Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteen rajat puhuttavat.
Kommentit (72)
Miksi niitä kimppatreenejä tarvitsee sopia ennestään tuntemattomien naisten kanssa? Itsellä ei ole siis koskaan noussut esiin tarvetta sopia yhteislenkkejä yms tuntemattomien miesten kanssa, tai lähteä varta vasten tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen treeniseuran toivossa. Eikö sinulla ole kavereita ennestään? Eikö siellä harrastuspiireissä ole muita miehiä? Tai et osaa lenkkeillä yksin tai sen oman kumppanin kanssa? Kyllä tuo minustakin oudolta kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on käyty keskustelua rajoista ja odotuksista suhteelta. Suosittelen kaikille, jos olisimme vain "olettaneet asioita" niin olisi luultavasti tullut ennen pitkää hyvin huonolla tavalla esille eroavaisuutemme mm. siitä mistä toinen pahoittaa mielensä, mikä on ok ja mikä ei. Meillä esimerkiksi minä en pidä pettämisenä, jos puoliso käyttäisi maksullisia seksipalveluita, mutta sitten taas intiimi kanssakäyminen jonkun randomin baarituttavuuden kanssa satuttaisi. Puolisoni taas kokisi hyvin epämukavaksi jos minä käyttäisin eroottisia maksullisia palveluja, mutta sitten taas hänelle on täysin ok jos pussailen muita viihteellä ollessani. Seksin harrastamisessa menee hänen rajansa.
Suhteen alkumetreillä minun täytyi sanoittaa hyvin selvästi, että minulla on romanttisia tarpeita eikä minulle riitä pelkkä hengailusuhde jossa katsotaan telkkaria yhdessä. Haluan käydå ulkona treffeillä, edustaa yhdessä jne. Puolisolle nämä asiat ovat neutraaleja, joten hän ei asiaa edes olisi ajatellut jollen olisi kertonut sen olevan minulle tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä kimppatreenejä tarvitsee sopia ennestään tuntemattomien naisten kanssa? Itsellä ei ole siis koskaan noussut esiin tarvetta sopia yhteislenkkejä yms tuntemattomien miesten kanssa, tai lähteä varta vasten tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen treeniseuran toivossa. Eikö sinulla ole kavereita ennestään? Eikö siellä harrastuspiireissä ole muita miehiä? Tai et osaa lenkkeillä yksin tai sen oman kumppanin kanssa? Kyllä tuo minustakin oudolta kuulostaa.
Mä treenaan valmentajan kanssa. Lähinnä tuo on sitä et vaihdettu muutaman kerran sanoja ja sit mimmi kysyy onks sul Insta FB tai jtn.
Seksi kuuluu vain keskinäiseen suhteeseemme, ei meillä taida muista rajoista olla ollut puhetta. Puoliso kävi aikoinaan pelaamassa sulkapalloa vastakkaista sukupuolta olevan pelikaverin kanssa, ja tiedän, että olivat vaihtaneet sen takia puhelinnumeroita voidakseen ilmoittaa, jos eivät pääse paikalle. Se oli pelivuoro, joka oli avoin kaikille ja alkuun siellä oli useampi mies ja nainen, mutta muut jättäytyivät aika pian pois.
Matkustelemme molemmat myös yksin tai kavereiden kanssa. Baareissa, ravintoloissa tms. emme muuten yleensä käy yksin, poikkeuksena joku risteily, jolla puoliso kävi muutama vuosi sitten, ja itse taas tein silloin matkatyötä ja saatoin käydä illalla ottamassa oluen tai kaksi. Puolison vastakkaista sukupuolta oleva ystävä yöpyi hänen luonaan silloin, kun vasta seurustelimme emmekä asuneet yhdessä. Molemmilla on sekä oman että vastakkaisen sukupuolen ystäviä ja kumpikin tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Kumpikaan ei etsi uusia ystäviä, mutta ei ole koskaan juolahtanut mieleen kysyä, onko toinen esimerkiksi ottanut somessa kontaktikseen uusia ihmisiä.
Seksi muiden kuin oman kumppanin kanssa on pettämistä, mikäli kumppani ei ole paikalla. Yhdessä seikkailut on enemmän kuin OK (mies tykkää katsella naisen nautintoa, toki osallistuu itsekin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nämä asiat on varmasti sellaisia mistä kannattaa puolison kanssa puhua kunnolla ennen kuin suinpäin alkaa määrittelemään rajoja. Pieni flirtti, huomion saaminen, antaminen, halaaminen jne on kuitenkin mukavia elämää piristäviä asioita mitkä voi taas aiheuttaa päänvaivaa mikäli itse kokee huonoa omaatuntoa näistä tai toinen tulee mustasukkaiseksi. Rajojen määrittäminen yksittäisinä tekoina on aika hankalaa joka voi mennä helposti niin ettei normaalia mukavaa kanssakäymistä muiden kanssa tule mikäli joutuu aina miettimään "mitähän se toinenkin ajattelee, jos näkisi". Ehkäpä se luottamus toiseen on keskiössä ettei koe tällaista uhkana.
Ei tehdä asioita jotka loukkaavat toista tai saavat toisen surulliseksi. Ei siinä sen kummempia rajoja tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nämä asiat on varmasti sellaisia mistä kannattaa puolison kanssa puhua kunnolla ennen kuin suinpäin alkaa määrittelemään rajoja. Pieni flirtti, huomion saaminen, antaminen, halaaminen jne on kuitenkin mukavia elämää piristäviä asioita mitkä voi taas aiheuttaa päänvaivaa mikäli itse kokee huonoa omaatuntoa näistä tai toinen tulee mustasukkaiseksi. Rajojen määrittäminen yksittäisinä tekoina on aika hankalaa joka voi mennä helposti niin ettei normaalia mukavaa kanssakäymistä muiden kanssa tule mikäli joutuu aina miettimään "mitähän se toinenkin ajattelee, jos näkisi". Ehkäpä se luottamus toiseen on keskiössä ettei koe tällaista uhkana.
Tässä on just se ongelma. Jos ette keskustele asioista miten määrittää vaikka tuo pieni flirtti.
Moni ihminen ei itsekkään osaa määrittää oman flirttailunsa tasoa.
Normaalia mukavampaa
Yks hyvä ohjenuora oli se kun kaveri marmatti mulle minun flirttailusta.. Kysyi et mitäs jos tässä baarissa on joku sin miehen tuttu?
Mitä sä luulet mitä hän kertoisi sun miehelle. Siinä vaiheessa aukesi omat silmät. Mun rajat oli tosi lähellä harmaata aluetta ja olin siellä usein.
Niinpä niin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Minun 20-vuotinen avioliittoni päättyi noin. En pitänyt sitä rajojen rikkomisena, mutta luonnonlaki vain on se, että mitä enemmän nuotioon heittää puuta, sitä enemmän se roihuaa. Siksi tulen kanssa ei kannata leikkiä. Heilläkin se alkoi ystävyydestä.
Samaa mieltä. Kuinka moni aikuinen ihminen oikeasti enää etsii kavereita? Aika harva. Lähestulkoon aina siellä on taustalla seksuaalinen halu tai muuten kiinnostus kun +30v ihmiset alkavat tutustua. Varsinkin miesten puolelta.
Olen lähes viisikymppinen nainen ja olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta. Meillä ei ole mitään sanallisesti sovittuja ehtoja ja en näe niihin nytkään tarvetta.
Minulla on miespuolisia kavereita, on ollut aina ja tulee varmasti olemaankin niin kauan kuin henki meissä pihisee. Mies tietää heistä kyllä ja tietää senkin, että työni takia tutustun aika läheisestikin erilaisiin ihmisiin, myös miehiin. Hänelle se ei ole mikään ongelma ja näillä miehillä ei ole tasan varmasti minuun päin mitään haluja, vaan he tietävät taustani ja ovat kavereita, liki ystäviä, ihan siinä missä naispuoliset kaverini/ystävänikin ovat.
Tuorein tällainen miespuolinen kaverini on tullut elämääni noin 6-7 vuotta sitten. Tunsin hänen äitinsäkin hyvin aikanaan, samoin sisarukset, mutta heihin en pidä mitään yhteyttä. Minun vanhempanikin tuntevat miehen ja hänen perheensä. Mies on kuin veljeni ja minä taas hänelle kuin sisko. Jos siis mieheni alkaisi tekemään jotain omia oletuksia meidän kaveruudesta, niin sitten hänellä olisi ongelma, ei minulla. En kuuntelisi mitään turhuuksia.
Tuollainen "Lähestulkoon aina siellä on taustalla seksuaalinen halu tai muuten kiinnostus kun +30v ihmiset alkavat tutustua." on kyllä täyttä provosoivaa ja noloa kakkapuhetta. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Minun 20-vuotinen avioliittoni päättyi noin. En pitänyt sitä rajojen rikkomisena, mutta luonnonlaki vain on se, että mitä enemmän nuotioon heittää puuta, sitä enemmän se roihuaa. Siksi tulen kanssa ei kannata leikkiä. Heilläkin se alkoi ystävyydestä.
Samaa mieltä. Kuinka moni aikuinen ihminen oikeasti enää etsii kavereita? Aika harva. Lähestulkoon aina siellä on taustalla seksuaalinen halu tai muuten kiinnostus kun +30v ihmiset alkavat tutustua. Varsinkin miesten puolelta.
Olen lähes viisikymppinen nainen ja olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta. Meillä ei ole mitään sanallisesti sovittuja ehtoja ja en näe niihin nytkään tarvetta.
Minulla on miespuolisia kavereita, on ollut aina ja tulee varmasti olemaankin niin kauan kuin henki meissä pihisee. Mies tietää heistä kyllä ja tietää senkin, että työni takia tutustun aika läheisestikin erilaisiin ihmisiin, myös miehiin. Hänelle se ei ole mikään ongelma ja näillä miehillä ei ole tasan varmasti minuun päin mitään haluja, vaan he tietävät taustani ja ovat kavereita, liki ystäviä, ihan siinä missä naispuoliset kaverini/ystävänikin ovat.
Tuorein tällainen miespuolinen kaverini on tullut elämääni noin 6-7 vuotta sitten. Tunsin hänen äitinsäkin hyvin aikanaan, samoin sisarukset, mutta heihin en pidä mitään yhteyttä. Minun vanhempanikin tuntevat miehen ja hänen perheensä. Mies on kuin veljeni ja minä taas hänelle kuin sisko. Jos siis mieheni alkaisi tekemään jotain omia oletuksia meidän kaveruudesta, niin sitten hänellä olisi ongelma, ei minulla. En kuuntelisi mitään turhuuksia.
Tuollainen "Lähestulkoon aina siellä on taustalla seksuaalinen halu tai muuten kiinnostus kun +30v ihmiset alkavat tutustua." on kyllä täyttä provosoivaa ja noloa kakkapuhetta. :D
Näin hyvän videon aiheesta. Laita niille kaveri miehille viesti jossa ehdotat yhteistä yötä. Sitten odottelet vastaukset. Sen jälkeen kerrot että ai hitto tää oli vahinko. Saattaa yllättää vastaukset.
Vierailija kirjoitti:
Peppusexi ei ole pettämistä vaan paineiden päästöön verrattava runkutustoimenpide. Suutelo ja pyhään vulvaan yhtyminen katsottakoon pettämiseksi.
No jopas!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teetesto kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä niin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Minun 20-vuotinen avioliittoni päättyi noin. En pitänyt sitä rajojen rikkomisena, mutta luonnonlaki vain on se, että mitä enemmän nuotioon heittää puuta, sitä enemmän se roihuaa. Siksi tulen kanssa ei kannata leikkiä. Heilläkin se alkoi ystävyydestä.
Samaa mieltä. Kuinka moni aikuinen ihminen oikeasti enää etsii kavereita? Aika harva. Lähestulkoon aina siellä on taustalla seksuaalinen halu tai muuten kiinnostus kun +30v ihmiset alkavat tutustua. Varsinkin miesten puolelta.
Olen lähes viisikymppinen nainen ja olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta. Meillä ei ole mitään sanallisesti sovittuja ehtoja ja en näe niihin nytkään tarvetta.
Minulla on miespuolisia kavereita, on ollut aina ja tulee varmasti olemaankin niin kauan kuin henki meissä pihisee. Mies tietää heistä kyllä ja tietää senkin, että työni takia tutustun aika läheisestikin erilaisiin ihmisiin, myös miehiin. Hänelle se ei ole mikään ongelma ja näillä miehillä ei ole tasan varmasti minuun päin mitään haluja, vaan he tietävät taustani ja ovat kavereita, liki ystäviä, ihan siinä missä naispuoliset kaverini/ystävänikin ovat.
Tuorein tällainen miespuolinen kaverini on tullut elämääni noin 6-7 vuotta sitten. Tunsin hänen äitinsäkin hyvin aikanaan, samoin sisarukset, mutta heihin en pidä mitään yhteyttä. Minun vanhempanikin tuntevat miehen ja hänen perheensä. Mies on kuin veljeni ja minä taas hänelle kuin sisko. Jos siis mieheni alkaisi tekemään jotain omia oletuksia meidän kaveruudesta, niin sitten hänellä olisi ongelma, ei minulla. En kuuntelisi mitään turhuuksia.
Tuollainen "Lähestulkoon aina siellä on taustalla seksuaalinen halu tai muuten kiinnostus kun +30v ihmiset alkavat tutustua." on kyllä täyttä provosoivaa ja noloa kakkapuhetta. :D
Näin hyvän videon aiheesta. Laita niille kaveri miehille viesti jossa ehdotat yhteistä yötä. Sitten odottelet vastaukset. Sen jälkeen kerrot että ai hitto tää oli vahinko. Saattaa yllättää vastaukset.
Hohhoijakkaa...
Instattomana ei tule tuollaisia tilanteita. Treenipaikalla voi jutella, mutta yhteystietoja en anna enkä halua avata kanavia kahdenkeskiseen viestittelyyn sen paremmin saman kuin vastakkaisen sukupuolenkaan kanssa. Joillain muilla harrastusfoorumeilla olen Fb:ssä, mutta siellä keskustelut käydään seinällä, eikä yksityisviestittelyyn ole tarvetta.
Ehkä vähän eri urheilun parissa, kun tykkäysten ja esittely kohde on oma tai toisen keho, eikä esim hienosti sidottu perho tai antiikkiesine tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jostain rajoista pitää erikseen puhua tai sopia, niin asiat ovat todella pahasti pielessä, ei vain parisuhteessa, myös korvien välissä.
Vierailija kirjoitti:
Jos jostain rajoista pitää erikseen puhua tai sopia, niin asiat ovat todella pahasti pielessä, ei vain parisuhteessa, myös korvien välissä.
Tämä on ihan sama, kun aikuiselta pitäisi kysyä mikä on oikein ja mikä ei, kyllä ne asiat on jo lapsena opetettu ja valtaosa ne "vaistoaa" ilman erillistä opetustakin.
Sannuli kirjoitti:
Fyysiset jutut tietysti kielletty.
Myös vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen ilman syytä on tapauskohtaista.
Jokainen vastakkaista sukupuolta oleva on potentiaalinen uska suhteelle? Kuule, aika hataralla pohjalla on teidän suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jostain rajoista pitää erikseen puhua tai sopia, niin asiat ovat todella pahasti pielessä, ei vain parisuhteessa, myös korvien välissä.
Tämä on ihan sama, kun aikuiselta pitäisi kysyä mikä on oikein ja mikä ei, kyllä ne asiat on jo lapsena opetettu ja valtaosa ne "vaistoaa" ilman erillistä opetustakin.
Juuri niin. Eihän siinä tarvitse kuin miettiä että mitä se toinen ajattelisi jos teen näin. Eli osataan asettua toisen asemaan.
Puhukaa, sopikaa. Mun rajat on just ylitetty ja mulla on nyt suuria ongelmia luottaa toiseen, joka taas ei koe toimineensa mitenkään väärin eikä ymmärrä kantaani. Kriisi on, saa nähdä selviääkö tämä.
Jaskuliiis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä kimppatreenejä tarvitsee sopia ennestään tuntemattomien naisten kanssa? Itsellä ei ole siis koskaan noussut esiin tarvetta sopia yhteislenkkejä yms tuntemattomien miesten kanssa, tai lähteä varta vasten tutustumaan vastakkaiseen sukupuoleen treeniseuran toivossa. Eikö sinulla ole kavereita ennestään? Eikö siellä harrastuspiireissä ole muita miehiä? Tai et osaa lenkkeillä yksin tai sen oman kumppanin kanssa? Kyllä tuo minustakin oudolta kuulostaa.
Mä treenaan valmentajan kanssa. Lähinnä tuo on sitä et vaihdettu muutaman kerran sanoja ja sit mimmi kysyy onks sul Insta FB tai jtn.
No haittaako jos annat seurata Instassa tai lisätä Fb kaveriksi? Sitten jos alkaa siellä enemmän ottamaan kontaktia, niin otat kohteliaasti etäisyyttä.
Minun 20-vuotinen avioliittoni päättyi noin. En pitänyt sitä rajojen rikkomisena, mutta luonnonlaki vain on se, että mitä enemmän nuotioon heittää puuta, sitä enemmän se roihuaa. Siksi tulen kanssa ei kannata leikkiä. Heilläkin se alkoi ystävyydestä.