Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pieni vauva (pian 4 kk) ja laihdutus

18.11.2006 |

Hei! Muistelen kuulleeni, että kun vauva tulee 4 kk, niin ainakin Painonvartijoihin voisi mennä.. Jos näin ja syö heidän pisteidensä mukaan, ja paino tippuu reippaasti (ehkä toiveajattelua.. mutta kerran olin ja sain 10 kg aika nopeaan pois), niin onko tästä nopeasta vauhdista jotain haittaa imetyksen suhteen??? Ylimääräistä on ainakin 35 kg... joten mieli tekis aloittaa. Ei vaan onnistu tuo, että yrittää katsoa syömisiään, vaan näytän tarttevan pointsis tai jotain muuta.. Keventäjiäkin mietin.. Kiitos vastauksista! Ja jos joku osais sanoa, että kuinka äkkiä paino voi tippua, että ok.. Itse toivoisin vaikka noin 10 kg kesään pois..

Kommentit (28)

Vierailija
1/28 |
20.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutustupa karppaukseen (karppaus.info)! Mulla noin 1-1,5kg/viikko ja (täys)imetystä takana 7kk. Sekä vauva että äiti voi hyvin ja mikä parasta, loppuikäni aion tätä jatkaa. Paino putos n. 14kg /4-5kk:n aikana ja nyt joudun jo vähän toppuuttelemaan.



Vierailija
2/28 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

moikka,



itsellä tuli juuri nyt mitta myös täyteen raskauskilojen kanssa. Vauva joulukuun alussa 4 kk ja itsellä raskauskiloja 12. ja tosiaan haluan niistä nyt eroon. Olen aika huoletta popsinut herkkuja päivät pitkät kun olen kokenut tän alkuajan vauvan ja esikoisen kanssa niin raskaana.

Aiotko kokeilla tuota karppausta? kävin lukemassa sivuja mutta jotenkin ei tunnu mun jutulta...ajattelin itse yrittää painonvartijoiden vanhalla points ohjelmalla johon mulla matskut ja itsellä myös ensimmäisen raskauden jälkeen onnistunut laihdutus painonvartijoiden avulla.

muakin nyt mietityttää tää imetys...eli mun ohjeiden mukaan saisin syödä 20pistettä koska painan yli 70kg (tää siis tosiaan joku vanha pistemalli todennäköisesti) mutta jos joku ystävällinen osaisi kertoa miten tämä täysimetys muuttaa tuota pistelukemaa niin olisi erittäin kiitollinen. Huvittaisko sua ja muitakin aloittaa yhdessä raskauden jälkeisten kilojen karistaminen? mä ainakin hyötyisin tuesta ja olisi mukava tsempata ryhmässä.



klaara

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/28 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Klaara04: Kiva, että olet tutustunut karppaukseen! Mulla on nyt neljäs imetys menossa ja kahden jälkeen olen Pv:n pisteillä yrittänyt laihduttaa. Onnistunutkin olen, mutta takaisin ovat tulleet. Koko ajan piti myös pitää " kuuria" yllä, koska pienikin lipsahtaminen aiheutti koko systeemin romuttumisen. Pisteitä sai syödä paljon (muistaakseni 30 p), mutta heti kun imetys loppui ja pisteitä oli vain vaan 18 niin oli tosi vaikeeta saada riittämään.



Siksikin tuo karppaus on hyvä juttu, syödä saa niin paljon, ettei varmasti koskaan ole nälkä. Mutta jos ei tuntunut sun jutulta niin harmi...

Vierailija
4/28 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli karppausta minäkin suosittelen. Pirteä olo, paino pysyy kurissa ja saa syödä HYVÄÄ ruokaa. Nyt 11kk:n karppauksen jälkeen vain harmittaa, että miksei tätä kukaan aikaisemmin mulle kertonut!! Kyllä olis kaksosten vauva-aikakin mennyt paljon paremmin kun olis jaksanut.. harmi.

Vierailija
5/28 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitää varmaan lukea joku perusopus nyt asiasta jos sitten karppaus selkenisi...eli tajuan kyllä että hiilihydraatit pois ruokavaliosta..mutta koska en ole kokeillut niin tuntuu vaikealta esim. luopua leivästä...mutta ei kai sekään ylivoimaista olisi. suositelkaa miten pääsisin alkuun.. olisko joku hyvä kirja missä olisi selitetty mitä voi syödä ja mitä ei. toisaalta ystäväni on nyt saanut herbalife-systeemillä 10kg pois ja oon ymmärtänyt että siinäkin syödään rajoitetusti hiilihydraatteja.

kiitos jos viitsitte vastata.



klaara

Vierailija
6/28 |
21.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitänee minunkin tutustua tarkemmin karppaukseen, vaikka jotain (hyvää lähinnä) olen siitä jo kuullutkin. Jotenkin esim. Painonvartijat on mulle hyvä, kun saa syödä mitä vain (tosin esim. suklaa jää pakosti lähes kokonaan pois, kun vie niin paljon pisteitä) ja toiseksi se kontrolli.. Eli jos menis ryhmään, niin en kehtaa olla laihduttamatta.. Totta, itsekuri meinaa lipsua.. Osaan olla kuurilla, mutta en syödä ilman sitä terveellisesti, eli se pitäisi oppia...... Tuo ryhmään pääseminen on ongelma tällä hetkellä, joten sitä kirjekurssia mietin.. Mutta sekin mietityttää siis, että VOINKO LAIHTUA LIIKAA/LIIAN NOPEASTI, KUN IMETÄN... Käsittääksi Painonvartijat saa ainakin aloittaa, kun vauva 4 kk (enemmän pisteitä, jos imettää..)..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/28 |
22.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli kyseessä ei ole hiilihydraatiton vaan vähähiilihydraattinen ruokavalio. Emme edes mielellään käytä sanaa " dietti" , koska karppaus avaa todellakin ihan uuden maailman ja sitä haluaa noudattaa pysyvästi. Alkuun kannattaa tosiaan lukea ainakin yksi kirja ja vierailla näillä sivuilla:

Keskustelua:

http://karppaus.info/forum/index.php



Ateriamatriisi, missä selostettu erittäin tiiviisti syöminen:

http://karppaus.info/ruoto/numerot/05/02/index.php?sivu=ateriamatriisi



Ja leipääkin voi rouskuttaa, mutta mielellään täyttä ruisleipää. Itsekin näin ajattelin alussa, että suon yhden leipäpalan päivässä, mutta se jäi vain ajatukseksi. Ruisleipä ja viljat tuovat yllättävän monelle vatsavaivoja!



Alussa tuottaa vaikeuksi muuttaa ajatusmaailmaa etenkin rasvan suhteen. Sitä pitää lisätä! Mutta kun tutustuu kirjallisuuteen, niin tajuaakin, että kroppahan tarvitsee rasvaa ja proteiinia rakennusaineeksi! Hiilihydraatit ovat vain läpimenevää polttoainetta. Eli miksi siis syödä sellaista mitä kroppa ei tarvi??



No, anyway, jos alkaa kiinnostamaan, niin kyselkää vain lisää. Ja se kannattaa muistaa, että jos on nälkä, niin sitten teen jotain väärin. Karppauksessa ei tosiaankaan tarvi laskeskella mitään pisteitä tai miettiä että " otanko yhden vai kaksi oliivia" ..



Lisäilepäs Helmiurho mitä en huomannut mainita.. heips vaan jos muistanet meikäläistä! :)

Vierailija
8/28 |
22.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Geera:


Ja se kannattaa muistaa, että jos on nälkä, niin sitten teen jotain väärin.

Siis tarkoitin tietysti: " Ja se kannattaa muistaa, että jos on nälkä, niin sitten TEET jotain väärin."

Ja niitä reseptiohjeita löytyy:

http://karppaus.info/forum/viewforum.php?f=2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/28 |
22.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me näköjään aina yhdessä tätä karppausta hehkutetaan! Kirjoitteletko karppifoorumille? Mä kirjoitan, tosin eri nimimerkillä.



Mulla ei ole paljoakaan lisättävää noihin sun kattaviin kuvauksiin karppauksesta.



Alkuperäiselle kysyjälle sen verran, että koska olen itse tuota Pv-touhua tosiaan kokeillut ja rahojani siihen firmaan kantanut niin kyllä näin jälkikäteen harmittaa. Ryhmä tosiaan antaa kimmoketta laihtumiseen, mutta jos ryhmä jää kerran väliin, helposti jää toisenkin kerran ja kolmannen...Ja se 10 e vai mitä nykyisin onkaan on kuitenkin aika iso raha. Pv-systeemiä ei mun mielestä olekaan tehty pysyväksi tavaksi päästä eroon ylipainosta, ideahan perustuu nopeaan laihtumiseen ja siihen, että sit tullaan hakemaan ryhmän tukea uudestaan ja uudestaan.



Oli miten oli, karppauksesta tulee helposti -ja mikä parasta: herkullisesti!- koko perheen elämäntapa! Ruoka maistuu, koska on tehty puhtaista ja luonnollisista raaka-aineista, nälkä pysyy tipotiessään eikä syyllisyyttä tarvi tuntea. Tasaisen hyvä olo -se kuvaa mun mielestä hyvin mun tän hetkistä tilannetta. Energinen (4 pientä lasta+ hoitolapsia, juoksuharrastus ja luottamustehtäviä) ja hyvinvoiva olen sekä omasta että muidenkin mielestä. Moni on kysynytkin energisyyteni salaisuutta ja toki sen kerron!



Oih, tästä voisin puhua vaikka kuinka. Mulle tulee vuosi kohta täyteen ja mistään hinnasta en vaihtaisi entiseen leipä-pasta-peruna-linjaan.



Vierailija
10/28 |
22.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli silti nälkä koko ajan, söin lähinnä salaattia, kanaa ja naudan paistijauhelihaa, tummaa suklaata meni varmaan luvattoman paljon. Ehkä kilo lähti parissa viikossa ja nyt olen palannut entiseen ja sekin tietysti tuli takaisin. Täysimetän siis ja vauva 3kk.



Tuntuu että sorrun aina kiireessä johonkin ei sallittuun ja nopeaan, kuten liialliseen leivän syöntiin. Ja herkut myös ongelma... Olen epätoivoinen, harkitsin jo painonvartijoita kunhan vauvalla tarpeeksi ikää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/28 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Painonpudotus imetysaikana (ympäristömyrkyt)



Imetystukilistalla keskusteltiin laihduttamisesta ja imetyksestä. Moni oli kuullut, että jos äiti laihtuu imettäessään paljon, hänen kehonsa rasvakerroksiin varastoituneet ympäristö- ym. myrkyt " lähtevät liikkeelle" ja erittyvät myös maitoon. Eräs listalaisista kirjoitti tällaisia asioita työkseen tutkivaan Kansanterveyslaitokseen, josta vastasi professori Terttu Vartiainen näin...



Ympäristömyrkyistä pysyvimmät ja mahdollisesti haitallisimmat, dioksiinit, furaanit ja PCB:t ovat koko Euroopassa alenemaan päin, suunnilleen tahtia 5 %/vuosi. Tilanne on nyt siis paljon parempi kuin vuonna 1987, jolloin WHO teki ensimmäisen kansainvälisen tutkimuksensa aiheesta. Suomikin otti osaa tähän tutkimukseen ja Suomesta meidän laitoksemme.



Mennäkseni kysymykseesi: rasvaliukoiset myrkyt ovat kehon rasvoissa homogeenisesti jakautuneena. Rasvaahan on tietty määrä paitsi sellaisenaan " läskinä" myös esimerkiksi veressä ja äidinmaidossa (rasvapitoisuus n. 5 %). Tasainen jakautuminen tarkoittaa, että jos äidillä on 20 pg/g dioksiineja kudoksen rasvassa, maidon rasvassa on sitä yhtä paljon, ja veren rasvassa myös yhtä paljon.



Jos äiti laihduttaa, rasvaa poistuu ja myrkkyjä vapautuu verenkiertoon sen verran kuin oli poistuneessa rasvassa. Veren myrkkypitoisuus nousee ja nousua on havaittavissa myös äidinmaidossa.



Tästä johtuu, että emme Suomessa suosittele painon voimakasta pudottamista imetysaikana, ja hyvä olisi varoa odotusaikana liian suurta painonnousua, jotta laihduttamisen tarvetta ei tulisi. Kuitenkaan tässä ei pidä olla liian tiukkapipoinen, koska myrkkyjen liikkeellelähtö on sittenkin varsin rajallista.



Henkilökohtainen mielipiteeni on, että nyt kun ympäristömyrkkyjen määrät äidinmaidossa ovat alentuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana puoleen, n. puolen kilon laihduttaminen viikossa ei ole vaarallista, jos laihduttaminen on liikapainon takia tarpeen.



Terttu Vartiainen, professori, Kansanterveyslaitos, ympäristötieteen laitos"







Elikäs tälläistä tietoa olis vielä edellisiin lisättäväksi :) Tämä on kopioitu imetystukilistalta.

Vierailija
12/28 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokeilit siis karppausta.. muutama kysymys tai toteamus ettei lukijoille jää epäselväksi. Kasviksia (ei perunaa) pitää syödä monipuolisesti vähintään 0,5kg päivässä. Ja sitten tuosta nälästä.. Kanan liha ja naudan paistijauheliha on yleensä vähärasvaista, joten olisi suosittavat mielellään rasvaisinta lihaa. Käytitkö reippaasti öljyä, voita, rasvaisia maitotaloustuotteita (unohda " kevyt" -sanalla olevat) ja pähkinöitä? Tummassa suklaassakin on sokeria, joten muutama pala päivässä pitäisi riittää. Hyvin karkea perusohje karppaukseen on 0,5kg lihaa/kalaa/kananmunia, 0,5kg kasviksia, öljyä surutta. Jos tuolla syömisellä on nälkä, niin sitten lisää öljyä. Karppaus yhdistettynä vähärasvaiseen ruokavalioon ei toimi. Ei laihdu ja on nälkä.



Ja onhan se totta, että pienten lasten äitinä pitää saada toisinaan nopeasti ruokaa. Tiedän. Itse otan kourallisen pähkinöitä, juustonpalan, metwurstia tms. välipalaksi jos tarvitsen nopeasti jotain. Ja ehkä tärkein juttu on se, että sitä karppiruokaa pitää löytyä aina kaapista.



Ja sitten tuosta laihtumisesta.. mielestäni karppaukseen kannattaa lähteä ensisijaisesti hakemaan hyvää oloa. Kuunnella omaa kroppaa minkälainen syöminen tuntuu hyvälle. Paino putoaa siinä sivussa sitten. Toisilla 0.5kg vkossa ja toisilla 0,5kg kuukaudessa. Olemme erilaisia.



Helmiurho: juu, juniorikarpiksi olen edennyt karppaussivuilla, joten jonkinverran kirjoittelen. Lähinnä luen monesti päivässä. Mahtavat sivut ja hieno vertaistuki.



Ja vielä kaikille: kannattaa ainakin kokeilla 2vkoa OIKEAoppisesti. Jos ei toimi, niin ei sitten. Eipä siinä menetä mitään. Olen valmis neuvomaan ja vastailemaan kysymyksiin, jos jollakin tarvetta!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/28 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luin mielenkiinnolla karppivinkkejäsi. itse olen muutamaan otteeseen miettinyt / yrittänytkin karppausta (hyväkarppausta) mutta aina olen palannut vanhaan. Mielestäni karppaus on niin hankala toteuttaa, etten siihen ole pysytynyt. Leipä, pasta, perunalinjalla on nii-in paljon helpompi elää. Ihmettelen siis oikeasti pystyykö lapsiperheessä toteuttamaan karppausta ja onko jollain itsekuria siihen ;-)



Oletko noudattanut hyväkarppausta tms. itse raskausaikana? itse olen viikolla 28+4 ja paino nousee (+11kg jo, eli 20kg menee taas rikki). Synnytyksen jälkeen sain kilot suht nopeasti pois, mutta nyt mietin että voisinko loppuraskauden toteuttaa jonkinsortin karppausta ja välttyä tällä " uhkaavalta" turvotukselta... karrppisivuja olen lueskellut hieman ja perusperiaatteet on kyllä tiedossa, mutta hiilareista en kyllä pääse irti en niin millään...



Jos sinulla on hyviä neuvoja niin mielelläni kuulisin niitä!



t. SuperHIILARIMam

Vierailija
14/28 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kertoilenpas vähän tarinaani.. Raskausaikana en karpannut, mutta kun nuorimmaiseni oli 5kk aloitin hyväkarppaamisen. Eli sallin itselleni ruisleivän, tumman pastan ja riisin. No, kertaakaan ei niitä tarvinut sitten syödä, vaikka luulin etten ikinä pääse pastasta eroon. Alakarppina jatkoin. Ajattelin noita syömisiäni siten, että jos kerran mulla on hyvä olo, niin miksi en jatkaisi siten? Ja varsinkin kun tarkistin www.nutris.fi ohjelmalla, että syön TODELLA monipuolisesti. (Rasvoja ja proteiinia tietysti virallisterveellistä enemmän.) Imetin nuorimmaista vuoden ikään asti ja karppauksen aikana painoni putosi 5kg ilman laihdutusta. En siis laihduttanut, vaan söin nälkääni jatkuvasti, säännöllisesti. Minulla oli vain 5kg ylimääräistä, mutta silti jatkan karppausta, koska olen saavuttanut tällä niin paljon hyvää elämääni:

- jaksan paremmin

- iho on hyvä

- vatsa ei murise, ei ilmavaivoja

- makeahimo melkeinpä kadonnut

- saan syödä mielestäni paljon parempaa ruokaa ja ei tarvi miettiä määriä

- paino pysyy, ihan oikeesti, vaikka syön karppiherkkujakin

- mielestäni olen jopa pitkäpinnasempi, kun ei ole niitä sokeririippuvuus hepuleita. :)

- hampaani ovat hyvässä kunnossa!!



Ja joku muu voi jatkaa listaa..



Tuosta makeanhimosta vielä vähän lisää. Minulla kesti jonkinaikaa ennenkuin kaapin sokeriherkut eivät enää kummitelleet. Alussa jos sorruin karkkiin, niin se sai aikaan syömiskierteen. Nykyään voin vaikka kylässä ottaa kahvin kanssa jotain, ilman että tulee " himo" siihen. Ennenkuin suurinpiirtein mietin jo etukäteen, että " mitähän herkkuja siellä kylässä tarjotaan" .. nyt mietin " miten voin olla vaivihkaa ottamatta niitä ettei emäntä loukkaannu" .



Ja juu, vaatiihan karppaus totuttelemista ja uuden oppimista. Kyllä minulla meni kuukausi uusien ruokien opetteluun tai enemmänkin opettelu siihen, että ei kanna kaupasta sitä totuttua ruokaa. Ja mielestäni karppaus kohdallani onnistuu juuri siitä syystä niin hyvin kun olen vielä kotona lasten kans. Lapset ovat melko hyväkarppeja myös. Ja olen tyytyväinen että vihdoin ja viimein osaan laittaa terveellistä ruokaa jälkikasvulleni. Hankalimpia kompastuskiviä karppauksessa on esim. huono työpaikkaruokala tai kylässä kahvipöydät. Ja niihinkin löytää kyllä ratkaisuja..:)



Raskausajan karppauksesta löytyy juttua täältä:

http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?t=13799

Itse kun en sitä tehnyt, niin en osaa neuvoakaan. Mutta ihan järkevästi ajateltuna, voiko siinä olla mitään pahaa jos raskausaikana jättää esim. vaaleat viljat, sokerin pois? Ihan virallisterveellisestikin.



Itsekurista vielä.. sehän tässä ruokavaliossa onkin parhainta, että en mielestäni ole tarvinnut itsekuria hirveesti. Perunasta en ole koskaan tykännyt ja kasvikset ovat olleet aina mieleen. Ja kaikki ystävät, jotka sanovat etteivät voisi leivästä, perunasta tms. luopua, niin ok! Ei sitten, mutta VÄHENNÄ ainakin. Toinen asia on sitten tuo mielihalu.. toisilla kun tulee jo pienestä määrästä hiilareita halu syödä lisää. Ja itsekuriin auttaa huomattavasti se, että sitä karppiruokaa on aina saatavilla. Tottakai!



Ja ihan oikeesti, aikuisten oikeesti, en todellakaan kärvistele täällä leivän, perunan ja pastan himossa. Eikö ne herkutteluhalut yleensä suuntaudu muihin aineisiin.. jäätelö, karkit, suklaa tms. Ja niihin nykyään riittää se muutama pala tummaa suklaata. Sekin enemmän tapa kuin todellinen halu. Ja eikös kuohukermaan tehty marjarahkakin kuulosta aika namilta? Ihan sallittu ja hyvä aamu-, ilta-, tai välipala.



Ja sitten kun imetys on ohi ja jos on vielä hiilaririippuvainen ja ylimääräistä painoa.. sitten vain hiilarit mahdollisimman alas pariksi viikoksi niin jo katoaa mielihalut. Ruokaan siis.. muuhun ne voi vain parantua! ;)



(Huh, tää oli kyllä pisin viesti mitä olen kirjoittanut ever..)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/28 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

.. vai karppasitko? Oliko erilainen raskaus? Sulla oli muistaakseni useampi lapsi.

Vierailija
16/28 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mukava lukea viestisi, varsinkin kun se on ihan täysjärkistä puhetta eikä mitään turhaa vouhotusta!



Täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja kokeilla. Tämä hiilaririippuvuus alkaa nimittäin jo tympiä...Olen ollut pitkiäkin aikoja makealakossa ja huomannut, että parin viikon jälkeen ei edes tee mieli karkkeja yms. - että uskon kyllä hiilarien aiheuttamaan kierteeseen ihan täysin. Hiilariholistien katkaisuhoito olisikin hyvä juttu ;-)



Aloittelenkin heti tänään uutta syömistapaa, joka tulee olemaan vaikeaa noudattaa viikonloppuna anoppilassa. Nyt olisi hyvä aika hiukan etukäteen hillitä hiilareita, tai muutoin joulun jälkeen vaakalukemat ovat hyvin hyvin huolestuttavat.



Täytyy liittyä karppiyhteisöön - sieltä saa varmasti parhaan vertaistuen!



Kiitti vielä, jos tätä lukee muitakin odottavia hiilarihirmuja niin vaihdan mielelläni ajatuksia...



t. SuperMam

Vierailija
17/28 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä ajattelin jo, että kylläpäs tuli vaahdottua. Hyvä että kuulosti täysjärkiseltä! ;)



On siinä hiilaririippuvuudessa perää. Harmi että virallisterveellinen taho ei sitä myönnä.



Ja itse olen sitä mieltä, että ei kannata ottaa kaikkea niiiin vakavasti. Mitä sitten jos anoppilassa joutuu sen pullan ottamaan tms. Karppiruokavalioon on helppo sitten palata kotona, kun alkuun pääsee vain. Alussa kannattaa olla tietysti tiukkana, mutta näin vuoden päästä en pode huonoa omatuntoa " repsahduksista" . Kun itseasiassa ne ei ole " repsahduksia" vaan tietoisia valintoja.



Nyt voin ihan rehellisesti sanoa, että syön elääkseni enkä elä syödäkseni. Ennen tuumas olla tuo jälkimmäinen.

Vierailija
18/28 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

SuperMaM:ille tässä vähän vastailen omasta kokemuksestani. Kuten Geera jo mainitsi, mulla karppaus alkoi viime tammikuussa kun odotin neljättä vauvaani rv:lla 27. Edelliset kolme (vuosina -99-04) raskautta on mennyt ihan ok, mutta aina on kiloja tullut reilusti (13-20 kg). Oli raskausmyrkytystä, turvotusta ja verensokerihäikkääkin.



Nyt sit aloitin karppauksen tosiaan viimeisen kolmanneksen alkaessa. Kiloja oli tullut taas se n. 9 siihen mennessä, mut loppuaikana vain enää 3 kg ja jaksoin käydä lenkillä ihan viimeisiin viikkoihin asti. Olo oli niin hyvä, etten meinannut itsekään uskoa. Ei turvotusta eikä muutakaan.



Vauvan syntymäpäivänä söin sairaalaruuan (perunaa) ja seuraavana päivänä äitini leipomaa kakkua kotona. Tuo päivä oli sunnuntai ja oikein iloitsin, et arki alkaa maanantaina ja pääsen taas heittämään hyvästit kakuille ja muille rotinoille. Eli kaks päivää söin hiilariherkkuja ja se riitti mulle.



Imetysaikana paino on pudonnut aluksi tosi reippaasti, vähitellen tasoittuen. Enää en painoa halua pudottaa, nyt olen ylläpidolla (163cm/61kg). Paino pysyy itsestään tuossa 61-62kg:n tienoilla, saan syödä niin paljon kun napa vetää ja just niitä ruokia mitä mieli tekee. Yöunet on vähissä, mutta karpatessa unentarve vähänee ja unen laatu paranee, joten senkin puolesta jaksan tätä arkea paremmin kuin aikaisempien lasten vauva-aikoina. Juoksuharrastukseenkin riittää energiaa tasaiseen tahtiin, enää se ei ole riippuvainen syödyistä ruuista.



Mä olin ennen tosi hiilarisyöppö, söin lohdutukseksi keksejä, karkkia jäätelöä ja leipää. Tykkään leipoa ja syödä :D Toinen puoli minusta on aina ollut tämä terveysintoilija ja olenkin kärsinyt jonkinasteisesta syömishäiriöstä. On/off-tyylinen ajattelu hallitsi koko nuoruuttani ja vielä nyt viime vuonnakin eli joko söin kevyesti ja olin tyytyväinen itseeni tai sit " hällä väliä" tyylisesti söin herkkuja ja inhosin itseäni. Ja liikunta tietty meni kans ton mukaan eli joko lenkkeilin innokkaasti tai sitten en ollenkaan.



No, tämän karppauksen aikana olo on tosiaan ollut tasaisin hyvä. Ei ole mielihaluja, makeanhimo on hävinnyt ja suhde omaan kehoon on tervehtynyt. MIkään anorektikko en ole ollut enkä bulimiastakaan (ainakaan en ole oksentanut) kärsinyt, ihannepainon ylärajoilla olen keikkunut vuosikaudet.



Mulle karppaus on ollut siis monella tavalla loistava löytö, jos noin voi sanoa. Ekan kerran tunnen, että mä hallitsen syömisiäni ja mulla on terve suhde syömisiin, erityisesti noihin ennen " kiellettyihin" herkkuihin. Nyt en kiellä itseltäni mitään, mutta mitään hiilaripitoisia ei vaan tee mieli. Joskus emännän mieliksi mutustelen palan pullaa/kakkua (kuten myös viimeksi vauvani ristiäisissä), mutta ei se mikään nautinto ole :D Ei maistu kertakaikkiaan hyvältä. Itse tehdyn sämpylän voin syödä kunhan päällä on reilusti voita, juustoa ja kasviksia. Kermajäätelö (vanilja) on siinä hyvän ja liian imelän rajamailla.



Enemmän tekee mieli salaatteja ja muuta kunnon ruokaa. En läträä rasvalla, mutta en myöskään välttele. Myönnän: joskus syön nokareen kylmää voita ja ai ai kun on hyvää!



Mulla on tosiaan neljä lasta, vanhin ekaluokkalainen, nuorin 7kk ja lähes rintamaidolla vielä. Mies on innostunut myös karppauksesta ja koko perhe syödään vähintään hyväkarpisti. Perunaa ei syödä, täysjyväpastaa ja -/riisiä silloin tällöin (ehkä kerran viikossa). Kasviksia syödään paljon ja monipuolisesti. Karkkia ei syödä, tummaa suklaalta lapsetkin saavat pari palaa ehkä kerran viikossa. Juomme täysmaitoa (tilamaitoa) ja käytämme vain voita ruisleivän/kasvisten päällä.



Ei tosiaan ole vaikeaa lapsiperheessäkään kun koko perhe on samalla linjalla. Kukkakaalimuusia teen reilun satsin ja höyrykasviksiakin parille aterialle. Nopeammin kukkismuusin tekee kun perunamuusin! Herkullisempaakin karppiruoka on kuin ns. " tavissapuska" , sen on sanonut niin mies kun sukulaisetkin. Moni luulee, ettei tule toimee ilman leipää, perunaa, pastaa...niin minäkin kuvittelin! Karkkien tilalle on tullut Geeran mainostamat rahkat, itsetehdyt sokerittomat suklaat ja suolaiset herkut kuten juustot.







Mutta nyt muksuja iltapuuhiin...iltapalaksi kouralliset pähkinöitä ja lasi maitoa.



Helmiurho, karppausta tammikuusta 06

Vierailija
19/28 |
23.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käytin tosiaan varmaan liian vähän öljyä, kasviksia kyllä meni ihan kiitettävästi. Täytyy totutella rasvaisempaan lihaan. Ja kokemusta on siitä että makean himo häviää kun malttaa olla pari viikkoo ilman. Aloitus vaan takkuaa.

Vierailija
20/28 |
24.11.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hanne72: kannattaa vielä kokeilla, jos huomasit että et ihan oikein tehnyt. Just tossa karppikaverin kanssa juteltiin, että alku on tosiaan hankalaa. Mutta vaivan väärti. Ja jos ei toimi, niin ei sitten. Eihän sillekään sitten mitään voi. Jokaisen pitää vain löytää se oma juttu. Onnea etsintään!



Helmiurho: hieno teksti ja tosiaan, oli noin erilainen raskaus! Palaillaan taas.. :)