Lue keskustelun säännöt.
Masentunut 16vuotias ja masennuslääkkeet jotka eivät kertakaikkiaan vain toimi. Olen miettinyt sanovani teinille ettei syö enää niitä
01.02.2023 |
Tiputtaisi määrää vähitellen ja lopettaisi. Sama mitä lääkäri sanoo. Tässä on kaksi vuotta vaihdettu merkkiä, nostettu annosta ja odotettu ihmettä. Kädet on viil letty auki ja kynsinauhat revitty riekaleksi. Ruokahalu kasvanut järjettömäksi ja paino noussut useita kiloja. Ystävät ovat kaikonneet, orastava seurustelusuhde lopahti.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan nyt taisin valehdella. Lääkettä on vaihdettu kolmesti, en nyt yhtään muista mikä tämä uusin on jonka aloitti ennen joulua..
Oottakas nyt. Ensimmäinen oli tämä mystinen Ketariimi mikä lie yksi tabletti 10mg, sai lapsen nukkumaan suunnilleen seisaaltaan. Sitten Escitalopram 10mg alkuun yksi sitten kaksi tablettia, jonka syömisen aikana käytiin päivystyksessä paikkailtavana ja nyt on uusimpana Mirtaxapin 30mg yksi tabletti eli vahvin annostus tähän asti. Tämä viimeisin aikuisten lääke mutta lääkärin mielestä kokeilemisen arvoinen.
Olin toiveikas lääkkeiden suhteen mutten ole enää. Joka päivä saan kuulla miten elämä on p""aa ja tekee mieli hypätä katolta/parvekkeelta sillalla, paidat on veressä ja jääkaappi tyhjä.
Jos puhun lääkärille, nostaa vain annostusta.
Aloittaja
Taidat tarkoittaa Ketipinoria? Outoa aloittaa sillä, yleensä kokeillaan ensin kevyemmät vaihtoehdot. Ketipinoria käytetään pieninä annoksina nukahtamislääkkeenä, ja tuo aloitusannos on paljon lähempänä sitä kuin masennuksen hoitoon tarkoitettua annosta.
Escitalopram on yleensä turvallinen vaihtoehto, mutta se on aloitettu aika isolla annoksella ja nostettu nopeasti. Saattaa selittää haittavaikutuksen, jos viittaat paikkaamisella siihen että nuori olisi ollut itsetuhoinen.
Mirtazapinia käytetään Ketipinorin tavoin pienellä annoksella unilääkkeenä. Lihominen (ts. hallitsematon syömishimo) on yksi sen tunnetuista haittavaikutuksista.
Lääkitys ei ole nyt sopiva, mutta omin päin ei missään tapauksessa pidä mennä lopettamaan. Suosittelen silti edelleen kokeilemaan lääkkeitä, mutta sen rinnalle tarvitaan myös masennuksen syiden eikä vain oireiden hoitoa.
Kyllä lääkitys lopetetaan jos siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ei se lääkärin sana muuta kehosi reaktiota lääkkeiden lopettamiseen.
Tarkoitin siis Mirtazapinin lopettamista (lääkärin ohjeistamalla annoslaskulla) ja jonkun muun lääkkeen kokeilemista.
Potentiaalisista lääkkeistä tulee mieleen fluoksetiiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoli myötä kirjoitti:
Noin vähan keskustelua ei kyllä riittäne. Mistä masennus johtuu? Pakko sanoa, mutta työssä törmää ongelmaisuin nuoriin päivittäin ja miltei poikkeuksetta taustalla ongelmia kotona (=huoltajilla). Ehdottimasti vitamiinikuurille ja rauta-arvot olisi hyvä selvittää. Omilla lapsillani ollut matalat ferritiinit ja aiheuttaneet sitten muita terveysongelmia (väsymys, iho-oireet, alakulo). Huoltajalta paljon huomiota nuorelle: päivittäiset kahdenkeskiset hetket jutellen, ei välttämättä ongelmista, mutta jostain mielenkiintoisedta tai kivasta yhdessä, yhteinen kävelylenkki tai kiva liikunta joka päivä, vaikka hulavanteen pyöritys tai netistä joku lyhyt jumppa. Mummo, täti tai joku muu soittelemaan ja kyläilemään. Saisko kavereihin vielä kontaktia? Onko kiusattu? Jos, niin heti selvitettävä. Lääkkeet kyllä ihan viimesijainen hoito. Mites koulukuraattorin/psykologin juttusille?
Vastaan nyt ap:n puolesta, että kiitos itsestäänselvyyksien luettelemisesta. Ihan varmasti jokainen välittävä masentuneen nuoren vanhempi koittaa keskustella ja viettää aikaa sen nuoren kanssa. Samoin kannustaa terveellisiin elämäntapoihin. Apua haetaan sitten kun nuo kotikonstit ei auta.
Aika vaarallista ja ajattelematontakin ruveta vakavissa asioissa tietämättömänä mutu-pätijäksi.
Vaatikaa päästä psykiatrille. Jos tavallinen tk-lääkäri on nyt vastannut hoidosta. Mitään lääkettä ei kannata omin päin lopettaa. Osassa psyyken lääkeistä on lopetusoireena esim itsetuhoisuuden lisääntyminen. Lopetus tulee tehdä suunnitellusti.
Syökö lapsi lääkkeet varmuudella?
Olin teininä todella ahdistunut ja osittain masentunutkin. Silloin en saanut mistään apua ja olin katkerakin siitä. Nykyään näen sen onnenpotkuna. Sain kehittyä omaksi persoonakseni. Masennuslääkkeet hiljaa passivoivat ihmisistä. Ongelmat täytyy kohdata, ei niitä voi ikuisuuksiin paeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on auttanut Venlafaxiini. Yrittäkää jaksaa kokeilla vielä eri lääkkeitä : ) Jos en olisi lääkityksellä, haluaisin ehdottomasti kokeilla taikasieniä/LSD, niistä on saatu hyviä tuloksia masennuksen hoidossa.
https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-taikasieniavusteinen-masennushoito…
Tuossa tutkimusta taikasienistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin teininä todella ahdistunut ja osittain masentunutkin. Silloin en saanut mistään apua ja olin katkerakin siitä. Nykyään näen sen onnenpotkuna. Sain kehittyä omaksi persoonakseni. Masennuslääkkeet hiljaa passivoivat ihmisistä. Ongelmat täytyy kohdata, ei niitä voi ikuisuuksiin paeta.
Oletko koskaan miettinyt, millainen persoona sinusta olisi tullut, jos olisit saanut apua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...ja hoitamattomana paranee itsekseen?
Tutkimusten mukaan masennus kestää noin 6kk ilman lääkitystä. Joten paranee.
Höpötystä.
Vierestä seuraan keskivaikeata masennusta, jossa henkilö yritti ajatella, että menee ohi ilman lääkitystä. Siis vuoden salasi ja kärsi ja lopulta hakeutui lääkäriin. Nyt on hoidon piirissä ollut 8 kk ja kolmannet lääkkeet kokeilussa. En kyllä masennusta kenellekään toivoisi. Ja todellakin ihminen voi olla 48 v ja sairastua ensimmäistä kertaa masennukseen.Söin 15 vuotta masennuslääkkeitä. Olivat aivopeseet minut siihen että masennus uusii ilman lääkkeitä, siis se sama masennus joka oli vaikeana ja keskivaikeana jatkuvasti päällä, etten uskaltanut lopettaa. 15. vuonna lopetin ja kahdessa viikossa loppui masennus. Ei ole tullut takaisin ja vuosia on mennyt siitä jo. Yhtätoista lääketti ehdin syödä sinä aikana ilman mitään tulosta. Ja kun et ole samaa tutkimusta lukenut niin lisään vielä, että tutkimuksessa mainittiin, että jos lääkitys ei tuota mitään tulosta 6kk sisällä niin se ei tee sitä myöhemminkään.
Kiitos tästä kirjoituksesta ja tuo läheinen josta puhuin on mieheni (olemme olleet 28 vuotta yhdessä). Mieheni on nyt noin 6 kk syönyt lääkkeitä eikä sitäkään täydellisesti, eli lopetti ekat lääkkeet "salaa" kovien sivuoireiden takia. Nyt tuntuu, että kolmannet lääkkeet on sopineet parhaiten. Mieheni tilanne meni niin pahaksi, että öisiä ajeluita teki ja onneksi en tiennyt mitä miehen päässä pahimmillaan liikkui, fyysisiäkin oireita oli hirveästi. Duunin lisäksi vetäytyi täysin yksinäisyyteen. Mies lopulta (3kk sitten) muutti pois ja "jätti" perheensä. Nyt ero + lääkkeet on tehneet selkeästi hyvää ja mies alkaa jo hieman muistuttamaan sitä miestä jota rakastin/rakastan, mutta tulevaisuudesta en tiedä.
On aivan ihana kuulla, että voit tänä päivänä hyvin ja että olet päässyt lääkkeistä eroon. Jotenkin käsittämätöntä, että lääkkeistä eroon pääsemisen kokeilua ei yritetty missään vaiheessa. Kaikkea Hyvää Sinulle jatkossa ja niin myös kaikille jotka näiden asioiden kanssa kamppailee.
Ja Ap:n tuskaa lapsensa rinnalla en voi edes kuvitella. Itsellä saman ikäinen lapsi. Halaus, en osaa neuvoa tai sanoa mitään järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos masennukseen liittyy kaksisuuntainen mielialahäiriö, siihen tarvitsee masennuslääkkeen lisäksi mielialaatasaavan lääkkeen, että toimii.
Jos voxra on kokeilematta niin suosittelen kokeilemaan. On hieman erityyppinen lääke kuin esim. Sri-lääkkeet.
Sen ei pitäisi edes lihottaa, voi jopa laihtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo lääkkeet lisäävät itsemurhariskiä.
Koska ilman niitä ei ole halua tai jaksamista edes yrittää, kun ei pääse edes sängystä ylös
Riippuu siitä mitä haetaan. Esim: ketipinor- ei pääse sängystä ylös, eikä pysty tokkuraltaan ajattelemaan. Sitalopraami-itsemurhariski. Mirtazapin-järjetön turpoaminen.
Seksuaalisuus häviää lääkkeiden avulla hyvin usein, paitsi jos käy toisin päin
Mt-hoitaja-lukee joka kerta paperista samat kysymykset, paitsi jos on opetellut ne ulkoa. "Ootko ottanut lääkkeet, käynyt kävelyllä, mennyt kouluun, ollut itsetuhoinen.."
Liian usein joku näistä vaihtoehdoista. Aina ei saa edes tätä "apua". Jostain syystä on parempi aiheuttaa yhteiskunnan rakenteellisilla muutoksilla mt-ongelmia, varsinkin nuorille, ja jättää ne hoitamatta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järein ase, joka on olemassa, ja jolla voidaan onnistuneesti hoitaa vakavaa masennusta, on sähköhoito.
Kannattaa kokeilla sitä.
On muitakin vaihtoehtoja. Nykyään on esim. neuromodulaatiohoitoa, joka on vähän kuin miedompi versio sähköhoidosta. Käytetään siis myssyä, johon syötetään hyvin mietoa sähkövirtaa, ei tunnu käytännössä miltään käyttäjän päässä eikä ole sivuvaikutuksia, mitä sähköhoito voi aiheuttaa. Monet ovat tästä saaneet apua, itsellänikin olo koheni hoidon aikana, joskin on vaikea sanoa, oliko syynä hoito vai muut asiat elämässä.
Kuinka tuommoiseen pääsee?
Haluaisin kokeilla, mutta mulle tyrkytetään vaan lääkkeitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin teininä todella ahdistunut ja osittain masentunutkin. Silloin en saanut mistään apua ja olin katkerakin siitä. Nykyään näen sen onnenpotkuna. Sain kehittyä omaksi persoonakseni. Masennuslääkkeet hiljaa passivoivat ihmisistä. Ongelmat täytyy kohdata, ei niitä voi ikuisuuksiin paeta.
Oletko koskaan miettinyt, millainen persoona sinusta olisi tullut, jos olisit saanut apua?
Niin, ajattele jos hän olisikin saanut muka-apua ja jäänyt huonoon kuntoon? Hänellä kävi paremmin kuin monella muulla. Persoona pääsi kehittymään ja hän toipui.
Tuota "myssy"hoitoa voisitte kokeilla, kevyempi vaihtoehto sähköhoidolle.
Ja 16-vuotias voi hakea kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa. Tarvitaan psykiatrin lausunto. Voidaan myöntää max 80 käyntikertaa/vuosi. Terapeutin luona käydään tutustumiskäynti ja vaikka useammankin terapeutin luona että löytyy itselle sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Järein ase, joka on olemassa, ja jolla voidaan onnistuneesti hoitaa vakavaa masennusta, on sähköhoito.
Kannattaa kokeilla sitä.
Olin ehdottamassa samaa. Toimii hyvin vakavassa masennuksessa ja varsinkaan kun lääkkeistä ei ole löytynyt apua. Siinä "resetoidaan" aivot keskimäärin kuudella hoitokerralla (aiheutetaan valvotusti tietynlaiset epileptiset kohtaukset). Pelätään turhaan ja on todella tehokas hoitotapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syökö, saako tarpeeksi eri vitamiineja/hivenaineita? Meillä teinillä oli puutoksia monesta aineesta mm. D- vitamiinista. Ei imeydy kunnolla vaikka syökin monipuolisesti. Kun alotettiin lisäravinteiden ottaminen niin teinin vointi alkoi muuttua jo kahdessa viikossa!!! Lopulta masennus voitettiin ilman lääkkeitä.
Myös ferritiini ja B12 -vitamiinin veripitoisuus pitäisi ehdottomasti tarkistaa. Raudanpuute altistaa masennukselle.
Noin on tutkimusten mukaan varsinkin kuukautisia omaavilla nuorilla tytöillä. Kuukautisveren mukana rauta lähtee ja jos ei tule riittävästi rautaa tilalle ravinnosta, tulee herkästi ferritiinipuutostila ja masennusoireet. Jos oireita silloin lääkitsee vain aivoja manipuloivilla lääkkeillä ja syynä masennusoireisiin on ferritiinivajaus, niin itse ongelma ei läkkeillä edes poistu. Toki asiat ei ole aina ihan yksioikoisia, kun voi olla monenlaista ongelmaakin yhtä aikaa,mutta monen gynekologin mukaan nuorten naisten masennusoireet ovat olennaisesti vähentyneet kun rauta-arvot on saatu kohdalleen. Yksikin tuttu masentunut sai kuukautisia vähentävät lääkkeet kun mittautti ferritiinit, ja elämänvoima palasi niiden myötä ilman masennuslääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hän syö? Lihoaa, joten vaikuttaa siltä, että syö pullahiilaria ja sokeria jne...
Mitä tahansa ja paljon! Laitoin lohen uuniin, söi koko kalan. Pussillisen ruisleipää. Paketillisen mysliä. Vierasvaraksi ostetut keksit.
Näläntunne ei sammu, penkoo keskellä yötäkin jääkaappia ja yhdistän tämän loputtoman nälän lääkkeeseen. Aloittaja
Se voi johtua myös siitä, että syöminen tavallaan rauhoittaa aivan kuten vauvana kun sai mahan täyteen nälkäänsä. On hyvä, että syö terveellistä kalaa ja täyshyväviljaa sekä etenkin B12-vitamiinin lähteitä. Ne ovat aivojen parhaaksi.
Kannattaa yrittää löytää jokin korvike liialle syömiselle jos paino nousee liikaa. Juuri tänään luin jostain nettiartikkelista, että mindfulness-harjoitukset ovat toimineet kokeessa yhtä hyvin kuin essitalopraami.
En neuvo nyt lopettamaan lääkitystä. Masentuneen omaisena tiedän, että ikävä kyllä pitää olla valmis arvioimaan lääkkeen tehokkuus kuuden viikon välein ja vaihtaa uuteen jos käytetty ei auta. Niitä lääkkeitä on niin monia, että jossain vaiheessa löytyy se sopiva.
Muuten kannattaa ehdottomasti panostaa terveellisesti ja etenkin aivoterveelliseen ruokavalioon. Kaikki laihduttelut ja kitupäivät saa unohtaa jos haluaa tervehtyä. Eiköhän se olemus siinä muutu kun psyyke on paremmassa kunnossa? Kaikkea ei saa kerralla. Hyvää oloa saa kiloista huolimatta ihan itselleen sopivalla tavalla liikkua ja huoltaa kehoaan. Ja vielä kerran muistan mindfulnessista. Sitä voi harjoitella ihan syödessä tietoisen syömisen avulla. Jokaiselle tärkeä taito, itse asiassa ajateltuna!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järein ase, joka on olemassa, ja jolla voidaan onnistuneesti hoitaa vakavaa masennusta, on sähköhoito.
Kannattaa kokeilla sitä.
Ketamiini on sitä järeämpi. Toisaaltaan teini-ikäiselle ei mitään masennuslääkkeitä pitäisi antaakaan kun niitä ei ole tarkoitettu alle 18 vuotiaille.
Tämä on muuten totta, että näiden lääkkeiden määräämisessä teineille pitäisi olla hyvin varovaisia, koska ne toimivat kehittyvissä aivoissa eri tavalla kuin aikuisilla joille ne on alunperin kehitetty. Juuri teineillä ovat mielialalääkkeet voineet vain pahentaa tilannetta ja lisätä esimerkiksi itsetuhoisia ajatuksia.
Noin vähan keskustelua ei kyllä riittäne. Mistä masennus johtuu? Pakko sanoa, mutta työssä törmää ongelmaisuin nuoriin päivittäin ja miltei poikkeuksetta taustalla ongelmia kotona (=huoltajilla). Ehdottimasti vitamiinikuurille ja rauta-arvot olisi hyvä selvittää. Omilla lapsillani ollut matalat ferritiinit ja aiheuttaneet sitten muita terveysongelmia (väsymys, iho-oireet, alakulo). Huoltajalta paljon huomiota nuorelle: päivittäiset kahdenkeskiset hetket jutellen, ei välttämättä ongelmista, mutta jostain mielenkiintoisedta tai kivasta yhdessä, yhteinen kävelylenkki tai kiva liikunta joka päivä, vaikka hulavanteen pyöritys tai netistä joku lyhyt jumppa. Mummo, täti tai joku muu soittelemaan ja kyläilemään. Saisko kavereihin vielä kontaktia? Onko kiusattu? Jos, niin heti selvitettävä. Lääkkeet kyllä ihan viimesijainen hoito. Mites koulukuraattorin/psykologin juttusille?