Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sietämätön tilanne.
19.11.2006 |
Olen joutunut tilanteeseen johon en koskaan olisi kuvitellut ajautuvani. Olen siis eronnut kahden lapsen äiti ja elänyt uudessa suhteessa reilun vuoden. Olimme kumpikin naimisissa tavatessamme ja hyvin pian muutimme erillemme silloisista kumppaneistamme. Elämä on asettunut hyvin uomiinsa ja olemme onnellisia yhdessä. Nyt minua on kuitenkin alkanut painamaan suuresti se, ettei mies ole vieläkään saanut esim haettua avioeroa tai laitettua entistä asuntoaan myyntiin. Heillä on ex-vaimonsa kanssa menneisyydessä tapahtunut asioita joiden vuoksi ymmärrän tietynlaisen solidaarisuuden ja huolenpidon ihan hyvin. Nyt tilanne on se, että me teemme hulluna ekstratöitä ja tingimme omasta vapaa-ajastamme jotta riittäisi rahaa elämiseen. Maksamme yhteensä vuokraa ja kahta asuntolainaa n.1800euroa/kk. Olen kestänyt tiloanteen tähän saakka ihan hyvin, mutta nyt olen alkanut ajattelemaan, että mehän lähinnä kustannamme toisen ihmisen elämää ja hänen tuloihinsa nähden liian kallista asuntoa ja siinä sivussa olemme myyneet omia unelmiamme ja haaveitamme. Asioiden piti olla selviä viimeistään vuoden loppuun mennessä, mutta nyt mies antoi exälle lisäaikaa asioidensa järjestämiseen toukokuun loppuun saakka. Tämä oli minulle iso isku, sillä olin selvästi ilmoittanut kantani ja voimavarojeni vähyyden. Mitä mieltä te olette tilanteesta? Korostan vielä, että minulla ei ole mitään kaunoja exäänsä kohtaan, jos olisin rikas minä vaikka maksaisin sen asunnon hänelle -hän on hyvä ihminen. Kuitenkin koen nyt, että oma jaksamiseni on lasten ja töiden ohella aika lopussa ja tahtoisin että voisin (ja voisimme) alkaa jo elämään omaa elämäämme.
Kommentit (53)
että niiihin lapsettomuushoitoihin pitäisi olla jokin ÄO-testi. Että se kaikkein tyhmin aines ei enää lisääntyisi. Anna mun kaikki kestää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne häntä, olen kuullut hänestä lähinnä mieheltäni. Meillä on kuitenkin yhteisiä tuttavia ja olen (jo ennen kuin aloimme seurustelemaan) heidän puheistaan muodostanut kuvan tästä ihmisestä. Hän ei tiedä minusta, sillä he ovat hyvin vähän tekemisissä mieheni kanssa ja asumme ihan eri puolilla kaupunkia. Mies ei ole myöskään koskaan näyttänyt exälle vuokra-asuntoaan, eli hän käytännössä vain muutti pois ja sen jälkeen ovat tavanneet pakolliset tapaamisensa kaupungilla. Toki mielessäni on käynyt raadollisia ajatuksia esim. siitä, että nainen vedättää aikaa vain pystyäkseen ostamaan asunnon itselleen. Mies ei siis aio vaatia asunnosta/voitosta mitään itselleen kun asunto joskus myydään -ja se asia on minulle ihan ok. Kakarat on turvallisesti kainalossa ja elämme minun asunnossani =).
Kiitos teille jotka vastailitte, nyt en jatka ketjua enää, sillä olen kertonut jo liikaakin asioita ja kohta joku tunnistaa meidät. Toivon että ette aloita tästä provon huutelua tai jatka tuota lapsettomuushoidoista heitettyä asiattomuutta -se asia satuttaa ihmistä syvemmältä kuin ehkä monikaan muu asia. Ehkä juuri siksi olen ollut tämän nykyisen murheeni kanssa kärsivällinen koska olen sen lapsettomuushelvetin läpi hengissä selvinnyt. juuri se saa minut jaksamaan, että voin ajatella puolen vuoden odottamisen olevan pientä sen rinnalla että odotin aikoinani omaa lasta seitsemän vuotta.
Talvi-iloa teille kaikille!
Joku raja se kuule sinunkin joustamisessa pitää olla! Pikkuisen omanarvontuntoa ap!!
Laitat miehen nyt koville. Joko hoitaa eron ja raha-asiansa kuntoon tai sinä lähdet. Ja siihen kohti piste. Jos se toukokuu on nyt niin autuaakasi tekevä sen asunnon suhteen, niin avioero ainakin vireille pikaisesti. Se nyt on ihan se ja sama että onko mies naimisissa vielä kun muutatte yhteen. Siinähän jo säästyisi iso summa teidän elämiseen jos sitä vuokraa ei tarvitisi maksaa.
joku arvo se on kulle sullakin oltava, ei vain exällä.
Niin kai se pitäis olla. Jotenkin vaan en haluaisi pilata hyvää suhdetta jollain ehdottomuuksilla. Olen kyllä sanonut että jaksaminen alkaa olla lopussa ja kohta mun täytyy tehdä valintoja. Avioerohakemus on nyt tulossa viimein vireille kunhan saavat sovittua tapaamisesta exän kanssa. Minä en halua virallistaa yhtään mitään ennen kuin kaikki nuo asiat ovat selviä, siinä meneeminun itsekunnioituksessani joku raja. Rahaa siinä säästyisi kyllä.
Vierailija:
Joku raja se kuule sinunkin joustamisessa pitää olla! Pikkuisen omanarvontuntoa ap!!Laitat miehen nyt koville. Joko hoitaa eron ja raha-asiansa kuntoon tai sinä lähdet. Ja siihen kohti piste. Jos se toukokuu on nyt niin autuaakasi tekevä sen asunnon suhteen, niin avioero ainakin vireille pikaisesti. Se nyt on ihan se ja sama että onko mies naimisissa vielä kun muutatte yhteen. Siinähän jo säästyisi iso summa teidän elämiseen jos sitä vuokraa ei tarvitisi maksaa.
joku arvo se on kulle sullakin oltava, ei vain exällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinun tarvitse antaa rahaa uudelle miesystävällesi. Sinulla on oma asunto ja lapset, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa vastata muusta.
Hänellä on velvoitteensa, joista tiesit. Luonnollisesti hän hoitaa ne. Ja jos hän haluaa pitää vuokra-asuntonsa, se on hänen päätöksensä. Jos mies ei panosta yhteiseen kotiinne, sekin on hänen päätöksensä - johon sinä sitten reagoit omalla tavallasi.
Suhteestanne on kai nyt hävinnyt alkuhuuma, ja mietit, että eikö elämä muuttunutkaan tämän paremmaksi. Kaikkia exäsi hyviä puolia tässä miehessä ei taatusti ole (eikä huonojakaan). Ehkä ex oli parempi puhaltamaan yhteiseen hiileen, ja ovathan omat lapset eri tavalla rakkaampia.
Eroja tulee, joten tähänkään mieheen ei kannata joka solullaan ripustautua. Ajattele mieluummin itseäsi ja lapsiasi. Vuosi on todella lyhyt aika. Jos muutama vuosi menee hyvin, sitten kannattaa sitoutua suhteeseen taloudellisestikin.
En anna rahaa, maksamme menoja ihan sen mukaan kuka milloinkin sattuu maksamaan. Mieheni siis maksaa myös lasten vaatteita, ruokia, vaippoja jne. Meillä ei taloudellisesti ole hirveätä hätää vaikka omat tuloni ovat epäsäännölliset ja miehen tuloista suurin osa menee suoraan lainoihinsa. Vuokra-asunnon hän pitää koska haluan niin kunnes eronsa ym. on selvä. Kotiin panostamme kaiken sen mitä voimme ja meillä onkin niin kaunis koti kuin näillä rahoilla on mahdollista. Onneksi osaamme molemmat tehdä remonntia ym itse, eikä ulkopuolisia tarvita joka ruuvin vääntöön. Varmaankin suurin syy minun huoleen ja murheeseen on se, että mies on luopunut paljosta meidän hyväksemme j anyt tunnen syykllisyyttä siitä, että vielä on huon olo exän vuoksi. Pitäisi kai osata olla vain onnellinen niissä puitteissa joissa elämme. En ole vaatinut exän tavoin isoja tuloja ja designia kotiin, olen halunnut aikaa olla yhdessä. Alkuhuuma varmasti alkaa hävitä ja olemme asiasta puhuneetkin (eli lähinnä odottaneet koska se häviää). Elämäni on parempaa kuin se on ollut koskaan ennen, kaikki tässä suhteessa sinänsä toimii. Se mikä pitäisi saada toimimaan, on minun pääni ja sen sisällä se, että voisin unohtaa ex-rouvan hetkeksi. Hirveän helpottavaaa on ollut purjkaa tuntojaan täällä, en ole näistä asioista puhunut muiden kuin mieheni kanssa. Ette ehkä usko, mutta olen saanut täältä tänään apua tilanteeseeni enemmän kuin olisin ikinä uskonut.
T:AP
Vierailija:
Ei sinun tarvitse antaa rahaa uudelle miesystävällesi. Sinulla on oma asunto ja lapset, eikä sinun tarvitse tässä vaiheessa vastata muusta.Hänellä on velvoitteensa, joista tiesit. Luonnollisesti hän hoitaa ne. Ja jos hän haluaa pitää vuokra-asuntonsa, se on hänen päätöksensä. Jos mies ei panosta yhteiseen kotiinne, sekin on hänen päätöksensä - johon sinä sitten reagoit omalla tavallasi.
Suhteestanne on kai nyt hävinnyt alkuhuuma, ja mietit, että eikö elämä muuttunutkaan tämän paremmaksi. Kaikkia exäsi hyviä puolia tässä miehessä ei taatusti ole (eikä huonojakaan). Ehkä ex oli parempi puhaltamaan yhteiseen hiileen, ja ovathan omat lapset eri tavalla rakkaampia.
Eroja tulee, joten tähänkään mieheen ei kannata joka solullaan ripustautua. Ajattele mieluummin itseäsi ja lapsiasi. Vuosi on todella lyhyt aika. Jos muutama vuosi menee hyvin, sitten kannattaa sitoutua suhteeseen taloudellisestikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapset on varmaan aika pieniä vielä? kun ihmiset malttas odottaa sen pikkulapsivaiheen ohi ennen eroa, vois huomata ettei sit enää haluakaan erota.
Sinulla on kaksi pientä lasta ja siinä on sinun velvoitteesi. Sinun ei kuulu eikä pidä maksaa yhtään mitään poikaystäväsi laskuja, eikä hänen vaimonsa - eikä sitten taas poikaystäväsi sinun ja ex-miehesi lasten vaippakuluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä rasittanut lapsipeheen elämä vaan ihan muut asiat. Ihan hyvin osaisin elää lasten kanssa yksinkin, tämä uusi rakkaus vain sattui kohdalle nyt. Mulla on pienet lapset, mutta hyvinkin helpot sellaiset, muuten voisikin tilanne olla paljon kurjempi. Eivät ole sairastelleet tms vaikka muuten ovatkin tavallisen hermoja syöviä uhmaikäisiä kaikkine metkuineen. Ovat myös käsittääkseni ihan tyytyväisiä lapsia, eivät kärsi kuten joku mainitsi aiemmin. Heidän kanssaan on liikuttu paljon, leikitty paljon ja heillä on paljon rakastavia aikuisia ympärillä. Ja hoitovapaalla olen vieläkin, sillä en ole halunnut eron anataa vaikuttaa siihen, että pettäisin lupaukseni antaa lasten olla kotona 3 vuotta.
T:Ap
niin seuraava saa maksattaa sinulla laskunsa? Haetko väkisin aina jonkun, joka polkee sinut maanrakoon. Ryhdistäydy nyt tai lapsesi alkavat tosissaan halveksia sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se että olen rauhallinen enkä uhoa tarkoita sitä että olisin jotenkin alakynnessä. Minä mietin vaihtoehtoja ja pohdiskelen. Olen onnekseni aika riippumaton muista esim. taloudellisesti, eli valintoja ei rajoita raha-asiat. En tarkoita että olisin rikas tai edes hyvin toimeentuleva, mutta kuitenkin. En ole myöskään tunne-elämältäni mikään häilyvä saati äkkinäisiä ratkaisuja tekevä, se nyt vain on minun luonteeni olla aika kärsivällinen.
ja lapsesi kärsivät siitä. Se on totuus. Tajua.
Ei tuo ole kärsivällisyyttä vaan tyhmyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ennen kaikkea miten toimia että he eivät kärsisi? Lopettaa nykyinen suhde? Jatkaa sitä? Palata yhteen exän kanssa riitaisaan avioliittoon jossa lapsilla kuitenkin kaksi lapsia rakastavaa vanhempaa? Vaatia nykyiseltä mieheltä jotain toimintaa heti? Antakaa vinkkejä.
Lapset ovat jo kärsineet riitaisasta liitosta ja avioerosta, nyt kärsivät tästä sekavasta tilanteesta ja sitten taas jos eroat. Jos jatkat tätä rataa, kärsivät koska sinulla on noin tukalaa.
Lakkaa säntäilemästä.
käräjäoikeus hoitaa asiasta ilmoittelun jätetylle osapuolelle. Kauheen pitkämielinen oot ollu. Mutta ite tiedät parhaiten mikä on painostusta ja mikä joustavuutta. Mulla kaatui suhde siihen, kun painostin liikaa miestä päättämään ja otaman vastuuta :-( YH kun ei minun mielestä voinut muka treffailla ilman mitään tietoa tulevasta. Joten en todellakaan ole oikea ihminen neuvomaan näissä asioissa.
kun et edes tajua mitään?
Sinulla on pienet lapset, jotka on jo kokeneet riitaisan kodin, avioeron, muuton, uuden isäpuolen ja nyt sinä olet selvästi ihan tolkuttomassa kunnossa. Jos eroat, tulee uusi muutos. Jne.
Että mitenkö kärsivät, haloo!!!!
Alue: Aihe vapaa
onko hän sairas vai miksei hän tajua, että ex-mies asuu toisen naisen kanssa? tiedätkö sinä kyseisen naisen vai oletko vain kuullut mieheltäsi jotain perusjuttuja hänestä?
Mä en ainakaan nyt ymmärrä, enkä mä ymmärrä että minkä takia sinä maksat ex-rouvan elämistä?
Nyt kakarat kainaloon ja omaan kämppään miettimään elämän tärkeysjärjestystä!