Poliisien suhtautuminen ulkomaalaisiin.
Haluaisin kertoa teille yhden tosi jutun joka tapahtui vastikään ja kysyä onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia, omalla puolisolla tai tuttavalla?
Mieheni oli seissyt rappumme edessä juttelemassa muutaman ulkomaalaisen ystävänsä kanssa, joista kaksi oli tummaihoisia. Mieheni on itse kurdi, mutta erottuu siis selvästi perussuomalaisesta.
Mieheni ystävä oli seissyt aika lähelle ulko-ovea ja ovesta tullut roteva mies oli läimäyttänyt oven täysillä päin mieheni ystävää.
Kun mieheni ystävä kysyi miksi tämä roteva suomalainen mies oli tehnyt niin oli tämä kännipäissään alkanut huutaa: " kuka teistä haluaa turpaan! saatanan neekerit jne." . Kukaan ei halunnut tapella mieheni seurueesta mutta ilmeisesti heidän välilleen kehittyi sanariitaa, hetken päästä paikalla oli neljä miestä rautautkien kanssa, ja itse näin tilanteen kun tulin juuri savukkeelle parvekkeelle kun nämä miehet juoksivat mieheni ja tämän kavereiden perään huutaen.
Soitin miehelleni ja neuvoin häntä pysymään poissa kotimme vierestä ja että soittaa poliisit. Tiedän jos mieheni olisi palannut ja olisi syntynyt tappelu olisi syyllisyys valunut hänen niskaansa. Niinpä mieheni toimi kerrankin elämässään oikein tälläisessä asiassa ja soitti poliisit.
Myöhemmin kun mieheni yritti palata kotiin nämä miehet huutelivat hänelle uhkauksia parvekkeelta ja mieheni päätti parhaaksi lähteä kauemmas. ikkunasta näin kuinka kaksi suurta miestä kierteli parkkipaikallamme imurin rautaisetletkut mukanaan.
Kun vihdoin poliisi saapui he kävivät jututtamassa bileväkeä (siis sitä porukkaa joka mieheni ja hänen seurueensa perässä oli) ja palasivat antaen vastaukseksi etteivät he tässä vaiheessa voi tehdä mitään. Multa meinasi päästä itku. Olisiko jonkun pitänyt saada kasvoihinsa siitä putkesta ennen kuin asia olisi otettu vakavasti? Sanoivat vain että vältelkää, joka on aika vaikeaa kun asuu samassa rapussa. ja neuvoivat soittamaan jos tulee lisää ongelmia, ja sekään tieto ei huojenna yhtään nytkin meni ainakin 30min ennen kuin partio saatiin paikalle.
Tuli sellainen olo että jos ulkomaalainen olisi juossut jonkun perässä rautaputken kera ja uhkaillut olisi hänet heti viety putkaan. Meitä vain neuvottiin menemään seuraavana päivänä tekemään rikosilmoitus.
Tuli niin epäreilu olo. Kerrankin mieheni ajatteli tekevänsä oikein, on nimittäin ollut nuorempana aika kuuma kaveri ja joutunut elämässään muutamaankin tappeluun. Ja kerrankin kun hän toimii niin kuin pitää niin tämä on vastaus...
Tulevaisuus näyttää mitä tulee, mutta hiukan hirvittää jos heihin joutuisi rapussa törmäämään, jo ihan pienen poikammekin vuoksi :(
Onko kellään vastaavia kokemuksia? Tuli niin epäreilu olo että kiukuttaa!!!
Kommentit (12)
Aikoinani olin yökahvilassa töissä. Kerran siellä syntyi tappelun poikanen ja soitin poliisit. Tästä säikähtäneenä tappelijat lopettivat. Kun poliisi tuli paikalle, en enää tunnistanut, kuka oli ollut tappelussa mukana. Siinä kahvilassa taksikuskit tykkäsivät käydä ja lopulta eräs taksikuski armahti minut ja osoitti sormellaan erästä kaveria. Sanoin poliisille, että tuo tuolla on tappelija. Vaikka yksi pöytä oli kaadettu ja sen päällä olleet kupit olivat rikki, niin silti poliisi sanoi, että tässä tilanteessa he eivät pysty tekemään mitään. He vain vähän jututtivat sitä kaveria, joka oli aivan eri paikassa kuin heidän aiheuttamansa kaaos.
Onhan nimittäin niinkin että jos yirtät esim. varastaa jonkun lompakon ja et siinä onnistukkaan onhan se silti varkauden yritys! Ja varmasti siitä olisi viety asemalle. olihan tämäkin pahoinpitelyn yritys, vielö harkittu sellainen kun oli kotoa saakka kiikutettu mukaan rautaputketkin, sanomattakin on selvää mitä olisi sattunut jos mieheni kavereineen eivät olisi karkuun päässeet.
Ei kai tässä tosiaan muuta voi kun tehdä rikosilmoitus. Miehelle sanoin että hakisi lähestymiskiellon, mutta sanoi vain että sittenpähän usuttavat jonkun toisen kaverin kimppuunsa jos sitä haluavat...
Parasta tehdä rikosilmoitus, vaikkei se välttämättä mihinkään johda. Toivotaan, että poliisien puhuttelu olisi edes vähän hillinnyt noita sekopäitä. Tilanne on hankala, jos ei ole muita silminnäkijöitä tai jos kukaan ei halua puhua mitään. Miestäni on kerran ajettu takaa puukko kädessä, mutta oikeudessa katsottiin, että kyseessä ei ollut tapon yritys, koska kukaan ei nähnyt takaa-ajajan yrittävän lyödä puukolla. Laittomasta uhkauksesta tuli kuitenkin tuomio.
Täytyy kyllä muten lisätä että poliisit olivat muuten oikein asiallisia ja ystävällisiä. Mutta tosiaan alkoi kismittää ettei mitään asialle tehneet muta kuin kävivät jututttamassa, porukkahan kaiken kiisti.
Ninni, kauhea homma! Onneksi ei kuitenkaan mitään miehellesi käynyt!
Tosiaan toivotaan vaan ettei mitään lisäkonflikteja tapahdu. kurja sinäänsä kun ollaan vuosi täällä jo asuttu ja kyseinen naapuri ollaan monesti rapussa tavattu ongelmitta, sitten tämän humalaiset bilevieraat laittavat shown pystyyn :(
Rikosilmoitus mitä ilmeisimmin tehdään, mutta liekö sekään sitten mitään auttaa.
Suomen laki on sellainen, että rikokseen voidaan puuttua vasta sen tapahduttua ja silloinkin pitää olla näyttöä. Parisuhdeväkivaltatapauksista löytyy hyviä esimerkkejä siitä, että poliisi ei voi tehdä mitään, ennen kuin jotain vakavaa on tapahtunut. Lähestymiskieltoakaan kun ei saa pelkästään siksi, että sellaisen sattuisi haluamaan.
Ja tosi ikäväähän tuo on, sillä uhkailujen täyttämä elämä on ahdistavaa. Toivotaan, että poliisien puhuttelu olisi auttanut tässä tapauksessa. Rikosilmoituksen tekemistä minäkin suosittelisin, sillä antaahan se viestin, ettette siedä ihan mitä vaan. Jokaisella on oikeus turvalliseen ympäristöön.
Kuten on jo edellä kirjoitettukin. Herkästihän sitä ylitulkitsee tällaista ja näkee syrjintää siellä missä sitä ei olekaan - sitä kannattaa varoa (nimim. itse ylitulkinnut paljon nuorena, moku-perheen lapsi kun olen).
Onkohan moni teistä lukenut Liza Marklundin ja Maria Erikssonin yhdessä kirjoittamat Uhatut ja Turvapaikka? Näissä kirjoissahan kuvataan juuri Pohjoismaille tyypillistä nurinkurista tilannetta, jossa syyllistä ei tosiaankaan voida aina asettaa syytteeseen. Näissä kirjoissa pahoinpitelyn uhri joutuu lopuksi lähtemään maasta ja hakemaan turvapaikkaa Usa:sta, koska Ruotsissa viranomaiset ovat kykenemättömiä huolehtimaan perheen uhrin ja tämän perheen turvallisuudesta.
Tuli vain mieleen, koska vastikään luin nämä kirjat - ja koska kyse oli juuri samantapaisista tilanteista kuin ap:n kuvaama. Tosin suuremmassa mittakaavassa...
Olen pahoillani tuosta, tosi ikävää ja inhottavaa. En voi muuta neuvoa, että aina vaan soitto poliiseille, kun tarvetta on (ja varsinkin jos olivat ystävällisiä, niin ei kannattane epäillä rasismia).
Fionara:
Onkohan moni teistä lukenut Liza Marklundin ja Maria Erikssonin yhdessä kirjoittamat Uhatut ja Turvapaikka? Näissä kirjoissahan kuvataan juuri Pohjoismaille tyypillistä nurinkurista tilannetta, jossa syyllistä ei tosiaankaan voida aina asettaa syytteeseen. Näissä kirjoissa pahoinpitelyn uhri joutuu lopuksi lähtemään maasta ja hakemaan turvapaikkaa Usa:sta, koska Ruotsissa viranomaiset ovat kykenemättömiä huolehtimaan perheen uhrin ja tämän perheen turvallisuudesta.
Tuli vain mieleen, koska vastikään luin nämä kirjat - ja koska kyse oli juuri samantapaisista tilanteista kuin ap:n kuvaama. Tosin suuremmassa mittakaavassa...
Olen pahoillani tuosta, tosi ikävää ja inhottavaa. En voi muuta neuvoa, että aina vaan soitto poliiseille, kun tarvetta on (ja varsinkin jos olivat ystävällisiä, niin ei kannattane epäillä rasismia).
Minä suhtaudun kyllä hiukka ihmettelevästi tähän ekaan Marklundin teokseen. Olen sen itsekkin lukenut ja muutama seikka tuntui kummalliselta ollakseen täysin totta.
Täytyy muistaa että takoitushan on että kirja myy, eikä kaikki ole faktaa vaikka oiskin fakta pohjalta tehty kirja.
Esim. siinä on että tämä Libanonilainen mies oli muslimi mutta oli kuitenkin ollut mukana Sabran ja Shatillan verilöylyssä jonka tekivät kristityt Falangistit.
Kukaan muslimi ei kyllä sillä kehuskelis.
Tai sitten pitäs olla tosi pahasti häiryyntynyt henkilö kyseessä, jota tämä tyyppi varmasti olikin. Jos kyseessä oli siis henkisesti sairas yksilö niin se taas herättää uusia kysymyksiä. Mm. kuinka hän sai kaikki kaverisakkin mukaan tollaseen häiriköintiin josta ois voinut olla vaikka mitä seurauksia ?
Sitten tämä kaverihan ei ollut Ruotsin kansalainen? Mitenkä hänelle ei voitu mitään ja hän sai jatkaa tätä häiriköintiään rauhassa. Oliko hän joku valtion suojelema tärkeä henkilö, sotarikollinen jota yleiset järjestysäännöt eikä laki koskettanut?
Miksi asiassa ei koskaan ole julkisesti kuultu viranomaisten edustajia? Miksi he eivät ole ikinä kommetoineet vaikka kritiikkiä on esitetty tämän asian puitteissa?
Sen verran se teos jätti kysymyksiä etten viitsinyt sitä toista osaa enää lukea..
Juuri tänään viimeksi soitin poliisille, vaikka tiesin,että en tule kuulemaan mitään uutta. Kuten tässä jotkut jo mainitsi, poliisi ei voi tehdä mitään ellei jotain tapahdu ja siitä on vahva näyttö... Itse varmistelin tänään, onko aikaisemmista tapahtumista mitään hyötyä mahdollista tulevaa varten, siitä he varoittivat minua, että esim. tuomari voi käsitellä asian niin ,että nämä vanhat tapahtumat eivät merkitse enää yhtään mitään, koska on kulunut pari vuotta " rauhallisissa merkeissä" .. Niin monesti sitä yritetään,että laki toimii niin kuin sen pitää, mutta monesti käytännössä uhrit jäävät täysin yksin ennen kuin rymisee ja kunnolla... Eli sitä sitten odotellessa..;)
Siiri09...näistä kirjoista on keskusteltu paljon... Käytännössä tiedän itse, miten systeeemi voi mättää ihan Suomessakin. Jos ei jotain pysty todistamaan, jos " häirikkö" tuntee systeemimme erittäin hyvin, tietää tarkasti miten toimia ja tehdä ettei jää kiinni + siihen lisäksi " veljesapu" , niin sitä voi uhri olla melkoisen ku*essa ja aivan yksin myös täällä meillä...miten sitten maailmalla...:/
Awa-79:
Siiri09...näistä kirjoista on keskusteltu paljon... Käytännössä tiedän itse, miten systeeemi voi mättää ihan Suomessakin. Jos ei jotain pysty todistamaan, jos " häirikkö" tuntee systeemimme erittäin hyvin, tietää tarkasti miten toimia ja tehdä ettei jää kiinni + siihen lisäksi " veljesapu" , niin sitä voi uhri olla melkoisen ku*essa ja aivan yksin myös täällä meillä...miten sitten maailmalla...:/
Tämä kirjailija pystyi todistamaan että hän on joutunut häirityksi ja rikoksen kohteeksi, koska haki turvapaikkaakin USA:sta ja sai sen juuri siihen vedoten siihen ettei saanut elää turvassa omassa maassaan.
Kyllä siinä jossain oli mätää, miten ei ois voinut todistaa kun sehän olis en kirjan mukaan usein toistuvaa häirintää?
Minunkin mielestä siinä tarinassa oli jotain hämärää. Muistaakseni sillä miehellä ei ollut edes oleskelulupaa vaan oli turvapaikan hakijana Ruotsissa. Toisaalta ehkä miestä ei sen takia voitu passittaa takaisin kotimaahansa jos siellä oli levoton tilanne ja mies oikeasti hengenvaarassa? No paha mennä sanomaan mitään, sairas tyyppihän se oli. Itseäni ihmetytti kyllä ehkä kaikkein eniten se, että nainen oli valmis antamaan miehen uudelleen ja uudelleen tavata yhteistä tytärtään, vaikka mies oli mm. kavereineen heitellyt vauvaa huoneen päästä päähän kuin palloa!! Ja muutenkin oli ollut kylmän välinpitämätön ja väkivaltainen yhteistä lastaan kohtaan.
Mutta muistaakseni naisen suurin virhe oli se, ettei heti tehnyt rikosilmoitusta miehen väkivaltaisuuksista. Anoihan hän lopulta lähestymiskieltoa, mutta eipä siitä paljoa apua ollut.
Mulle tuli kirjaa lukiessa tosi epäuskoinen olo ja tuntui että jotain todella olennaista on jätetty kertomatta. Mene ja tiedä.
mutta tosi ikävää, että teille on sattunut tuollaista.:(
Ymmärrän kyllä pelkosi, varsinkin kun teillä pieni lapsi.:/
Ja vielä asuvat samassa rapussa... Eikö tuossa tosiaan ole mitään tehtävissä, ettei mitään pahempaa tapahdu?