Tullaanko subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkauttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni sitä voisi ihan mainiosti rajoittaa. Esimerkiksi perustamalla subjektiivisen oikeuden nojalla osallistuville lapsille kaksi 4 h ryhmää per päivä, 8-12 ja 12-16, niistä sitten toiseen saisi ilmoittautua.

Lisäksi nämä ryhmät eivät toimisi minään loma-aikoina.

Tuollaisena rajattuna subjektiivinen oikeus on kyllä hyvä olla olemassa.

Tuo ei toimi, koska yksi tärkeä syy pitää päivähoitopaikka on se, että pystyy palaamaan töihin sujuvasti silloin, kun tarvitsee. Siksi sen paikan täytyy olla kokopäiväinen.

Noihin ylipitkiin päiviin johtaa liika tehokkuusvaatimus päivähoidossa. Heti jos lapsi on paikalla vähän, hänen paikkansa katoaa systeemistä. Kokopäiväpaikkaa ei voi pitää maksamalla siitä, sen voi pitää vain käyttämällä kokopäiväisen hoitoajan. Ja jos kokopäiväisen raja on 6h, tulee noottia siitäkin, jos pitää lasta 6h 15 min päivässä. Silloin päiväkodissa tilastot menevät epätehokkaiksi, kun on 1h 45 minuuttia hukkaa.

Tämä pitää muuttaa. Ei ole vaarallista, jos hoito on välillä liian hyvää, eli aikuisia paikalla runsaasti niitä lapsia varten. Ei tarvitse olla minimimiehitys joka ikisellä minuutilla.

Lapsia on tällä hetkellä vähiten koko päivähoitojärjestelmän historiassa. Ei ole mitään oikeaa tarvetta puristaa järjestelmää supertehokkaaksi.

Ihan tämmöinen villi idea tuli mieleen, että eikö ryhmiin voisi jättää sen verran pelivaraa, että osapäiväpaikka onnistuisi muuttaa kokopäiväiseksi, jos vanhempi työllistyy? Ryhmään otettaisi se 12/21 lasta, eikä pilkottaisi heitä paperilla desimaaleiksi läsnäolotuntien mukaan. Eihän koulussakaan oteta luokkiin ylimääräisiä oppilaita sen perusteella, että joku on kuitenkin joskus poissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se varhaiskasvatus ole pelkästään lasten sijoituspaikka, vaan subjektiivisen päivähoidon tarkoitus on tarjota lapsille tasavertaiset lähtökohdat elämään ja tarjota sosiaalisia suhteita ja monia perustaitoja niillekin lapsille, jotka eivät sitä kotona muuten saa ja täten ennalta ehkäistä syrjäytymistä (voitte tarkastaa tämän ihan lainvalmistelumateriaalista). Väsynyt, vauvassa 100% kiinni oleva äiti on ehkä huonoimmassa mahdollisessa asemassa näitä tarjoamaan, joten äidin vanhempainvapaa ei missään olosuhteissa voi olla peruste subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaamiselle.

Päiväkodeista on alettu muokata "pienten lasten kouluja" muuttamalla kaikki päiväkotien termit varhaiskasvatus- tai vaka-alkuisiksi ja moninkertaistamalla kirjallisen työn määrä mitä päiväkotien työntekijät tekevät.

Koko tämä varhaiskasvatusjuttu on niin epärealistista ja vailla todellisia mahdollisuuksia toteutua, että se on käytännössä ihan yksi ja sama, että mitä vaikkapa siellä lainvalmistelumateriaalissa lukee. Päiväkodit ovat ajautuneet vakavaan kriisiin tämän uudistuksen seurauksena eikä henkilökunnan aika enää riitä lapsille edes sitä vähää mitä ennen.

Sille "kriisille" toki pitäisi jotain tehdä, mutta tämä jo monta vuotta vanha uudistus on paras mahdollinen asia, mitä niiden elämäntapa työttömien ja syrjäytyneiden lapsille voi tapahtua, heillä on edes pieni mahdollisuus päästä kiinni normaaliin elämään. Ja se jos mikä, on tämän yhteiskunnan ja resurssipulan kannalta tärkeää, ettei ne lapset jää jo varhaislapsuudessa kelkasta ja opi toisen, kolmannen tai neljännen sukupolvelen syrjäytyneiksi.

Noillekin lapsille olisi kyllä huomattavasti tärkeämpää saada hyvää hoitoa ja aikuisen läsnäoloa kuin tätä varhaiskasvatusta.

Niin. Jos sitä ei saa kotoa, mihin emme voi ketään, valitettavasti, pakottaa, niin mistä muualla se vähäkään sitten annetaan, kuin varhaiskasvatuksessa?

Sitä voitaisiin antaa päivähoidossa. Tämä toki vaatisi lakimuutoksen missä varhaiskasvatus korvattaisiin päivähoidolla.

Eli hyväosaisten lapsille varhaiskasvatusta ja huono-osaisten lapsille päivähoitoa. Jälkimmäisessä varmasti heikommat palkatkin, kun tavoitteetkin alempana. Miten löytyisi työntekijöitä?

Ei kun kaikille päivähoitoa. Kokemukset osoittavat, että päivähoidossa sekä lapset että työntekijät voivat paremmin kuin varhaiskasvatuksessa.

Edelleen, väännetään nyt oikein rautakangesta. Päivähoito ei riitä mahdollistamaan kaikille lapsille tasa-arvoista mahdollisuutta koulutielle. Muumilauluilla ei vaan ole riittävää vaikuttavuutta, että sieltä tuentarpeisista, heikoista kodeista ponnisteltaisiin kouluun siten, että siellä pärjättäisiin eikä oltaisi jo valmiiksi syrjäytyneitä ennen ekaluokkaa.

Tämän päivän päiväkodeissa ei usein ole aikaa laulaa edes niitä muumilauluja. Kaikki aika menee selviytymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivon sitä enemmän kuin mitään muuta!!!!

T. Alalla

Minä en. Koronan jäljiltä meillä on lapsia, jotka ovat aivan kamalassa kunnossa oltuaan kotihoidossa. T: lasun sossu

Lasun sossu ei nyt ymmärrä, ettei siihen tarvita subjektiivista päivähoito-oikeutta, vaan silloin sote-alan ammattilaisen suosituksesta myönnettäisiin kunnallinen päivähoitopaikka.

Ihan niin kuin ennenkin tehtiin.

Se mitä sinä et ymmärrä on se, että ne päiväkotipaikan tarvitsevat lapset eivät tulisi kenenkään tietoon, jos ovat vain siellä kotona. Ei ne perheet neuvolassakaan käy. Nyt kun on subjektiivinen päivähoito-oikeus, nuo tuen tarpeiset lapset ovat näkyvissä ammattilaisille ja heille osataan kohdentaa palveluita. t: se lasun sossu

Mistä ne lapset sinne varhaiskasvatukseen päätyvät, jos eivät kerran neuvolassakaan käy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan akateemiset ihmiset on puhuneet, että 2-3-vuotias TARVITSEE jo kavereita ja sen takia isä/äiti on 0-2-vuotiaan kuopuksen kanssa kotona ja isompia 2-3-v. koko päivän päiväkodissa.

Eikö nyt tuollaisella 1-2 vuoden ikäerolla voisi sisarukset leikkiä keskenäänkin vaikkei olisikaan täysin ikätasoista seuraa? Tai mennä jonnekin puistoihin tai leikkihuoneisiin, missä on muita taaperoita paikalla.

Kun ei siellä puistoissa ole ketään kun kaikki lapset ovat siellä päiväkodissa. Ja mitä leikkiä tulee vauvan kanssa?

Oma lapseni (eskarissa) on ihan normaali lapsi, vaikka ei ole edes sisaruksia ja meni päiväkotiin vasta 3-vuotiaana. 2,5-vuotiaana kävi kerran viikossa kerhossa. Osaa leikkiä muiden kanssa reilusti, ei ole mikään häirikkö eikä toisaalta myöskään hiljainen tossu. Ottaa ystävät huomioon ja hänellä on lukuisia kavereita. Osaa lukea, kirjoittaa, piirtää, askarrella, hyppiä, pomppia jne. Mitään ei ole jäänyt oppimatta, vaikkei saanutkaan laadukasta varhaiskasvatusta alle 3-vuotiaana (pl. kerho).

Mutta ehkäpä hyvä kehitys johtuukin osittain stressittömästä varhaislapsuudesta ja pitkistä yöunista, joita kaikki lapset eivät ehdi nukkua, kun pitää kömpiä päiväkotiin klo 7 aamulla.

Minun lapseni meni päiväkotiin aina yhdeksäksi. Miksi sitä aamuvarhaisella pitäisi viedä?

Paljon on äitejä, jotka eivät viitsi/jaksa tuoda vauvan kanssa sisarusta yhdeksäksi. Isä tuo työmatkallaan aikaisin aamulla.

Tottakai se isä vie aamulla, kun lähtee muutenkin ovesta ja on nukkunut yönsä hyvin. Se äitihän on valvonut sen vauvan kanssa, mahdollisesti saanut vain esim. 2 x tunnin unipätkää ja aamusta, kun vauva vihdoin nukkuu (meillä toinen nimen omaan nukkui sen ainoan 2h pätkän aamuyöstä/aamusta), niin tottakai se äitikin jää nukkumaan silloin, kun ei muuten pysty. Ja se pätkissä yhteensä 4h nukkunut ihan silmät ristissä oleva äiti ei ole hyvä hoitamaan vilkasta 3-vuotiasta vauvan lisäksi ja äitikin tarvitsee päikkärit silloin, kun vauva nukkuu (ja meillä 3v ei enää nukkunut päikkäreitä ja muutenkin sen ikäisten päikkärit on eri aikaan, kun vauvoilla kahdet päikkärit päivässä ap ja ip).

Kaikilla ei myöskään ole juuri naapurissa saman ikäistä kaveria kotona ja kyllä 3v tarvii jo leikkikavereitakin.

Sitten on sekin näkökulma, että jos lapsi on jo tottunut käymään päiväkodissa ennen sisaruksen syntymää (esim. meillä oli ollut siellä jo 2 vuotta ja viihtyi hyvin), niin voi olla lapselle turvallisempaa jatkaa samaa rutiinia. Varsinkin kun siihen taas vuoden päästä palattaisiin uudelleen. Muutenhan sen lapsen elämä on yhtä muutosta.

Esim. meillä nyt myöhemmin sisarukset on todella läheisiä keskenään ja mitään mustasukkaisuutta ei ollut, koska vanhemman lapsen ei tarvinut koko päivää roikkua lahkeessa toivomassa huomiota, kun väsynyt äiti imettää vauvaa ja vaihtaa vauvan vaippaa ja hyssyttelee vauvaa. Että kyllä monissa tilanteissa on hyvä, että vanhempi lapsi pääsee hoitoon, vaikka perheessä onkin vauva. Puhumattakaan jos on joku koliikkivauva ja äiti todellakin tarvii päikkärit, kun vauva nukkuu, eikä voi juosta 3v:n perässä.

Inhimillisyyttä taas. Aina jotkut hyvin nukkuvan vauvan nuoret ja jaksavat vanhemmat on huutelemassa, että kyllä minä vaan hoidin 5 alle 5-vuotiasta, pärjäsin p r k l. Kun elämän ei tarvitse hyvinvointivaltiossa olla selviytymistä, vaan pitää olla joku inhimillinen taso.

Miksi sen 3-vuotiaan täytyy kantaa seuraukset siitä, että vanhemmat ovat päättäneet tehdä vauvan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Ja esim 4h päivässä ei riitä tähän, vaan pitää olla virikkeitä 10 tuntia?

Varhaiskasvatuksessa ei ole kyse mistään virikkeistä vaan kokonaisvaltaisesta opetuksen ja kasvatuksen muodostamasta kokonaisuudesta jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Kuinka laadukasta pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa annetaan esim. pienten ryhmässä klo 7.45 tai 16.20, kun lapsia voi yhdellä lastenhoitajalla olla kahdeksankin kappaletta, kun vanhemmat vähän lipsuvat 8-16 varatusta hoitoajasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Ja esim 4h päivässä ei riitä tähän, vaan pitää olla virikkeitä 10 tuntia?

Varhaiskasvatuksessa ei ole kyse mistään virikkeistä vaan kokonaisvaltaisesta opetuksen ja kasvatuksen muodostamasta kokonaisuudesta jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Kuinka laadukasta pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa annetaan esim. pienten ryhmässä klo 7.45 tai 16.20, kun lapsia voi yhdellä lastenhoitajalla olla kahdeksankin kappaletta, kun vanhemmat vähän lipsuvat 8-16 varatusta hoitoajasta?

Se on varhaiskasvatusaika eikä mikään hoitoaika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lakkauttaa, koska päiväkodin kuuluisi olla paikka, jossa lapset ovat sillä välin, kun vanhemmat ovat töissä. Kotona olevalla vanhemmalla ei ole tarvetta päivähoidolle. Jos ei pärjää lapsensa kanssa, sitten paikka on sosiaalitoimi. 

Mun lapsi lävitse päiväkodissa pari kertaa viikossa ihan sen takia että näki muita lapsia.

Onko sinulla jonkin vamma, joka esti sinua viemästä ihan itse lastasi puistoon tms. muita lapsia tapaamaan?

Ei siihen vammaa tarvita kun siellä kylän ainoassa leikkipuistossa ei ollut ketään.

Ei milloinkaan ketään? Tuota nyt et usko itsekään. 

No eipä siellä ollut ketään kun kaikki samanikäiset oli päiväkodissa.

Olitko sinä siis koko kylän ainoa kotona oleva vanhempi? Kun eiväthän ne kaikki samanikäiset lapset olisi päiväkodissa, jos subjektiivista oikeutta ei olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta päivähoito pitäisi olla ainoastaan työssä käyvien vanhempien lapsia varten. Myös vanhemmat, joilla on jokin terveydellinen syy viedä lapsi hoitoon, olisivat oikeutettuja viemään lapsensa hoitoon. Muuten vanhemmat voisivat ihan itse VIITSIÄ hoitaa lapsensa.

Kerhotoiminta on virikelapsia varten.

Kysehän ei ole pelkästä hoidosta vaan oikeudesta kasvaa osana yhteiskuntaa ja oikeudesta saada kasvaa ikätovereiden seurassa. Yhä useampi suomalaislapsi on ainoa lapsi ja ei se äiti vaan koskaan ole sama kuin oman ikäinen kaveri. Ilman ikätoveriseuraa ei tule leikkitaitoja, kokemusta olemisesta osana ryhmää, kaveruussuhteita. Monelle tarhakaverit ovat mukana elämässä vielä aikuisenakin. Miksi kukaan haluaisi riistää tämän köyhien lapsilta?

Eivät ne pienten ryhmän taaperot juuri ikätoverien leikkiseurasta välitä, vaan taistelevat aikuisten huomiosta ja sylistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein neuvolasta, sosiaalitoimesta ja esim. puheterapiasta suositellaan kotihoitolapsille päiväkotia. En nyt puhu vsuvoista ja pikkutaaperoista, vaan vähän isommista lapsista. Varhaiskasvatus on myös kasvatusta.

Normaali vanhempi osaa hoitaa kasvatuksen kotonakin. Jos ei osaa, sitten lasu ja sitä kautta eteenpäin. Päiväkoti ei ole lastensuojelulaitos eikä varhaiskasvatus ole sosiaalihuoltoa. 

Ei ole, mutta varhaiskasvatus on lastensuojelun käyttämä hyvin tärkeä tukimuoto. Varhaiskasvatus on myös lastenpsykiatrian tukimuoto ja puhe- sekä toimintaterapian tukimuoto.

Ja tuossapa se ongelman ydin onkin. Päiväkoti tekee kaikkea muuta paitsi hoitaa lapsi, koska siitä on tehty joku monitoimikeskus, jossa epäpätevät henkilöt joutuvat ottamaan vastuuta asioista, jotka eivät heille kuulu. Normaalit lapset jäävät heitteille, kun aika menee näiden terapiatoimia ja lastensuojelua tarvitsevien yksilöiden paapomiseen. Varhaiskasvatuksen opettaja ei ole sen enempää psykiatri kuin sosiaalityöntekijäkään, joten myöskään ko. hommat eivät heille kuulu. Piste. 

Puhutko nyt lämpimiksesi aiheesta, josta et todellisuudessa tiedä mitään? Kyllä ainakin meidän kaupungissa on ihan kiertävät toimintaterapeutit ynnä muut päiväkotien erikoistarpeisiin.

Miksi lasten tulee olla 50h viikossa päiväkodissa, kun toimintaterapeutti käy korkeintaan 1h viikossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vaiheessa pienen lapsen tavallisesta kasvatuksesta kotona tuli sellaista rakettitiedettä, että vanhempien itseluottamus ei riitä lapsen kasvattamiseen kotona?

Ei pikkulapsi tarvitse kodin ulkopuolisia virikkeitä tai monia ihmissuhteita. Normaali kotielämä riittää. Syliä ja juttelua. Kotona voi piirtää, katsella kirjoja ja leikkiä leluilla.

Aika monessa maassa koulu aloitetaan jo aikaisin. Esimerkiksi Ranskassa kolmevuotiaana ja Britanniassa nelivuotiaana. Suomessa koulu voi alkaa vasta seitsemänvuotiaana, KOSKA tarhoissa on koulutetut lastentarhanopettajat, ja siellä ihan oikeasti lapset oppivat samoja perustaitoja kuin muissa maissa koulussa tuon ikäisenä.

Mutta vain Suomessa ne 3-4-vuotiaat tarvitsevat opetusta 8-9 tuntia päivässä. Ja jostain syystä nimenomaan ne alle 6-vuotiaat. Ekaluokkalaisten päivät kestävät 3-4 tuntia niin Suomessa, Ranskassa kuin Britanniassakin, olivatpa he sitten 7-, 3- tai 4-vuotiaita. Tätä en voi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhehäiriötkään eivät ole päiväkodin heiniä. Olisi hyvä, jos sille lapselle juteltaisiin kotona. Myös kirjaa voi lukea lapselle ääneen. Kyllä kieli kehittyy, jos lapselle ja lapsen kanssa puhutaan.

Jos sille lapselle olisi puhuttu ja luettu kirjoja siellä kotona, sitä puheviivästymää ei todennnäköisesti olisikaan. Mutta koska sillä lapsella ei ole sellainen koti, on hyvä, että hän saa sen saman päiväkodista. Aivan käsittämätönt miten puusilmäistä porukkaa täällä on. Ei se heikko koti muutu vahvaksi kodiksi käskyttämällä. Se lapsi on olemassa ja sillä on sellainen koti kuin sillä on.

Eikä kotien ongelmat poistu sillä, että päiväkodin henkilökuntaa kuormitetaan asioilla, jotka eivät oikeasti heille kuuluisi. 

Sille päiväkodin henkilökunnalle kuuluu havainnoida erilaisia tarpeita, sopeuttaa kasvatus ja opetus sen mukaan ja hankkia erityistä tukea tarvitseville lapsille näiden tarpeisiin vastaavat palvelut kuten esim. se puheterapia.

Väärin. Puheterapian yms palveluiden hankkiminen lapselle on tämän vanhempien tehtävä. Varhaiskasvatuksen työntekijä ei sitä edes voi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lakkauttaa, koska päiväkodin kuuluisi olla paikka, jossa lapset ovat sillä välin, kun vanhemmat ovat töissä. Kotona olevalla vanhemmalla ei ole tarvetta päivähoidolle. Jos ei pärjää lapsensa kanssa, sitten paikka on sosiaalitoimi. 

Mun lapsi lävitse päiväkodissa pari kertaa viikossa ihan sen takia että näki muita lapsia.

Onko sinulla jonkin vamma, joka esti sinua viemästä ihan itse lastasi puistoon tms. muita lapsia tapaamaan?

Ei siihen vammaa tarvita kun siellä kylän ainoassa leikkipuistossa ei ollut ketään.

Ei milloinkaan ketään? Tuota nyt et usko itsekään. 

No eipä siellä ollut ketään kun kaikki samanikäiset oli päiväkodissa.

Olitko sinä siis koko kylän ainoa kotona oleva vanhempi? Kun eiväthän ne kaikki samanikäiset lapset olisi päiväkodissa, jos subjektiivista oikeutta ei olisi.

Kuten sanoin, kaikki muut samanikäiset oli päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhehäiriötkään eivät ole päiväkodin heiniä. Olisi hyvä, jos sille lapselle juteltaisiin kotona. Myös kirjaa voi lukea lapselle ääneen. Kyllä kieli kehittyy, jos lapselle ja lapsen kanssa puhutaan.

Jos sille lapselle olisi puhuttu ja luettu kirjoja siellä kotona, sitä puheviivästymää ei todennnäköisesti olisikaan. Mutta koska sillä lapsella ei ole sellainen koti, on hyvä, että hän saa sen saman päiväkodista. Aivan käsittämätönt miten puusilmäistä porukkaa täällä on. Ei se heikko koti muutu vahvaksi kodiksi käskyttämällä. Se lapsi on olemassa ja sillä on sellainen koti kuin sillä on.

Eikä kotien ongelmat poistu sillä, että päiväkodin henkilökuntaa kuormitetaan asioilla, jotka eivät oikeasti heille kuuluisi. 

Sille päiväkodin henkilökunnalle kuuluu havainnoida erilaisia tarpeita, sopeuttaa kasvatus ja opetus sen mukaan ja hankkia erityistä tukea tarvitseville lapsille näiden tarpeisiin vastaavat palvelut kuten esim. se puheterapia.

Väärin. Puheterapian yms palveluiden hankkiminen lapselle on tämän vanhempien tehtävä. Varhaiskasvatuksen työntekijä ei sitä edes voi tehdä.

Minun esikoiseni puheterapia viivästyi juuri siksi, että hän oli kotihoidettu lähes 5-vuotiaaksi, eikä neuvola pitänyt lähetettä tarpeellisena.

Nuoremmat lapset menivät aiemmin hoitoon aiemmin, ja se oli heille hyvä ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan akateemiset ihmiset on puhuneet, että 2-3-vuotias TARVITSEE jo kavereita ja sen takia isä/äiti on 0-2-vuotiaan kuopuksen kanssa kotona ja isompia 2-3-v. koko päivän päiväkodissa.

Eikö nyt tuollaisella 1-2 vuoden ikäerolla voisi sisarukset leikkiä keskenäänkin vaikkei olisikaan täysin ikätasoista seuraa? Tai mennä jonnekin puistoihin tai leikkihuoneisiin, missä on muita taaperoita paikalla.

Kun ei siellä puistoissa ole ketään kun kaikki lapset ovat siellä päiväkodissa. Ja mitä leikkiä tulee vauvan kanssa?

Oma lapseni (eskarissa) on ihan normaali lapsi, vaikka ei ole edes sisaruksia ja meni päiväkotiin vasta 3-vuotiaana. 2,5-vuotiaana kävi kerran viikossa kerhossa. Osaa leikkiä muiden kanssa reilusti, ei ole mikään häirikkö eikä toisaalta myöskään hiljainen tossu. Ottaa ystävät huomioon ja hänellä on lukuisia kavereita. Osaa lukea, kirjoittaa, piirtää, askarrella, hyppiä, pomppia jne. Mitään ei ole jäänyt oppimatta, vaikkei saanutkaan laadukasta varhaiskasvatusta alle 3-vuotiaana (pl. kerho).

Mutta ehkäpä hyvä kehitys johtuukin osittain stressittömästä varhaislapsuudesta ja pitkistä yöunista, joita kaikki lapset eivät ehdi nukkua, kun pitää kömpiä päiväkotiin klo 7 aamulla.

Minun lapseni meni päiväkotiin aina yhdeksäksi. Miksi sitä aamuvarhaisella pitäisi viedä?

Paljon on äitejä, jotka eivät viitsi/jaksa tuoda vauvan kanssa sisarusta yhdeksäksi. Isä tuo työmatkallaan aikaisin aamulla.

Tottakai se isä vie aamulla, kun lähtee muutenkin ovesta ja on nukkunut yönsä hyvin. Se äitihän on valvonut sen vauvan kanssa, mahdollisesti saanut vain esim. 2 x tunnin unipätkää ja aamusta, kun vauva vihdoin nukkuu (meillä toinen nimen omaan nukkui sen ainoan 2h pätkän aamuyöstä/aamusta), niin tottakai se äitikin jää nukkumaan silloin, kun ei muuten pysty. Ja se pätkissä yhteensä 4h nukkunut ihan silmät ristissä oleva äiti ei ole hyvä hoitamaan vilkasta 3-vuotiasta vauvan lisäksi ja äitikin tarvitsee päikkärit silloin, kun vauva nukkuu (ja meillä 3v ei enää nukkunut päikkäreitä ja muutenkin sen ikäisten päikkärit on eri aikaan, kun vauvoilla kahdet päikkärit päivässä ap ja ip).

Kaikilla ei myöskään ole juuri naapurissa saman ikäistä kaveria kotona ja kyllä 3v tarvii jo leikkikavereitakin.

Sitten on sekin näkökulma, että jos lapsi on jo tottunut käymään päiväkodissa ennen sisaruksen syntymää (esim. meillä oli ollut siellä jo 2 vuotta ja viihtyi hyvin), niin voi olla lapselle turvallisempaa jatkaa samaa rutiinia. Varsinkin kun siihen taas vuoden päästä palattaisiin uudelleen. Muutenhan sen lapsen elämä on yhtä muutosta.

Esim. meillä nyt myöhemmin sisarukset on todella läheisiä keskenään ja mitään mustasukkaisuutta ei ollut, koska vanhemman lapsen ei tarvinut koko päivää roikkua lahkeessa toivomassa huomiota, kun väsynyt äiti imettää vauvaa ja vaihtaa vauvan vaippaa ja hyssyttelee vauvaa. Että kyllä monissa tilanteissa on hyvä, että vanhempi lapsi pääsee hoitoon, vaikka perheessä onkin vauva. Puhumattakaan jos on joku koliikkivauva ja äiti todellakin tarvii päikkärit, kun vauva nukkuu, eikä voi juosta 3v:n perässä.

Inhimillisyyttä taas. Aina jotkut hyvin nukkuvan vauvan nuoret ja jaksavat vanhemmat on huutelemassa, että kyllä minä vaan hoidin 5 alle 5-vuotiasta, pärjäsin p r k l. Kun elämän ei tarvitse hyvinvointivaltiossa olla selviytymistä, vaan pitää olla joku inhimillinen taso.

Miksi sen 3-vuotiaan täytyy kantaa seuraukset siitä, että vanhemmat ovat päättäneet tehdä vauvan?

Olisiko sen 3-vuotiaan jompi kumpi vanhempi siis kotona, jos perheeseen EI olisi syntynyt uutta vauvaa? Mitä seurauksia se leikki-ikäinen siis kantaa, jos sen arki jatkuu päivähoidon osalta ennallaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pistän 7-kuisen päiväkotiin ja menen töihin jos meidän 5-vuotiaan oikeus varhaiskasvatukseen ja kavereihin otetaan pois.

No 7kk ikäistä et saa päiväkotiin.

Ne taitaa kohta olla pakko saada, koska tämä vanhempainvapaauudistus aiheuttaa sen, että äidin oma osa loppuu, kun lapsi on 7-8 kk. Eli jos isä ei jää kotiin, anna äidille omia päiviään tai äiti jää kotihoidontuelle, lapsi on laitettava tuossa iässä hoitoon. Ilmeisesti tätä vaan ei ole kukaan tajunnut vielä, mutta olen itse juuri jäänyt äitiyslomalle ja näin se menee.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä vaiheessa pienen lapsen tavallisesta kasvatuksesta kotona tuli sellaista rakettitiedettä, että vanhempien itseluottamus ei riitä lapsen kasvattamiseen kotona?

Ei pikkulapsi tarvitse kodin ulkopuolisia virikkeitä tai monia ihmissuhteita. Normaali kotielämä riittää. Syliä ja juttelua. Kotona voi piirtää, katsella kirjoja ja leikkiä leluilla.

Aika monessa maassa koulu aloitetaan jo aikaisin. Esimerkiksi Ranskassa kolmevuotiaana ja Britanniassa nelivuotiaana. Suomessa koulu voi alkaa vasta seitsemänvuotiaana, KOSKA tarhoissa on koulutetut lastentarhanopettajat, ja siellä ihan oikeasti lapset oppivat samoja perustaitoja kuin muissa maissa koulussa tuon ikäisenä.

Mutta vain Suomessa ne 3-4-vuotiaat tarvitsevat opetusta 8-9 tuntia päivässä. Ja jostain syystä nimenomaan ne alle 6-vuotiaat. Ekaluokkalaisten päivät kestävät 3-4 tuntia niin Suomessa, Ranskassa kuin Britanniassakin, olivatpa he sitten 7-, 3- tai 4-vuotiaita. Tätä en voi ymmärtää.

No sehän johtuu lainsäädännöstä. Äitien pitää pystyä elättämään itsensä ja maksaa puolet lapsen elatuksesta. Joissain perheissä lasten vaatteet ja muut kulut ovat käytännössä kokonaan äitien harteilla. Avioehdot ovat yleisiä, samoin erilliset asuntolainat. Eron jälkeen isän ei tarvitse lainkaan elättää lastensa äitiä. Kotivuodet aiheuttavat myös eläkeköyhyyttä.

Ei äiti voi jäädä pois työelämästä lasten takia, koska meidän järjestelmässä on käytävä kokopäivätöissä. Siksi on oltava valmius äidin töihin menoon, ja kokopäiväinen hoitopaikka lapselle heti, kun äidin työelämä sitä vaatii.

Eiväthän työnantajat - tietenkään - jousta kuukausia työn aloituspäivän kanssa tai mahdollista 18h työviikkoja siksi, ettei päiväkodissa ole enempää tilaa. Eikä päivähoitojärjestelmä - tietenkään - jousta niin, että hoitoviikko voisi olla lyhyt tai pitkä aina perheen tarpeen mukaan, tai paikan saisi heti, kun sitä tarvitsee.

Joustava taho on aina se äiti ja lapsi, joka suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lakkauttaa, koska päiväkodin kuuluisi olla paikka, jossa lapset ovat sillä välin, kun vanhemmat ovat töissä. Kotona olevalla vanhemmalla ei ole tarvetta päivähoidolle. Jos ei pärjää lapsensa kanssa, sitten paikka on sosiaalitoimi. 

Mun lapsi lävitse päiväkodissa pari kertaa viikossa ihan sen takia että näki muita lapsia.

Onko sinulla jonkin vamma, joka esti sinua viemästä ihan itse lastasi puistoon tms. muita lapsia tapaamaan?

Ei siihen vammaa tarvita kun siellä kylän ainoassa leikkipuistossa ei ollut ketään.

Ei milloinkaan ketään? Tuota nyt et usko itsekään. 

No eipä siellä ollut ketään kun kaikki samanikäiset oli päiväkodissa.

Olitko sinä siis koko kylän ainoa kotona oleva vanhempi? Kun eiväthän ne kaikki samanikäiset lapset olisi päiväkodissa, jos subjektiivista oikeutta ei olisi.

Suomalainen nainen saa nykyään 1,35 lasta elämänsä aikana keskimäärin. Miksi pidät jotenkin harvinaisena, ettei ihmisellä ole lähipiirissä muita juuri sillä hetkellä kotona olevia samanikäisen lapsen vanhempia? Emme elä mitään 1950-lukua, jolloin lapsia oli joka piha täynnä. Lapset ovat harvinaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope

Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?

Juuri näin. Kotona voidaan tehdä lasten kanssa kehittäviä asioita. Kotonakin voi lasta kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi lakkauttaa, koska päiväkodin kuuluisi olla paikka, jossa lapset ovat sillä välin, kun vanhemmat ovat töissä. Kotona olevalla vanhemmalla ei ole tarvetta päivähoidolle. Jos ei pärjää lapsensa kanssa, sitten paikka on sosiaalitoimi. 

Mun lapsi lävitse päiväkodissa pari kertaa viikossa ihan sen takia että näki muita lapsia.

Onko sinulla jonkin vamma, joka esti sinua viemästä ihan itse lastasi puistoon tms. muita lapsia tapaamaan?

Ei siihen vammaa tarvita kun siellä kylän ainoassa leikkipuistossa ei ollut ketään.

Ei milloinkaan ketään? Tuota nyt et usko itsekään. 

No eipä siellä ollut ketään kun kaikki samanikäiset oli päiväkodissa.

Olitko sinä siis koko kylän ainoa kotona oleva vanhempi? Kun eiväthän ne kaikki samanikäiset lapset olisi päiväkodissa, jos subjektiivista oikeutta ei olisi.

Ne kaikki 6 ikätoveria oli siellä päiväkodissa vanhempien töiden takia.