Lue keskustelun säännöt.
Utu Hopiavuori käy kokopäivätöissä, mutta laskujen jälkeen käteen jää 250 euroa kuussa
04.02.2023 |
Suomessa on kasvava joukko ihmisiä, joiden palkka ei tahdo riittää elämiseen. Niin sanottuja työssäkäyviä köyhiä on Suomessa arviolta 200 000.
Taustalla on tyypillisesti muutamia tekijöitä: Monella on pieni palkka. Useat tekevät osa-aikatyötä, eivätkä saa lisätunteja vaikka olisivat valmiita tekemään. Ja monella on velkaa.
Erityisesti sinkut ja yksinhuoltajat ovat hankalassa tilanteessa korkeiden asumismenojen takia, sanoo yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta. Jakonen johtaa työssäkäyviä köyhiä tutkivaa hanketta.
Yksinasuva katsotaan yleensä työssäkäyväksi köyhäksi, jos hänelle jää palkasta käteen verojen jälkeen alle 1 200 euroa kuussa. Kahden lapsen yksinhuoltajalla raja on 2 200 euroa kuussa.
Kommentit (764)
Vierailija kirjoitti:
Kierrätyskeskuksista, Kontista, Fidasta saa huonekaluja tosi edullisesti, samoin astioita ym tarpeellista.
Ei tarvi kulutusluottoa ottaa kun näistä ostaa tavaran kerrallaan.
Tietysti jos kaiken pitää olla uutta ja viimeistä muotia niin ei sitten.
Ja Torissa huonekaluja, astioita jne annetaan ilmaiseksi jatkuvasti. Eihän niitä tarvitse ikuisesti käyttää, mutta ottaa alkuun, jos omat rahat eivät riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun henkilön laskut sisälsivät mm kulutusluottoa tietokoneesta (joita saisi hyvin edullisesti käytettynä ja takuun kanssa), lainaa huonekaluista (joita saisi ilmaiseksi tai muutamalla kympillä) sekä opintolainaa insinööriopinnoista (joita ei halunnutkaan ilmeisesti tehdä).
Kyynel, jälleen kerran ne mystiset laskut olivat holtitonta shoppailua, kun kaikki pitää saada uutena ja hienona.
V..u että täällä on kusipäitä. Lutikkaisia sänkyjä ei hankita eikä sohvia, kun on lapsiakin. Kodinkonerr maksavat kuten imuri ja pyykkikone, jotka kestävät pitempään uusina kuin loppuunajetut käytetyt jne.
Vttu, pesutuvassa pestiin meidänkin viiden hengen perheen vaatteet!
En tiedä onko miten yleistä mutta kerrostalo missä itse asun niin ei ole edes mitään pesutupaa. Kuulema sen käyttöaste oli niin pieni ettei ollut enää järkeä hankkia uutta konetta kun hankinnan aika olisi ollut. Asukkailta asiasta kyselty ja vastaus oli ollut etteivät pese siellä pyykkejään.
Aika harvinaista ettei kerrostaloyhtiössä ole pesulaa. Ainoat entiset asuntoni joissa ei ollut pesulaa oli rivitaloyhtiö ja 100v vanha jugend-kerrostaloyhtiö Helsingin keskustassa.
Olen asunut elämäni aika noin 20 taloyhtiössä ja kahdessa on ollut pesutupa. Joten aika harvinaista se on.
Pesutuvat ovat vähentyneet. Ilmeisesti enää ei haluta pestä pyykkejä muiden kanssa samoissa koneissa ja aikojen varailu sekä etenkin niiden noudattaminen koetaan liian vaivalloiseksi. Tämän seurauksena jäävät vähitellen pois käytöstä. Viimeistä asuntoa etsiessä tuli useammassa vastaan ettei pesutupaa enää ole eli poistunut käytöstä. Kaakkoisessa Suomessa eli kaukana mistään jugend-taloista Helsingissä.
Miten joku voi arvostella tuota henkilöä? Tietokonetta tarvitaan. Teini pojat syövät hirveästi ja kasvavat vaatteista ja kengistä ja tarvitsevat harrastuksia ja sosiaalista elämää. Partureita, hygienia tarvikkeita yms yms. Jos henkilö on työtön ja kaksi teinipoikaa tarvitsee jostain tai opsikelun takia tarvitsee tietokoneen, niin millä ostat ellet pikavipillä. Ttyötön ei saa edes osamaksulla helposti.
En usko, että tuo henkilö tuhlaa rahaa. Ei voi tuhlata, koska n noin pienet tulot.
Vierailija kirjoitti:
Kulukurinon yhtä tärkeää kuin tulomuodostuskin. Sinkkuna elän oikein mukavasti 3500€ bruttopalkalla, mutta kulut on pienet. Vastike, vesi ja sähköt 230€ kaksiosta. Auto on kolmen tonnin Ford ilman kaskoa ja ilman sähköpaikkaa. Kotivakuutusta ei ole, maksukanavia ei ole, mitään en tilaa kestona. Sisustus on ajaton ja niukka. Sellainen, että robotti imuroi. En pidä kuntosalikorttia, enkä mitään muutakaan vastaavaa harrasta. Lemmikkejä ei ole.
Luksustakin on. Matkoja. Kahdesti vuodessa käy siivooja. Käyn ulkonakin, mutta en bailaa aamuun asti.
Tuo on aika riski, ettei kotivakuutusta ole.
Näiden lude ja turkiskuoriaisten takia en itse nykyään suostuisi ottamaan käytettyjä tavaroita, paitsi jos ne on jotain muovi-metalli-posliini-jne astiastoa.
Joten ymmärrän kyllä jos joku päättää ostaa sängyn osamaksulla. Mutta ei sitä sohvaa tarvitse ostaa, jos ei ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun henkilön laskut sisälsivät mm kulutusluottoa tietokoneesta (joita saisi hyvin edullisesti käytettynä ja takuun kanssa), lainaa huonekaluista (joita saisi ilmaiseksi tai muutamalla kympillä) sekä opintolainaa insinööriopinnoista (joita ei halunnutkaan ilmeisesti tehdä).
Kyynel, jälleen kerran ne mystiset laskut olivat holtitonta shoppailua, kun kaikki pitää saada uutena ja hienona.
V..u että täällä on kusipäitä. Lutikkaisia sänkyjä ei hankita eikä sohvia, kun on lapsiakin. Kodinkonerr maksavat kuten imuri ja pyykkikone, jotka kestävät pitempään uusina kuin loppuunajetut käytetyt jne.
Vttu, pesutuvassa pestiin meidänkin viiden hengen perheen vaatteet!
En tiedä onko miten yleistä mutta kerrostalo missä itse asun niin ei ole edes mitään pesutupaa. Kuulema sen käyttöaste oli niin pieni ettei ollut enää järkeä hankkia uutta konetta kun hankinnan aika olisi ollut. Asukkailta asiasta kyselty ja vastaus oli ollut etteivät pese siellä pyykkejään.
Aika harvinaista ettei kerrostaloyhtiössä ole pesulaa. Ainoat entiset asuntoni joissa ei ollut pesulaa oli rivitaloyhtiö ja 100v vanha jugend-kerrostaloyhtiö Helsingin keskustassa.
Olen asunut elämäni aika noin 20 taloyhtiössä ja kahdessa on ollut pesutupa. Joten aika harvinaista se on.
Niin minäkin ja 18 on ollut. Niissä joissa ei ole ollut niin ovat olleet rivi- ja erillistaloyhtiöitä. Jopa yhdessä rivitaloyhtiössäkin oli pesutupa.
Siellä missä maa on kallista, ei ylimääräisiin neliöhin tuhlata.
Vierailija kirjoitti:
Noiden rajojen mukaan tuohan on siis aika yleistä. Esim kahden lapsen yh lähihoitaja tai sairaanhoitaja saa monesti käteen alle tuon 2200€/kk. Kyllä jotain pitäisi tehdä. Työssäkäyminen kunniaan.
Plus lapsilisät ja asumistuen.
Esim. kyseinen herra ei saa niitä, koska on "etävanhempi", vaikka vuoroviikkoisin lapset ovatkin hänellä. Lähivanhempi saisi noilla tuloilla asumistukea lasten perusteella. Etä ei saa. Pitäisikö lasten asua sitten vuoroviikoin etän kanssa hikisessä 26 neliön yksiössä? Asumistuen eriarvoisuuden perusteella kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja niin keskustelu saatiin käännettyä nanosekunnissa pienipalkkaisen syyllistämiseksi sen sijaan että keskusteltaisiin reilusta ja oikeudenmukaisesta palkasta työn raskauden/vaativuuden huomioiden.
Henkilön palkassa ei ole mitään vikaa. Vika on siinä että hän shoppailee joka kuukausia uusia huonekaluja ja tietokoneita sadoilla euroilla (kulutusluoton maksaminen on shoppailua, tuotteet on vaan saatu käyttöön jo etukäteen).
Palkassa on vikaa. Tuollaiset palkat voivat toimia kahden maksavan vanhemman perheessä. Joskus ihminen tarvitsee tietokoneen, jo pelkästään lasten koulunkäynnin takia. Ja joskus vain tavaroita joutui ostamaan ja joskus jopa haluaa ostaa jotain turhaa. Elämä on, mutta työstä pitää saada sellainen palkka, että omaa aikaansa haluaa myydä. Palkat ja varsinkin työolot ja työntekijöiden arvostus pitää saada nostettua.
Tästäkin ketjusta huomaa, että nykyään työntekijät on firmoille välttämätön paha ja sellaisena heitä kohdellaan ja aajtellaan.
Pitäisikö siis parisuhteessa eläville maksaa vähemmän palkkaa ja sinkuille joku sinkkulisä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulukurinon yhtä tärkeää kuin tulomuodostuskin. Sinkkuna elän oikein mukavasti 3500€ bruttopalkalla, mutta kulut on pienet. Vastike, vesi ja sähköt 230€ kaksiosta. Auto on kolmen tonnin Ford ilman kaskoa ja ilman sähköpaikkaa. Kotivakuutusta ei ole, maksukanavia ei ole, mitään en tilaa kestona. Sisustus on ajaton ja niukka. Sellainen, että robotti imuroi. En pidä kuntosalikorttia, enkä mitään muutakaan vastaavaa harrasta. Lemmikkejä ei ole.
Luksustakin on. Matkoja. Kahdesti vuodessa käy siivooja. Käyn ulkonakin, mutta en bailaa aamuun asti.Tuo on aika riski, ettei kotivakuutusta ole.
Pelkkä provohan tuo ylempi teksti oli. Et sitä tullut miettineeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotta voisi arvioida, pitäisi tietää mitä ne laskut ovat. Monet ostavat vahittäin maksettavaksi mitä kummallisimpia asioita: vaatteet, modeemi, tietoturvasopimukset, leasingauto, lehtitilausa, suoratoistopalvelu, kampaamopalvelut jne. Eli kaikki ei ole tarpeellista jos on pienituloinen.
Pitäisi katsoa mikä oikeasti on tarpeellista ostettavaksi laskulle.
Itse kerran rahapulassani havahduin. Sanoin irti kaikki laskulla liikkuvat jutut - paitsi tietysti sähkö ja vuokra. Sitten aloitin yksi kerrallaan tutkia hintoja ja kilpailuttaa. Turhat jäi pois, joillekin löytyi parempia hintoja jne.
LISÄKSI e-lasku ja automaattinen laskutus ovat paholaisen keksintöjä, liian helppoja klikata maksettavaksi. Kun lasku pärähtää silmien eteen ja katsoo, että mistä tässä taas maksetaan korotettuja hintoja, on helpompi tehdä rationaalisia päätöksiä, että onko kulu edes aiheellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun henkilön laskut sisälsivät mm kulutusluottoa tietokoneesta (joita saisi hyvin edullisesti käytettynä ja takuun kanssa), lainaa huonekaluista (joita saisi ilmaiseksi tai muutamalla kympillä) sekä opintolainaa insinööriopinnoista (joita ei halunnutkaan ilmeisesti tehdä).
Kyynel, jälleen kerran ne mystiset laskut olivat holtitonta shoppailua, kun kaikki pitää saada uutena ja hienona.
Tämä. Ihmisten pitäisi opetella elämään tulotason mukaan.
Opiskeluaikana tyrkytettiin opintolainaa. En ottanut. Totuin kitkuttelemaan opintotuella ja silloisella asumislisällä. En koe olevani parempi ihminen, mutta ratkaisu osoittautui järkeväksi. Valmistuin suoraan kortistoon, mutta olin tottunut vaatimattomaan elintasoon. Asuin aina soluasunnossa tai kaverin kanssa kimpassa. Yksiön vuokra olisi vienyt liikaa rahaa. Sossun luukulla en ole ikinä käynyt.
Pikkuhiljaa tilanne parani. Ensin oli vain pätkätöitä, joista saadut rahat säästöön niin paljon kuin mahdollista.
Tälläistäkö sen elämän pitää olla?
Itse ollen tehnyt duunia osa vuosittain ja osan vuotta matkustanut. Olen elänyt kuukauden puurolla melkein ilman rahaa. Opiskeluaikana minulla oli keikkatöitä.ja solukämppä ja rahaa siksi hyvin käytössä. Kävin bailuissa ja jopa matkoilla silloinkin ja sanon että se oli hyvää aikaa. Eläminen on elämän paras asia. Siihen tarvitaan rajaa, ellei sitten halua elää vain neljän seinän sisällä.
Tarkoitus olis sanoa, että tilapäinen rauhattomuus sinkkuna antaa vain kokemuksia. Mutta kahden teinin kanssa asiat ovat ihan eri tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotta voisi arvioida, pitäisi tietää mitä ne laskut ovat. Monet ostavat vahittäin maksettavaksi mitä kummallisimpia asioita: vaatteet, modeemi, tietoturvasopimukset, leasingauto, lehtitilausa, suoratoistopalvelu, kampaamopalvelut jne. Eli kaikki ei ole tarpeellista jos on pienituloinen.
Pitäisi katsoa mikä oikeasti on tarpeellista ostettavaksi laskulle.Itse kerran rahapulassani havahduin. Sanoin irti kaikki laskulla liikkuvat jutut - paitsi tietysti sähkö ja vuokra. Sitten aloitin yksi kerrallaan tutkia hintoja ja kilpailuttaa. Turhat jäi pois, joillekin löytyi parempia hintoja jne.
LISÄKSI e-lasku ja automaattinen laskutus ovat paholaisen keksintöjä, liian helppoja klikata maksettavaksi. Kun lasku pärähtää silmien eteen ja katsoo, että mistä tässä taas maksetaan korotettuja hintoja, on helpompi tehdä rationaalisia päätöksiä, että onko kulu edes aiheellinen.
Meillä pienituloisilla harvalla on mitään kanavpaketteja tai maksullisia spotyfy yms juttuja. Ymmärrän, jos ulkomaalaisella on kanavapaketti, koska se voi olla hänelle suuri henkireikä ja oman maan tai maanosan yms asioita.
Mutta lapsilla on ihan hyvä olla harrastus ja sellainen jota he itse haluavat , eikä mummojen neulekerho. Nuorisotalon eivät kata kaikkea mitä lapsen harrastusten tuomaan hyvinvointiin kuului.
Osa tuhlaa, mutta suurin osa ei. Ja jos esimerkin henkilö tarvitsee tietokoneen ja minä pärjään puhelimella ja Pena kirjaston koneella ilman älypuhelinta, hyvä niin. Mutta kaikkien tarpeet eivät ole samanlaisia. Eikä kyky organisoida ja suunnitellla.
Monesti ei huomata kuinka rahaa kuluu pieninä summina. Netflix tilaus on melkein 100€ vuodessa ja siihen spotify päälle on yhtä kuin uusi pyykkinpesukone. Osamaksut ovat turmiollisia kun niitä kertyy liikaa. Valitettavasti aina ei ole vaihtoehtoja osamaksuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja niin keskustelu saatiin käännettyä nanosekunnissa pienipalkkaisen syyllistämiseksi sen sijaan että keskusteltaisiin reilusta ja oikeudenmukaisesta palkasta työn raskauden/vaativuuden huomioiden.
Henkilön palkassa ei ole mitään vikaa. Vika on siinä että hän shoppailee joka kuukausia uusia huonekaluja ja tietokoneita sadoilla euroilla (kulutusluoton maksaminen on shoppailua, tuotteet on vaan saatu käyttöön jo etukäteen).
Palkassa on vikaa. Tuollaiset palkat voivat toimia kahden maksavan vanhemman perheessä. Joskus ihminen tarvitsee tietokoneen, jo pelkästään lasten koulunkäynnin takia. Ja joskus vain tavaroita joutui ostamaan ja joskus jopa haluaa ostaa jotain turhaa. Elämä on, mutta työstä pitää saada sellainen palkka, että omaa aikaansa haluaa myydä. Palkat ja varsinkin työolot ja työntekijöiden arvostus pitää saada nostettua.
Tästäkin ketjusta huomaa, että nykyään työntekijät on firmoille välttämätön paha ja sellaisena heitä kohdellaan ja aajtellaan.Pitäisikö siis parisuhteessa eläville maksaa vähemmän palkkaa ja sinkuille joku sinkkulisä?
Sanotko että parillisina ei tarvitsisi hyötyä paremmista palkoista? Mielummin, että he jättäisivät paremmin palkatut työt ihan vapaaehtoisesti sinkuille.
No oikeasti usein kuulee että ihmiset unohtavat perheessä olevan kaksi maksaja ja vertaavat omaa palkkaansa sinkun palkkaan. Ja itse olen juuri saanut lapset omilleen, niin huomaan kuinka suuri helpotus se on taloudellisesti. Nyt tuntuu että rahaa tulee ovista ja ikkunoista vaikka palkkani jää brutyona alle 2000€.
Mutta kaksi 1200€ nettopalkkaa on enemmän kuin yksi 1200€ netto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noiden rajojen mukaan tuohan on siis aika yleistä. Esim kahden lapsen yh lähihoitaja tai sairaanhoitaja saa monesti käteen alle tuon 2200€/kk. Kyllä jotain pitäisi tehdä. Työssäkäyminen kunniaan.
Plus lapsilisät ja asumistuen.
Esim. kyseinen herra ei saa niitä, koska on "etävanhempi", vaikka vuoroviikkoisin lapset ovatkin hänellä. Lähivanhempi saisi noilla tuloilla asumistukea lasten perusteella. Etä ei saa. Pitäisikö lasten asua sitten vuoroviikoin etän kanssa hikisessä 26 neliön yksiössä? Asumistuen eriarvoisuuden perusteella kyllä.
Eikös että nykyään voi saada asumistukea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun henkilön laskut sisälsivät mm kulutusluottoa tietokoneesta (joita saisi hyvin edullisesti käytettynä ja takuun kanssa), lainaa huonekaluista (joita saisi ilmaiseksi tai muutamalla kympillä) sekä opintolainaa insinööriopinnoista (joita ei halunnutkaan ilmeisesti tehdä).
Kyynel, jälleen kerran ne mystiset laskut olivat holtitonta shoppailua, kun kaikki pitää saada uutena ja hienona.
Tämä. Ihmisten pitäisi opetella elämään tulotason mukaan.
Opiskeluaikana tyrkytettiin opintolainaa. En ottanut. Totuin kitkuttelemaan opintotuella ja silloisella asumislisällä. En koe olevani parempi ihminen, mutta ratkaisu osoittautui järkeväksi. Valmistuin suoraan kortistoon, mutta olin tottunut vaatimattomaan elintasoon. Asuin aina soluasunnossa tai kaverin kanssa kimpassa. Yksiön vuokra olisi vienyt liikaa rahaa. Sossun luukulla en ole ikinä käynyt.
Pikkuhiljaa tilanne parani. Ensin oli vain pätkätöitä, joista saadut rahat säästöön niin paljon kuin mahdollista.
Ristiriitainen kirjoitus. "Elää Tulojen mukaan" ja sitten luetellaan millä tuilla ollaan eletty. Mitä tukia saa käyttää ja mitä ei? Ja luetaanko tuet samaan tuloluokkaannkuin palkka?
Vantaalaisena Utun kannattaisi kysyä sosiaalista luototusta kulutusluottojen poismaksamiseen. Hän voisi hyvinkin olla oikeutettu siihen, koska noilla menoilla tuskin saa pankista yhdistelylainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulukurinon yhtä tärkeää kuin tulomuodostuskin. Sinkkuna elän oikein mukavasti 3500€ bruttopalkalla, mutta kulut on pienet. Vastike, vesi ja sähköt 230€ kaksiosta. Auto on kolmen tonnin Ford ilman kaskoa ja ilman sähköpaikkaa. Kotivakuutusta ei ole, maksukanavia ei ole, mitään en tilaa kestona. Sisustus on ajaton ja niukka. Sellainen, että robotti imuroi. En pidä kuntosalikorttia, enkä mitään muutakaan vastaavaa harrasta. Lemmikkejä ei ole.
Luksustakin on. Matkoja. Kahdesti vuodessa käy siivooja. Käyn ulkonakin, mutta en bailaa aamuun asti.Missä ajattelit asua kun talossasi tapahtuu yllättäen vesivahinko tai tulipalo, jonka korjaamisessa voi kestää kuukausitolkulla?
Kotivakuutuksen turvin jossain muualla vuokralla.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko näitä juttuja tehdessä jättää nämä kulutusluotto ja osamaksu menot pois? Laskea siitä mitä henkilölle jäisi elämiseen, jos hänen elämäntapansa ei perustuisi elämäntavan ylläpitämiseen joka ei kuulu hänen tulotasollaan olevalle ihmiselle? Ajattelin vain kun minun tulot on nettona noin 1520e ja käteen jää laskujen jälkeen jyvitettynä noin 880e/kk. Ei ole luottokortteja, ei osamaksuja, ei suoratoistopalveluja vain ihan ne perus laskut. Säästöön laitan joka kuukasi jonkun verran, että lainoja ei tarvitse ottaa.
Entäs ne kaksi teinipoikaa?
Niin minäkin ja 18 on ollut. Niissä joissa ei ole ollut niin ovat olleet rivi- ja erillistaloyhtiöitä. Jopa yhdessä rivitaloyhtiössäkin oli pesutupa.