miehelleni silloin tällöin lähdetkö kaljalle-tyyppisiä viestejä eheitlä, mutta mieheni ei koe halua lähteä tuntemattoimien ihmisten kanssa kaljalle.
No, kukin tavallaan. Itselleni moinen ei kyllä sopisi vaan en luopuisi ystävistäni - vanhoista tai uusista - mistään hinnasta. Sukupuolesta viis.
Eli sinun on pakko ystävystyä koko ajan kaikkien kanssa? Miten sinulla riittää aika siihen? Meillä on omat ja yhteiset kaverit jo, ei kumpikaan kaipaa uusia vastakkaisesta sukupuolesta, eikä muutenkaan. Vai pitäisikö mieheni nyt siis väkisin etsiä naiskavereita jostain? :D
Luopuminen oli sinun omaa mielikuvitteluasi, minä en puhunut siitä sanaakaan.
Vierailija kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Mun isä ainakin juoruilee ja höpöttää harrastuskaverinaisten kanssa siellä harrastuksissa. Ylipäätään höpöttää kaikkien kanssa. Äiti ei kiinnosta tuon taivaallista. 40 vuotta avioliittoa takana. Mun mielestä olisi vähän hassua, että ei saisi jutella ihmisten kanssa ja tutustua heihin pintapuolisesti. Eri asia sitten, jos varattu alkaa tyrkyttämään ja kyselemään puhelinnumeroita.
Niin sun iskä höpöttelee small talk nähdessään. Mitäs äitisi tuumaisi jos isäsi vaihtaisi yhteystiedot ja alkaisi höpötellä säännöllisesti muutenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fjfkdk kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se raja sen suhteen että pyrkiikö puoliso esim monkey branch:amaan uuteen ihmiseen tutustumalla itsestään viehättävään henkilöön syvällisesti ja olemalla läheisissä väleissä vai onko kyse oikeasti vain ystävyydestä on ihan olemattoman pieni eikä sitä kykene erottamaan toisistaan.
Varsinkin pitkissä suhteissa ihastuminen uusiin ihmisiin on ihan normaaliautta jos pysytään läheisissä väleissä varsinkin jos ollaan myös aktiivisesti toisten kanssa tekemisissä (esim työ) niin se riski pettämiseen tai esim rakastumiseen kasvaa. Ei sen takia ettako se puoliso ei isi tarpeeksi vaan sillä tä alla meidän aivot vaan toimii.
Onko siis järkeä tahallaan päätyä tuollaiseen tilanteeseen? Pintapuolinen kaveri on ok mutta ei todellakaan läheisissä väleissä oleva.
Tämä. Varsinkin kun tutkimuksetkin ovat osoittaneet miehen ja naisen platonisen ystävyyden erittäin harvinaiseksi...
Ehkäpä nainen voisi miettiä sitä isoa kuvaa kun kaveri tulee tyrkylle.Onko miehellä muita naispuolisia ystäviä. mitä mies hyötyy minusta, olenko tosiaan sellaista seuraa jossa mies viihtyy.. ja ihan rehellisesti analysoida miehen käytöstä.
Niin ja ulkonäöllä on väliä, haluaako mies tutustia esim .lasten kaverin lihavaan vai kauniiseen hoikkaan äitiin mielummin ja ruveta yhdessä kulkemaan treenimatkoja...niinpä
Minulla oli nuoruudessa kumppani, jolla oli vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä vanhasta kaveripiiristään. Exä kertoi tuolloin, kuinka yksi heistä oli hänen paras ystävänsä - ja myös hänen ihastuksensa, johon ei saanut vastakaikua. En luonnollisestikaan pitänyt ajatuksesta, että ex halusi pitää yhä yhteyksiä tähän naispuoleiseen henkilöön. Tämä oli iso kriisi tuolloin nuorempana.
Mielestäni vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä voi olla, mutta onko ystävyys syvää vai pinnallisempaa, määrittelee paljon. Jaetaanko tunnepuolen asioita ja tukeudutaan toiseen, vai hengaillaanko rennommin ja esim. harrastetaan porukalla. Esim. kaksi miespuolista kaveriani on avautunut minulle parisuhteensa ongelmista ja aikani kuunneltua, olisivat olleet valmiita vaihtamaan kumppaninsa minuun. En itse pitäisi siitä, jos oma kumppanini keskustelisi tällä tavalla syvällisiä jonkun naispuoleisen ystävänsä kanssa tai tukeutuisi häneen minun sijastani. Ajattelen, että parisuhteessa on tarkoitus olla tiimi ja kohdata elämän isoja asioista yhdessä, toista tukien ja yhteisistä ongelmista keskustellen. Toki vertaistuki muidenkin kanssa on tärkeää, mutta mielestäni on tärkeää olla tietoinen siitä, että tunneyhteys voi lisätä yhteenkuuluvuutta ja sitä kautta myös romanttisia tunteita.
Ja mitä tulee esim. somekäyttäytymiseen. Kokisin hämmentävänä, jos kumppanilla olisi esim. vanhoja kuvia eksänsä kanssa tai hän seuraisi ja hakisi someseuraajikseen naispuoleista väkeä. Tai olisi muutoin kovin sosiaalinen naisten suuntaan. Tässä ollaan varmasti jokainen erilaisia, mutta en hae itse miehiltä ihailua tai olkapäätä, joten toivon, että oma kumppani olisi tässä suhteessa samankaltainen jörrikkä.
Ei ollut. Olemme vanhempaa sukupolvea. Meidän ikäluokassa ei oikeastaan olla ystäviä vastakkaisen sukupuolen kanssa noin muutoinkaan, paitsi jos on yhteisiä tuttavia. Olen nuorempana yrittänyt olla vain ystävä ja lopputulema oli, että mies sitten ihastui siinä meni se ystävyys.