Reissailuhalujen eriparisuus parisuhteessa. Miten teillä asia ratkaistaan?
Entä lähteekö puoliso "pää kolmantena jalkana" kavereiden kanssa reissuun, mutta sinun kanssasi onkin huomattavasti nihkeämpää lähteä?
Meillä on puolison reissaamisinto ollut aina nihkeämpää kuin mulla. Nuorempana kyllä lähti oitis matkaan jos joku ystävä sattui pyytämään. Mutta minä saan suurinpiirtein anella häntä lähes joka kerta kanssani matkoille. Ensireaktio on hänellä AINA, poikkeuksetta: "Ei", kun ehdotan jotain.
Ja minä loukkaannun kerta toisensa jälkeen, kunnes sitten hän höllää asennettaan ja matkalle saatetaan lähteä, yleensä lähdetäänkin. Ja joka kerta hän viihtyy siellä kuitenkin ja nauttii matkasta. Siis ihan höhlää mun mielestä. Joskus lähden sitten yksin tai ystävän kanssa, mutta ulkomaille ystävällä ei ole mahdollisuuksia lähteä enkä ole vielä tohtinut yksin lähteä. Ja mähän voisin lähteä vaikka joka viikonloppu jonnekin, lapsetkin ovat jo omillaan.
Tää on kyllä niin veemäistä, miten teillä muilla?
Kommentit (75)
Onhan jotain ryhmämatkoja... mä joskus katselin bussi-laivareissua Baltiassa, tai siis varasinkin, mutta peruuntui koronavuonna.
Ikaalisten matkatoimiston oli, onhan noita muillakin matkafirmoilla. Tietty sit ihan arpapeliä millaista porukkaa siellä on...
Mutta tuollaista että on jotain yhteisiä ruokailuja esim ja myös omaa aikaa.
Missä kaikkialla te olette yksin matkailleet?
Ap
Pakettimatka vaikka Rodokselle, siellä on paljon suomalaisia, joissain hotelleissa varsinkin, löytyy varmaan muita yksinmatkaaviakin seuraksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ei välitä ulkomaan matkailusta. Seurustelun alkuaikoina käytiin yhdessä jopa ulkomailla mutta mies kokee ettei se ole matkaan kuluneen rahan arvoista ja on mieluummin kotona kuin vieraassa maassa lomalla. Alkuun matkailin siskon kanssa mutta en juuri enää kun sisko perusti perheen. Varmasti matkustelen tulevaisuudessa siskon perheen kanssa kunhan hänen lapset vähän kasvavat. Ennen koronaa kävin kerran yksin ulkomailla ja tykkäsin. Aikomus on matkustella yksin jatkossakin.
Onko se niin erilaista matkustella yksin kuin jonkun kanssa? Jotenkin itse koen että olisiko turvatonta jollain tapaa? Mutta mulla on niin kova into matkustaa päällä ja tympeä mies, että kerään rohkeutta lähteä yksin matkalle.
Ap
Olin pitkään sinkku ennen kuin tapasin puolisoani, joten olen matkustellut paljon yksin. Euroopan kaupungeissa, Skotlannin saarilla, Albanian maaseudulla...
Maalaisjärkeä kannattaa käyttää yhtä lailla yksin kuin yhdessä matkustaessa, ja seurata tietysti maailmantilannetta. Itse en tällä hetkellä lähtisi esimerkiksi Israeliin, vaikka joskus vielä haluan sinne palatakin. Myös Armenia ja Georgia saavat odottaa parempia aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Matkustamme useimmiten yhdessä, mutta jos kohde ei kiinnosta puolisoani, menen yksin. Ja hän on käynyt vastaavasti kaverinsa kanssa mm. jalkapallon MM-kisoissa, moottoriurheilukisoissa yms.
Mutta en usko, että olisimme edes yhdessä, ellei matkailu olisi molemmille rakas harrastus.
Voi että kun olisikin. Ihanaa olisi kun mun mieskin rakastaisi matkailua yhtä paljon kuin minä.
Ap
Reissattiin kyllä vuosien varrella mieheni kanssa ulkomailla 1-2 kertaa vuodessa (lentämällä) ja lapsen syntymän jälkeen myös perheenä. Yhdessä 28 vuotta. Joitakin reissuja myös siskoni kanssa ja viimeisin reissu joulukuussa 2019. Sitten tuli korona ja reissut jäi. Yritin kyllä miestäni houkutella reissuun alkuvuodesta 2022 ja sitten kesällä 2023, mutta ei innostunut ...... syykin sitten selvisi, halusi erota yhteisen 28 vuoden jälkeen.
Itselläni on hirveä matkakuume, hemmetin huono kielipää ja kyllä minusta on ihana reissata toisen ihmisen kanssa ja jakaa sitä kokemusta. Täytän tänä vuonna 50v ja suunniteltiin ystäväni kanssa reissua kesäksi, mutta ystäväni mieskin halusi lähteä ja reissu muuttui siten, että lähdetään nelistään juhlistamaan meidän kaikkien 50v päivää. No, sain eilen tietää että ystäväni + Hänen mies varasivat reissun ja lähtevät kaksisteen. Ymmärrän sen hyvin, mutta kyllä kirpaisi.
Ehkä minun elämäni reissut on reissattu.
Vierailija kirjoitti:
Pakettimatka vaikka Rodokselle, siellä on paljon suomalaisia, joissain hotelleissa varsinkin, löytyy varmaan muita yksinmatkaaviakin seuraksi.
Näitä olen katsonutkin. Pari kertaa olen siellä käynyt, tuttu paikka olisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
...
Jotenkin kokee enemmän, vaikkei mitään elämyksiä hakisikaan.
....
Niin jäänyt mieleen kun työreissulla yksinäni tuijotan Eiffeliä ja mietin että olispa kiva kun olisi joku vieressä jonka kanssa jakaa ihmetys.
Ja itse kaipasin lapsen kanssa reissatessa toista aikuista joka välillä huolehtisi perään katsomisesta ja suunnittelisi aikatauluja (sama se on kotonakin, kaikki se metatyö). No lapsi kasvaa, mutta ei siitä vielä ole varaamaan lippuja ja suunnittelemaan päiväohjelmalle minkäänlaista runkoa. Ja kyllä, reissussa on myös päiv(i)ä kun katsotaan mihin nenä sattuu näyttämään, mutta toisia nähtävyyksiä pitää vähän aikatauluttaa.
-20-
45-vuotias nainen loukkaantuu siitä, että mies viihtyykin matkalla? Anteeksi, mutta mitähän v'ttua juuri luin????
Vierailija kirjoitti:
Missä kaikkialla te olette yksin matkailleet?
Ap
Kreikassa Kreetalla ja Pargassa nyt ainakin, Madeiralla, Saksassa, Virossa.
Vierailija kirjoitti:
Missä kaikkialla te olette yksin matkailleet?
Ap
Joka puolella Eurooppaa, parilla Afrikan safarilla, Aasiassa eri puolilla, Perussa, Argentiinassa, Chilessä, Kuubassa, väli-Amerikan maissa.
Vierailija kirjoitti:
Reissattiin kyllä vuosien varrella mieheni kanssa ulkomailla 1-2 kertaa vuodessa (lentämällä) ja lapsen syntymän jälkeen myös perheenä. Yhdessä 28 vuotta. Joitakin reissuja myös siskoni kanssa ja viimeisin reissu joulukuussa 2019. Sitten tuli korona ja reissut jäi. Yritin kyllä miestäni houkutella reissuun alkuvuodesta 2022 ja sitten kesällä 2023, mutta ei innostunut ...... syykin sitten selvisi, halusi erota yhteisen 28 vuoden jälkeen.
Itselläni on hirveä matkakuume, hemmetin huono kielipää ja kyllä minusta on ihana reissata toisen ihmisen kanssa ja jakaa sitä kokemusta. Täytän tänä vuonna 50v ja suunniteltiin ystäväni kanssa reissua kesäksi, mutta ystäväni mieskin halusi lähteä ja reissu muuttui siten, että lähdetään nelistään juhlistamaan meidän kaikkien 50v päivää. No, sain eilen tietää että ystäväni + Hänen mies varasivat reissun ja lähtevät kaksisteen. Ymmärrän sen hyvin, mutta kyllä kirpaisi.
Ehkä minun elämäni reissut on reissattu.
Eikä, tympeä tilanne. Mäkin olen miettinyt syytä miehen matkustushaluttomuudelle ja joskus on käynyt mielessä että eikö vain tahdo suunnitella asioita MINUN kanssani niin pitkälle että varaisi matkan jonnekin vuoden päähän....On kyllä aina ollut tuollainen samanlainen, joten tuskin siitä on kyse. No, kaikkea sitä mielessä käy.
Ap
Vierailija kirjoitti:
45-vuotias nainen loukkaantuu siitä, että mies viihtyykin matkalla? Anteeksi, mutta mitähän v'ttua juuri luin????
No lue uudelleen, ajatuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reissattiin kyllä vuosien varrella mieheni kanssa ulkomailla 1-2 kertaa vuodessa (lentämällä) ja lapsen syntymän jälkeen myös perheenä. Yhdessä 28 vuotta. Joitakin reissuja myös siskoni kanssa ja viimeisin reissu joulukuussa 2019. Sitten tuli korona ja reissut jäi. Yritin kyllä miestäni houkutella reissuun alkuvuodesta 2022 ja sitten kesällä 2023, mutta ei innostunut ...... syykin sitten selvisi, halusi erota yhteisen 28 vuoden jälkeen.
Itselläni on hirveä matkakuume, hemmetin huono kielipää ja kyllä minusta on ihana reissata toisen ihmisen kanssa ja jakaa sitä kokemusta. Täytän tänä vuonna 50v ja suunniteltiin ystäväni kanssa reissua kesäksi, mutta ystäväni mieskin halusi lähteä ja reissu muuttui siten, että lähdetään nelistään juhlistamaan meidän kaikkien 50v päivää. No, sain eilen tietää että ystäväni + Hänen mies varasivat reissun ja lähtevät kaksisteen. Ymmärrän sen hyvin, mutta kyllä kirpaisi.
Ehkä minun elämäni reissut on reissattu.Eikä, tympeä tilanne. Mäkin olen miettinyt syytä miehen matkustushaluttomuudelle ja joskus on käynyt mielessä että eikö vain tahdo suunnitella asioita MINUN kanssani niin pitkälle että varaisi matkan jonnekin vuoden päähän....On kyllä aina ollut tuollainen samanlainen, joten tuskin siitä on kyse. No, kaikkea sitä mielessä käy.
Ap
Veikkaan, että mies ei vaan jaksa sitä vuoden kestävää vuohotusta. Siksi sanoo heti ei, mutta suostuu myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
45-vuotias nainen loukkaantuu siitä, että mies viihtyykin matkalla? Anteeksi, mutta mitähän v'ttua juuri luin????
Mä huomasin itekin että kirjoitin ihan hullusti, mutta en enää lähtenyt korjailemaan erilliseen kommenttiin. Täytyi siis todeta että se on höhlää että on aina niin vastentahtoinen lähtemään mihinkään, mutta kuitenkin nauttii sitten matkasta. Joo, hullusti kirjoitin, mutta selvennettäköön nyt tässä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reissattiin kyllä vuosien varrella mieheni kanssa ulkomailla 1-2 kertaa vuodessa (lentämällä) ja lapsen syntymän jälkeen myös perheenä. Yhdessä 28 vuotta. Joitakin reissuja myös siskoni kanssa ja viimeisin reissu joulukuussa 2019. Sitten tuli korona ja reissut jäi. Yritin kyllä miestäni houkutella reissuun alkuvuodesta 2022 ja sitten kesällä 2023, mutta ei innostunut ...... syykin sitten selvisi, halusi erota yhteisen 28 vuoden jälkeen.
Itselläni on hirveä matkakuume, hemmetin huono kielipää ja kyllä minusta on ihana reissata toisen ihmisen kanssa ja jakaa sitä kokemusta. Täytän tänä vuonna 50v ja suunniteltiin ystäväni kanssa reissua kesäksi, mutta ystäväni mieskin halusi lähteä ja reissu muuttui siten, että lähdetään nelistään juhlistamaan meidän kaikkien 50v päivää. No, sain eilen tietää että ystäväni + Hänen mies varasivat reissun ja lähtevät kaksisteen. Ymmärrän sen hyvin, mutta kyllä kirpaisi.
Ehkä minun elämäni reissut on reissattu.Eikä, tympeä tilanne. Mäkin olen miettinyt syytä miehen matkustushaluttomuudelle ja joskus on käynyt mielessä että eikö vain tahdo suunnitella asioita MINUN kanssani niin pitkälle että varaisi matkan jonnekin vuoden päähän....On kyllä aina ollut tuollainen samanlainen, joten tuskin siitä on kyse. No, kaikkea sitä mielessä käy.
Ap
Veikkaan, että mies ei vaan jaksa sitä vuoden kestävää vuohotusta. Siksi sanoo heti ei, mutta suostuu myöhemmin.
Luultavasti näin se on. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
45-vuotias nainen loukkaantuu siitä, että mies viihtyykin matkalla? Anteeksi, mutta mitähän v'ttua juuri luin????
No lue uudelleen, ajatuksella.
Enpä taida. Kyllä tuo yhdelläkin lukemalla tuli selväksi, mitä on ongelman ydin.
Vierailija kirjoitti:
Missä kaikkialla te olette yksin matkailleet?
Ap
- Ruotsi
- Norja (Oslo, Huippuvuoret)
- Tanska (Kööpenhamina, Odense)
- Viro (yksin olen tainnut käydä vain Tallinnassa muutaman kerran)
- Iso Britannia (yhteensä yli 10 matkaa eri puolille, ml Ulko-Hebridit, Tireen saari, Glasgow, Edinburgh, Manchester, Liverpool, Walesissa joku pienempi paikka ja tietysti Lontoo)
- Espanja (Barcelona)
- Italia (Rooma) + Vatikaani
- Kosovo
- Albania
- Kreikka
- Kypros
- Irlanti (Dublin ja ympäristö)
Nuo nyt ainakin helposti tulevat mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Missä kaikkialla te olette yksin matkailleet?
Ap
Minä lähinnä eri puolilla Viroa, koska haluan harjoitella viron kieltä, jota olen opiskellut jo vuosia. Olen kyllä reissannut yksin mm. Kanadaankin ja sitten Ruotsissa ja Norjassa, mutta pääasiassa Virossa.
Matkustamme useimmiten yhdessä, mutta jos kohde ei kiinnosta puolisoani, menen yksin. Ja hän on käynyt vastaavasti kaverinsa kanssa mm. jalkapallon MM-kisoissa, moottoriurheilukisoissa yms.
Mutta en usko, että olisimme edes yhdessä, ellei matkailu olisi molemmille rakas harrastus.