Mistä työ, joka ei ole henkisesti kuormittavaa?

Hautausmaalle puutarhahommiin? Yleensä ovat rauhallisia paikkoja, ei paljon ihmisiä pyöri ympärillä. Usein tämä on kausityötä huhtikuusta lokakuulle.

Mikä se sun koulutus on?

Löytyykö ammattialaltasi jotain järjestöjä, joihin voisi koulutuksellasi päästä töihin? Esimerkiksi teologit työllistyvät myös järjestöpuolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne työt automatisoidaan.

Suomessa ei myöskään ole ikinä ennen ollut näin paljon ihmisiä. Aika kiven alla on robottihommat.

Olen kuitenkin aika älykäs ihminen, joka pystyy vaikeaankin työhön, kunhan se ei ole henkisesti kuormittavaa. En siis sinänsä tarvitse helppoa työtä vaan työtä, jossa kukaan ei uhkaile, huuda, jossa ei ole vaikutusmahdollisuuksiin nähden kohtuutonta vastuuta, jossa ei ole kiire vaan työtahti on rauhallinen, ja jossa työn sisältö ei ole ahdistavat ja negatiiviset asiat.

Ap

Yliopisto/apurahatutkija. Voit itse valita jopa tutkimusaiheen.

Joutuvat itse hankkimaan rahoituksen ja apurahat, todella kuormittavaa. Ja rahoittajille joutuu tiukkojen deadlinejen mukaan tekemään koko ajan kaikenlaisia raportteja miten työ edistyy.

Olen itse ollut yliopistovirassa. Määrärahat tulivat automaattisesti. Paljonkaan ei vaadittu, tulosvastuu jokseenkin nolla, muun kuin muutaman hassun opetustunnin lisäksi. Työ oli hyvin omaehtoista. - Läksin sieltä pois, kun tuntui, että hautaudun elävältä.

Vartija, työ on enimmäkseen käveleskelyä. Jos käy hankalaksi, niin soitat poliisin paikalle. Esim. jossain taidemuseossa vartiointi voisi olla aika leppoisaa. Vältä asemia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne työt automatisoidaan.

Suomessa ei myöskään ole ikinä ennen ollut näin paljon ihmisiä. Aika kiven alla on robottihommat.

Olen kuitenkin aika älykäs ihminen, joka pystyy vaikeaankin työhön, kunhan se ei ole henkisesti kuormittavaa. En siis sinänsä tarvitse helppoa työtä vaan työtä, jossa kukaan ei uhkaile, huuda, jossa ei ole vaikutusmahdollisuuksiin nähden kohtuutonta vastuuta, jossa ei ole kiire vaan työtahti on rauhallinen, ja jossa työn sisältö ei ole ahdistavat ja negatiiviset asiat.

Ap

Yliopisto/apurahatutkija. Voit itse valita jopa tutkimusaiheen.

Jatkan tähän, että koska yo. työsuhteeseen sinulle voi olla vaikea (enää) päästä, voit ryhtyä kirjailijaksi tai omin päin tutkijaksi. Hankit elämiseen tarvittavat pennoset sitten mistä keksitkin. Oma, älykäs poikanikin tekee erilaisia hanttihommia, kun hänen todellinen kiinnostuksensa on musiikin tekemisessä.

Onko hänellä kaksi lasta elätettävänä kuten minulla?

Ap

No ei, mutta ei tarvi ruveta nenäkkääksi siksi, ettet itse kertonut olennaisia ja relevantteja pohjatietoja.

Jos sinulla on työsuhde ja työhistoriaa, niin hae vuorotteluvapaata. Siinä kyllä ansiotaso tippuu jonkin verran, mutta eihän se kovin pitkä aika ole, ja jos huolettaa niin säästöjä kannattaa kartuttaa ennen vapaata. Sitten mieti vuorotteluvapaan aikana, kaikessa rauhassa, mitä haluaisit tehdä. Suunnilleen puoleksi vuodeksi voi saada vuorotteluvapaata. 

On kuitenkin aika paljon ihmisestä itsestään kiinni, mikä työ tuntuu kenestäkin stressaavalta. Usein stressi on enemmän tai vähemmän korvien välissä olevan asenteen tulosta, niin että mistä tahansa hommasta voi saada stressin aikaan. Vaikka ei tarvitsisi tehdä toimeentulon takia ollenkaan töitä, niin jopa joutenolokin voi olla stressaavaa, koska silloin ihminen voi kokea hyödyttömyyttä ja alemmuutta ja menettää työyhteisöön kuuluvat sosiaaliset kontaktit ja onnistumisten ja arvostuksen tunteen.

Kokonaan uusi ammatti? Opiskeluun saa aikuisopintotukea, joka on nuorten saamaa opintotukea parempi.

Vierailija kirjoitti:

Eräopas? Metsähallituksella joku maanmittaaja?

Ai, ilman koulutusta tuostavaan leppoisaan maanmittarin hommaan? Joo, niin varmaan jossain satumaailmassa. Hyvät neuvot täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse teen osa-aikaisena hyvin helppoa henkilökohtaisen avustajan työtä. Jos on mukava avustettava, työ on helppoa ja mukavaa.

Paljonko tuollaisesta saa palkkaa?

Ap

Ei paljon paskaakaan, omana aikanani oli 11€/h + viikonloppulisät 50-100%. Tein vain la- su vuoroja juuri siksi.

Mutta onhan meillä Kela, josta saa tukea pienen palkan lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen vielä, että asun Espoossa ja pieniä lapsia on, eli vaikka eräopastyö olisi varmaan kivaa, niin se ei ole mahdollinen kun pitää noista lapsista kuitenkin huolehtia. Ja erähommat taitaa olla Lapissa lähinnä. Ap

Mikä estää muuttamasta? Me pakattiin lasten kanssa tärkeimmät tavarat reppuun ja lähdimme pariksi vuodeksi ulkomaille, loppua ei ole päätetty. Rahaa oli tilillä lähdön hetkellä 1200e, eli ei paha. Euroopassa tulee pienemmälläkin palkalla toimeen ja Suomeen voi palata koska vain, tavarat on 50e/kk maksavassa varastossa. Lapset näkee maailmaa, nauttivat opiskelusta ja minä teen rentoa hommaa koneella silloin kun huvittaa. Eletäänhän vain kerran!

Vierailija kirjoitti:

Tää on taas tätä että yksilö syyllistyy kun ei jaksa ja koittaa kissojen ja koirien kanssa etsiä inhimillistä työpaikkaa. Vaikeaa tuntuu olevan. Milloin yhteiskunta tekee jotain työelämän rakenteille jotka uuvuttaa ihmiset?

Ei varmaan tulla ikinä saavuttamaan työllisyystavoitteita jos ei tälle asialle tehdä mitään. Ratkaisuksi tarjotaan ulkomaista halpatyövoimaa ja kantikset työnnetään syrjään.

Ei ap kuulosta syyllistyneeltä, vaan fiksulta ihmiseltä, joka on havainnut, että tarvitsee muutosta, ja on nyt ruvennut sitä suunnittelemaan.

Onko ap sossu? Kuulostaa ihan siltä.

Ai että hyvän mielen juttua aiheena. No, miten olisi jokin harrastustoimintaan tai vapaa-aikaan liittyvä työ? Vaikka jotain ohjausta, kerhon pitämistä tai kansalaisopiston kurssin pitämistä? Jos tuntuu kivalta, voit myöhemmin tehdä lisäopintoina opettajan pedagogiset opinnot, nostaa palkkaa ja voit myös opettaa koulussa oman alasi asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Löytyykö ammattialaltasi jotain järjestöjä, joihin voisi koulutuksellasi päästä töihin? Esimerkiksi teologit työllistyvät myös järjestöpuolelle.

Tämä on erinomainen ehdotus, monesti järjestöissä tehtävä työ ei ole niin tulostavoitteellista kuin yritysmaailmassa.

Samoin julkisella puolella saattaa olla vähemmän stressaavia tehtäviä, mutta riippuu täysin alasta. Esim terveydenhuollossa on taatusti hyvin kuormittavaa työskennellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on taas tätä että yksilö syyllistyy kun ei jaksa ja koittaa kissojen ja koirien kanssa etsiä inhimillistä työpaikkaa. Vaikeaa tuntuu olevan. Milloin yhteiskunta tekee jotain työelämän rakenteille jotka uuvuttaa ihmiset?

Ei varmaan tulla ikinä saavuttamaan työllisyystavoitteita jos ei tälle asialle tehdä mitään. Ratkaisuksi tarjotaan ulkomaista halpatyövoimaa ja kantikset työnnetään syrjään.

Minun kouluttaminen yliopistossa on ollut aika iso raha yhteiskunnalle. Nyt se raha menee hukkaan, kun en vain löydä inhimillistä työtä sillä koulutuksella, sellaista jossa ei olisi kovia paineita ja kiirettä. Ap

Mun kouluttaminen se vasta kalliiksi kävikin. En saanut kuntoutusta, joten olen viettänyt elämäni tk-eläkkeellä ja keksimissäni mielenkiintoisissa vapaaehtoistöissä, eri puolilla maailmaa. Tosin sulle tämä ei kai ole mahdollista, kun on ne kersat.

Uupumuksen/masennuksen takia pääsi tuolloin helposti eläkkeelle (no, ainakin minä pääsin), ja se mullisti elämäni. Hyvällä tavalla. Sain sittemmin lapsiakin.

Ei mikään ala nykyään.

Kaikkien pitäisi alkaa tekemään hitaammin hommia ja lopettaa matalalla palkalla riehuminen.

Tupakkatauot takaisin ja rennompi meno. Se lähtee meistä kaikista ja etenkin rohkeutta täytyy olla ettei johtajat hypi nenälle.

Vierailija kirjoitti:

Kokonaan uusi ammatti? Opiskeluun saa aikuisopintotukea, joka on nuorten saamaa opintotukea parempi.

Vink vink. Jos haluaa hakea sekä vuorotteluvapaata että opintovapaata, ne pitää hakea juuri tässä järjestyksessä, ensin vv ja sitten ov. Suosittelen, uusi koulutus ja alan vaihto on ollut omassa elämässäni yksi parhaita päätöksiä. En ollut varsinaisesti uupunut mutta tosi veetuuntuut. Vaihtamalla parani.

Tykkäisitkö työskennellä eläinten parissa? Voisitko kasvattaa koiria tai pitää koirahoitolaa?

Ajattelen sinut sosiaalityöntekijäksi, koska kuulostaa ihan mitä itse saattaisin kirjoittaa. Eihän tämä ala ole ollenkaan sitä, mitä opintojen sisällön pohjalta kuvittelee tekevänsä enkä ihmettele, että 2/3 vastavalmistuneistakin harkitsee alan vaihtoa. Ehdottaisin ensinnäkin, että yrittäisit saada vaikka 80 % työajan jos et sellaista jo tee, koska yksi päivä viikossa vähemmän kuormittavaa työtä helpottaa jo paljon jaksamista. Tulot eivät edes tipu paljoa, koska veroprosenttikin toki pienenee. Mikäli tämä ei auta tai haluat aivan kokonaan toiselle alalle, niin lähtisin ihan miettimään mistä asioista pidät ja mistä olet kiinnostunut. Jos jokin asia on intohimo, niin sitä jaksaisi todennäköisesti paljon helpommin. Uuden alan opiskelu on pitkä tie, mutta yrittämällä ei menetä mitään.