Miksi ahdistun siitä että mies nukkuu liikaa?
Mikä mussa on vikana kun ahdistun siitä että mieheni nukkuu puoli päivää? Nytkin sillä oli herätys klo 11 koska tietää että mulla menee fiilis jos se nukkuu liian myöhään. No, ei herää, ei nouse, torkuttaa kelloaan.
Minä hoidan koiran aamukävelyt, lasten aamupalat jne. Sitten mietin mitäjän sitä tänään tekis ja mua rupeaa vituttamaan toi nukkuva mies. Ja se tietää sen. Tietysti jos hänellä olis jotain tärkeää ; duuni, tennis, lento niin silloin kyllä on ajoissa. Mikä mua vaivaa kun meinaan räjähtää!
Kommentit (71)
Edellinen seurustelukumppani esitti aamuvirkkua mun mieliksi ensimmäiset puoli vuotta. Sitten ei vissiin jaksanut esittää enää, ja loppui aamuseksit ja yhteiset aamupalat ja yhyeiset aamulenkkeilyt. Loppui sitten se suhdekin jossain kohtaa
En kyllä voi ymmärtää ap:n purkausta alkuunkaan. Heräsivätkö ap:n lapsuuskodissakin kaikki samaan aikaan? Puhalsiko äiti tai isä pilliin, et pennut ylös ja ulos ja vähän äkkiä? Miesparka, ei saa edes nukkua kotonaan. Pitkän avioliittoni aikana mies sai nukkua pitkään, itse olen aamuvirkku ja viikonloppuna ehdin tehdä vaikka mitä klo 10-11 mennessä, sivussa vielä paistelin miehen herkkua, lettuja aamupalaksi. Lapsuudenkodissani määräsi isäni kaiken ja viikonloppuna oli aamukahvit tasan kello 8 ja kaikkien oli oltava pöydässä muuten seurasi tupenrapinat.
Ex-mies nukkui aina tosi myöhään jos ei ollut mitään menoa. Minä olin se joka oli lapsen kanssa aamut ja tosiaan mies nukkui usein klo. 14 astikin.
Alkuun ajattelin, että mies tarvitsee lepoa. Mutta tätä kun jatkui monia vuosia, niin kyllä se alkoi ärsyttämään.
Ero tuli. Yksi vaikuttava tekijä oli yhteisen ajan puute. Eikä todellakaan oltu mikään tiimi. Vaan mies jos halusi jotain, niin tapahtui. Muista ei niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voi ymmärtää ap:n purkausta alkuunkaan. Heräsivätkö ap:n lapsuuskodissakin kaikki samaan aikaan? Puhalsiko äiti tai isä pilliin, et pennut ylös ja ulos ja vähän äkkiä? Miesparka, ei saa edes nukkua kotonaan. Pitkän avioliittoni aikana mies sai nukkua pitkään, itse olen aamuvirkku ja viikonloppuna ehdin tehdä vaikka mitä klo 10-11 mennessä, sivussa vielä paistelin miehen herkkua, lettuja aamupalaksi. Lapsuudenkodissani määräsi isäni kaiken ja viikonloppuna oli aamukahvit tasan kello 8 ja kaikkien oli oltava pöydässä muuten seurasi tupenrapinat.
Et todellakaan ymmärtänyt. Ap:han kysyi neuvoa omaan reaktioonsa, ei miehen nukkumiseen.
Klo 10-11 ei ole tässä tapauksessa myöhään nukkumista.. eilen heräsi 13.30 ja nyt klo 12.04 nukkuu edelleen..
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voi ymmärtää ap:n purkausta alkuunkaan. Heräsivätkö ap:n lapsuuskodissakin kaikki samaan aikaan? Puhalsiko äiti tai isä pilliin, et pennut ylös ja ulos ja vähän äkkiä? Miesparka, ei saa edes nukkua kotonaan. Pitkän avioliittoni aikana mies sai nukkua pitkään, itse olen aamuvirkku ja viikonloppuna ehdin tehdä vaikka mitä klo 10-11 mennessä, sivussa vielä paistelin miehen herkkua, lettuja aamupalaksi. Lapsuudenkodissani määräsi isäni kaiken ja viikonloppuna oli aamukahvit tasan kello 8 ja kaikkien oli oltava pöydässä muuten seurasi tupenrapinat.
Vierailija kirjoitti:
No eihän sun ahdistus ja se mies mitenkään liity toisiinsa!
Missä se ahdistus on? Sun pään sisällä.
Missä se mies on? No ei ainaskaan sun pään sisällä vaan jossain muualla, kuten esim sängyssä.
Niin: ahdistus on sun pään sisällä, mies on sun pään ulkopuolella eli sängyssä. Eli ahdistus ja se mies on eri paikoissa. Eli ei: sun ahdistus ja se mies liity toisiinsa, ne on kaksi eri asiaa.
Jos sun pään sisällä on jotain ongelmia kuten esim ahdistusta niin mene lääkärille! Sun pään sisäiset asiat on sun ongelma, koska se on sun pää. Lääkäri auttaa sua sun pään kanssa.
PS. Pään sisäinen ahdistus ja pään ulkopuoliset tapahtumat eivät järin usein liity toisiinsa. Ihmisen pitää olla vakavasti harhainen jos hän kuvittelee päänsä sisäisen ahdistuksen johtuvan siitä että mies nukkuu sängyssä.
Hei ap, tee näin... Mene sen miehen viereen makaamaan siihen sänkyyn. Tai mene edes samaan huoneeseen, siihen makuuhuoneeseen jossa mies nukkuu. Istu tai seiso jonkin aikaa siinä sängyn äärellä. Ahdistaako sinua silloin, kun olet sen nukkuvan miehen äärellä? Okei... Sitten poistu siitä huoneesta. Mene ihan minne vain muualle, mihin vain muuhun huoneeseen tai vaikka ulos koko talosta. Siis mene minne vain missä et näe etkä kuule etkä haista sitä miestä. Ja kun sinä olet missävain muualla, niin: ahdistaako sinua yhä? Jos yhä ahdistaa, niin silloin on todistettu että ahdistuksesi ei johdu siitä miehestä, vaan jostain ihan muusta, siis siitä että sinä olet sairas ja tarvitset hoitoa.
Pidä puolesi, eli aseta oma elämäsi ja omat tavoitteesi tärkeimpinä elämässäsi, ap.
Jos parisuhteen toinen on uupunut tms se helposti alkaa leimaamaan koko yhteisoloa. Siinä on raskasta jaksaa "yksin" vetää koko rekeä kun toinen ei pysty tasapuoliseen vastuunkantoon.
Ymmärrän että sinua tilanne rasittaa, ja toivon että löydät itsellesi parhaan ratkaisun.
Kannusta kumppanisi lääkärille ja tue häntä jos hoitoa määrätään. Mutta vastuu hänen hyvinvoinnistaan kuuluu hänelle itselleen.
Kuten sinun hyvinvointisi on sinun ykkösasiasi. Toivon että muistat sen.
(Olin ensin se joka kantoi huolta kun toinen oli väsynyt ja seuraavassa suhteessa olinkin itse se joka uupui. En osannut huolehtia omasta jaksamisestani huolehtiessani siitä toisesta oman elämäni sijaan. Nykyään osaan erottaa itseni ja muut, enkä mukaudu elämään muiden tarpeiden mukaan.
Elämä on kompromisseja, mutta ne pitää tehdä yhteisymmärryksessä ei yksipuolisesti.)
Kannattaa olla terveesti itsekäs myös ihmissuhteissa. Oma toimintakunto on tärkeintä mitä meillä on.
Pidä huolta itsestäsi <3
Mitä helvettiä sä selität. Tottakai tämä ympäröivä maailma ja sen tapahtuman vaikuttaa ihmisiin. Esim ukrainan sota. Tuottaa ahdistusta ja surua jota ilman sotaa ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän sun ahdistus ja se mies mitenkään liity toisiinsa!
Missä se ahdistus on? Sun pään sisällä.
Missä se mies on? No ei ainaskaan sun pään sisällä vaan jossain muualla, kuten esim sängyssä.
Niin: ahdistus on sun pään sisällä, mies on sun pään ulkopuolella eli sängyssä. Eli ahdistus ja se mies on eri paikoissa. Eli ei: sun ahdistus ja se mies liity toisiinsa, ne on kaksi eri asiaa.
Jos sun pään sisällä on jotain ongelmia kuten esim ahdistusta niin mene lääkärille! Sun pään sisäiset asiat on sun ongelma, koska se on sun pää. Lääkäri auttaa sua sun pään kanssa.
PS. Pään sisäinen ahdistus ja pään ulkopuoliset tapahtumat eivät järin usein liity toisiinsa. Ihmisen pitää olla vakavasti harhainen jos hän kuvittelee päänsä sisäisen ahdistuksen johtuvan siitä että mies nukkuu sängyssä.
Hei ap, tee näin... Mene sen miehen viereen makaamaan siihen sänkyyn. Tai mene edes samaan huoneeseen, siihen makuuhuoneeseen jossa mies nukkuu. Istu tai seiso jonkin aikaa siinä sängyn äärellä. Ahdistaako sinua silloin, kun olet sen nukkuvan miehen äärellä? Okei... Sitten poistu siitä huoneesta. Mene ihan minne vain muualle, mihin vain muuhun huoneeseen tai vaikka ulos koko talosta. Siis mene minne vain missä et näe etkä kuule etkä haista sitä miestä. Ja kun sinä olet missävain muualla, niin: ahdistaako sinua yhä? Jos yhä ahdistaa, niin silloin on todistettu että ahdistuksesi ei johdu siitä miehestä, vaan jostain ihan muusta, siis siitä että sinä olet sairas ja tarvitset hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Siksi että naisten mielestä mies on seksuaalisesti viehättävä silloin, kun hän on hyödyllinen ja tuollainen keskipäivään makoilu on luuserin hommaa. Fiilis on varmasti sama kuin miehellä, joka näkisi naisensa lihoavan reaaliaikaisesti.
Puoleen päivään makoileva mies todellakaan ei ole kiinnostava, hän on laiska luuseri. Siksi se ärsyttää ja siitä tulee vielä todellinen ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Paras kun asuu omissa asunnoissa molemmat ja tavataan aina välillä.
Minäkin kannatan kahden asunnon suhdetta, jolloin voi valita milloin viettää yhdessä laatuaikaa. Uni on elämän suuria nautintoja. Jos haluaa ottaa välillä puolen tunnin päiväunet tai valvoa pitkään, niin mitä vikaa siinä on? Ei ihmisen tarvitse olla mikään väsymätön Duracell-pupu klo 6-22 välisenä aikana.
Kyll maar se ny taitaa ol moro ja näkemii..?
Vierailija kirjoitti:
Edellinen seurustelukumppani esitti aamuvirkkua mun mieliksi ensimmäiset puoli vuotta. Sitten ei vissiin jaksanut esittää enää, ja loppui aamuseksit ja yhteiset aamupalat ja yhyeiset aamulenkkeilyt. Loppui sitten se suhdekin jossain kohtaa
Joidenkin iltavirkkujen on helpompaa valvoa klo 2:een yöllä kun mennä nukkumaan klo 22 illalla. Jos joutuu heräämään aikaisin, niin sitten niitä univelkoja voi nukkua pois mahdollisuuksien mukaan iltapäivällä.
Univelkaa, veikkaisin, että miehelläsi on. Tai sitten uniapnea (happisaturaatio laskee liian alas, uni ei ole jatkuvaa. )
Tai sitten korona. Multa hävisi unet koronan "jälkitautina" - nyttemmin taas .... :)
Miksi "ahdistut" - olet huolissasi hänestä.
Kuulostaa raskaalta suhteelta. Olen iltavirkku mies, joka on elänyt pitkän avioliiton ja pikkulapsiajat jne. Aina piti sopeutua kompromisseihin ja toisen haluamisiin. Aivan kaikessa. Niin sopeuduinkin silloin, mutta en enää koskaan.
Nyt olen elänyt jo vuosia sinkkuna ja tämä on sen näköistä elämää, kuin haluan elää. Nukun juuri silloin, kun se itselleni sopii. Työni hoidan ja muut välttämättömyydet, mutta muuten elän itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen seurustelukumppani esitti aamuvirkkua mun mieliksi ensimmäiset puoli vuotta. Sitten ei vissiin jaksanut esittää enää, ja loppui aamuseksit ja yhteiset aamupalat ja yhyeiset aamulenkkeilyt. Loppui sitten se suhdekin jossain kohtaa
Joidenkin iltavirkkujen on helpompaa valvoa klo 2:een yöllä kun mennä nukkumaan klo 22 illalla. Jos joutuu heräämään aikaisin, niin sitten niitä univelkoja voi nukkua pois mahdollisuuksien mukaan iltapäivällä.
Ja miten tämä liittyi mihinkään?
Olet luultavasti mielisairas jos et osaa huolehtia omista asioistasi.
Se on fakta, ettei ammuvirkku muutu iltavirkuksi, eikä päinvastoin.
50 v olemme olleet naimisissa, minä iltavirkku ja kumppani aamuvirkku. Töissä kävimme vuosikymmeniä ja lapset kasvatimme , silloin oli minunkin nousta 7-8 aikoihin, mutta muulloin AINA lomilla ja sunnuntaisin olen nukkunut pitkään.
Olen äärettömän tarmokas kyllä herättyäni ja todella aikaansaava.
Nyt ,kun olemme kasikymppisiä on aivan ihanaa kun saa aamuisin herätä auringonnousun aikaan ja illalla lukea niin myöhään ,kun jaksaa.
Meillä on tilava koti , ettemme häiriinny toistemme heräämisistä tai valvomisista.
Älkää ikinä muuttaako pieneen asuntoon ikäihmiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen seurustelukumppani esitti aamuvirkkua mun mieliksi ensimmäiset puoli vuotta. Sitten ei vissiin jaksanut esittää enää, ja loppui aamuseksit ja yhteiset aamupalat ja yhyeiset aamulenkkeilyt. Loppui sitten se suhdekin jossain kohtaa
Joidenkin iltavirkkujen on helpompaa valvoa klo 2:een yöllä kun mennä nukkumaan klo 22 illalla. Jos joutuu heräämään aikaisin, niin sitten niitä univelkoja voi nukkua pois mahdollisuuksien mukaan iltapäivällä.
Ja miten tämä liittyi mihinkään?
Saattaa liittyä siihen, että yksi on aamuvirkku ja toinen on iltavirkku. Miksi toinen heistä olisi huonompi tai vain toisen pitäisi muuttaa itseänsä? Minun mielestäni ei pidä. Kaikki eläköön oman näköistä elämää.
Nukkuu liikaa vai nukkuu eri aikaan kuin sinä? Mihin aikaan menet illalla nukkumaan, entä miehesi?
Ymmärrän että lapsiperheessä harmittaa jos lasten asiat jäävät toisen harteille kun toinen vanhempi nukkuu. Mutta eikö mies voi sitten hoitaa lasten iltatoimia?
On ollut aina samanlainen, terapeutti sanoi että voi olla depressiota jota ei tunnista. Olenkin miettinyt onko se masennus joka leviää kotiin passiivisesti ja se tarttuu minuun. Mies ei osaa puhua tunteistaan yhtään. Eikä hänen kanssaan voi sopia mitään koska ei pidä kiinni mitä sovitaan. Vähän sama tämän nukkumisen kanssa; mun kokemus kertoo siitä että olen liisn vaativa, hui hirveetä jos nyt ei tänään jotain tehnyt mitä lupasi jne. Koen että toi nukkuminen on osa vastuunsiirtoa. Ihan kiva olis jos kepeesti vaan tekisin kaiken kun mies nukkuu ja sitten keittäisin kahvit kun herää. Koen suhteen liian epäsuhtana että pystyisin moiseen. Teen enemmän kotona, teen enemmän töitä, ansaitsen enemmän jne. Mies on kuin ikuisella lomalla (on esiintyjä).