Miten joku voi hyväksyä lapsen ruumiillisen kurittamisen?
Itse en käytä ilmaisua ruumiillinen kurittaminen, vaan sanon sitä pahoinpitelyksi, niin kuin sanottaisiin aikuisenkin kohdalla.
On täysin sairasta, että joku sallii lapseen, pieneen puolustuskyvyttömään ihmiseen, käytävän käsiksi jos hän ei käyttäydy niin kuin aikuiset haluaisivat hänen käyttäytyvän, jos hän aiheuttaa päänvaivaa käytöksellään. Aikuisten kohdalla nämä samat ihmiset useimmiten pitävät sitä tuomittavana ja pahoinpitelynä.
Kasvatustarkoituksessa tapahtuva lapsen ruumiillinen kurittaminen on laissa kielletty Suomessa, ollut vuodesta 1984.
Lapseen kohdistuva väkivalta on kielletty siinä missä aikuiseenkin kohdistuva väkivalta, ja tekijä syyllistyy rikokseen. Rikosilmoituksen lisäksi lapseen kohdistuvasta väkivallasta tehdään tietysti myös lastensuojeluilmoitus (se lienee ensisijainen). Myös pahoinpitelyn yritys on tuomittava rikos.
Millainen ihminen sitä paitsi yleensäkään kykenee käymään käsiksi lapseen? Miten pahasti sairas? Riepottelisi hiuksista niin kovasti kuin voimaa on ja toiminta kestäisi pitkään, ja lapsi kauhuissaan pissaisi housuun, sellainenko on jonkun mielestä sallittua ja normaalia toimintaa?!
Kommentit (78)
Kun katsoo ja kuuntelee noita riekkuvia ja perseileviä pikkuapinoita, niin kyllä huomaa, että moni olisi kunnon kurituksen tarpeessa. Nykyään vaan lässytetään eli "sanoitetaan tunteita" ja muuta p*skaa vaikka se ei toimi.
Aattele kun aikuiset toimis samalla tavalla toisia aikuisia kohtaan jotka ei niiden mielestä käyttäydy hyvin. Luunappia ja tukistamista kun ois myöhässä töistä, remmiä kun suusta pääsis kirosana. Aika absurdia, miksi siis lapsia kohtaan saa noin käyttäytyä. Muistan aina kun lapsena sanottiin että kunnioita äitiäsi ja isääsi, eikös se päde molempiin suuntiin?
Oksettavaa että tämä on keskustelu on saanut enemmän alapeukkuja kuin yläpeukkuja.
Maailmassa on eri kulttuurierot tässäkin, ja sanotaanko nyt näin että Suomi on se vähemmistö tässä asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tukistaa voi. Mites saat uhmaikäisen ADHD-lapsen kuuntelemaan järkipuhetta?
Tukistaminen toimii, eikä jätä lapselle traumoja, jos se tapahtuu aiheesta.
Kyllä pikkuriiviöillekin rajat pitää laittaa.
Tukistaa? Hiuksista riepottelu/ravistelu niin kovalla voimalla kuin nyt vaan pystyy. Se on mielestäsi ok? Toivottavasti olet samaa mieltä jos sinulle, aikuiselle joku tekisi noin kun sanoisit jotain mistä hän flippaisi.
Vierailija kirjoitti:
Heikkojen ihmisten paskapuhetta.
No näkeehän sen yhteiskunnastakin.
Niin siis puollatko tällä kommentillasi lapseen kohdistuvaa väkivaltaa vai vastustatko sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh... jos lapsesta kasvaa paskapää, niin se kärsii siitä itse myös loppuelämänsä.
Mutta periaatteellisella tasolla lapsen kurittäminen on tietysti väärin. Ja määrästä ja yksilöstä riippuen voi olla hyvinkin haitallista.
Ei ole helppoa se vanhemmuus.
No silloinhan siitä lapsesta vasta paskapää kasvaakin, jos joutuu lapsena väkivallan kohteeksi. Hän nimittäin käyttää sitä itse, jos nyt ei vielä ole tullut ilmi niin jossain vaiheessa tulee se tilanne. Ei siis välttämättä omiin lapsiin kohdistuvaa vaan muihin, aikuisiin ihmisiin.
Mikäs ihmeen "totuuden torvi" siellä toitottaa?
En ikinä ole ollut väkivaltainen muita kohtaan enkä varsinkaan lapsiani, heitä ei ole kertaakaan väkivalloin "kasvatettu", päinvastoin. Ja ovat vieläpä kuulleet päivittäin, että rakastan, kuulevat edelleen ja ikää heillä 19v ja 21v.
T. Tuo jota laki ei suojellut ja mm hengarista sain.
Olen se totuudentorvi, jota laki ei suojellut, vaikka se oli jo voimassa, sillä kukaan läsnä oleva aikuinen ei tehnyt rikos- eikä lastensuojeluilmoitusta. Olen ikuisesti katkera, paitsi tekijälle niin myös tapahtumaa seuranneille. Osa heistä on jo kuollut joten en voi sanoa heille asiasta. Odotan vaan että karman laki kostaa tekijälle ja sille yhdelle elossa olevalle läsnäolijalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikkojen ihmisten paskapuhetta.
No näkeehän sen yhteiskunnastakin.
Niin siis puollatko tällä kommentillasi lapseen kohdistuvaa väkivaltaa vai vastustatko sitä?
Jos kysymys on noin yksioikoinen, niin tottakai vastustan sitä.
Mutta ei se ole. Puollan lievää ruumiillista kurittamista tilanteen sitä vaatiessa. En kuitenkaan kaikkien lapsien osalta. Mitä herkempi lapsi, sitä varovaisemmin häntä on kohdeltava. No psykologit voi tuosta jatkaa. Omista jälkeläisistä kasvoi ihan kelvolliset. Ja kyllä nostin joskus hieman niskavilloista.
Vierailija kirjoitti:
44, no kyllä moni aikuinen sietäisi saada ihan kunnolla turpaansa.
Joo, mutta uhri voi tehdä rikosilmoituksen ja tekijä saa rangaistuksen. Lapsi on vastaavassa tilanteessa omillaan, jos ei kukaan aikuinen auta, joten aika hirveä tilanne jo senkin vuoksi.
On eriasia sadistisesti ja toistuvasti pahoinpidellä lasta kuin se että joskus tukistaa tmv. Kulttuurierot on valtavia ja jo ihan lähimaissa on täysin erilainen kasvatuskulttuuri. Lapsen hakkaaminen vyöllä, retuuttaminen hiuksista ymv ovat tottakai pahoinpitelyä, luonnossa emot ovat aina näpäyttäneet pentujaan jos meno on sietämätöntä, ihminen ei eroa yhtään siitä, eikä pitäisikään.
52, voi, mutta jos on perseillyt pahasti, pitäisi sakinhivutus olla täysin sallittua .
Raamattu selvästi neuvoo vitsalla kurittamiseen, mutta jumalankieltäjät saavat sitten keksiä humanistisempia menetelmiä jos ei vitsa kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän nämä ruumiillisen kurittamisen harrastajat tuumaisivat, kun heidän aikuiseksi kasvanut lapsi tulisi käymään kotona ja tekisi heille tismalleen saman kuin mitä he tekivät hänelle hänen ollessaan lapsi? Olisi kiinnostavaa kuulla olisiko se heidän mielestään ihan ok.
En kannata ruumiillista kuritusta mutta se tilanne, jossa oma lapsi on saanut tukkapöllyä, oli se, kun hän toistuvasti kieltämisestä ja kädestä pitämisestä ja asian selittämisestä huolimatta taas kerran kiskoi käden irti kädestä rajusti ja juoksi autotielle ja meinasi jäädä isomman auton alle. Tuon tukkapöllyn jälkeen lopetti tielle juoksemisen kerrasta. Hän siis innostui aina jostain mitä näki, eikä malttanut odottaa, että mennään suojatien kautta yhdessä katsomaan jotain sittisontiaista tai oksaa.
Ja jos minä alkaisin juoksennella auton eteen autotielle, niin kaikin mokomin (nyt jo aikuinen) lapsi saisi tulla antamaan siinä tilanteessa tukkapöllyä minulle.
Itseäni ei koskaan kuritettu, vaikka olen 60-luvulla syntynyt.
Olen joskus antanut luunappeja, muutaman kerran potkaissutkin lastani takapuoleen, kun tämä on potkinut pienempää sisarustaan. Ei kovaa, mutta kuitenkin.
Olen pyyhkinyt lattialle sylkevän lapsen hiuksilla sylkeä pois lattiasta.
Joskus on pitänyt raahata kovin ottein raivoamaan ryhtynyttä lasta pois tilanteesta.
NÄitäkin varmaan pidetään väkivaltaisen hullun teoilta, itsestäni ne eivät ole.
Oma lapseni puri koko ajan muita, lopetti sen kokonaan kun kerran purin takaisin, ei sanonut yhtään mitään ja ei enää ikinä purrut ketään. Kantapään kautta....
Vierailija kirjoitti:
Pienet läpsimiset housujen päälle, luunapit ym eivät edes satu. Tarkoitus on todella kasvattaa ja sekös on nykyvanhemmille KAUHEA ASIA!
Jos ne ei edes satu, niin mikä siinä on pointtina? Fyysisen kurittamisen idea on lienee ollut, että kivun kautta oppii, mutta jos nuo ei edes käy kipeää, niin huvikseenko noita jakelet? Vai annatko ymmärtää, että pahempaakin on mahdollista saada, jos ei tottele? Eikö olisi olemassa toimivampiakin keinoja kasvattaa?
Lapsi tykkäsi kovasti mennä miten huvittaa autojen sekaan, ei uskonut mitään eikä ketään. Kerran istutin hänet alas ja näytin monia kuvia ihan rehellisesti siitä mitä ihmisille käy kun jää auton alle, kerroin miten pää menee rikki ja aivot leviää tielle tai käsi tai jalka menee poikki jne. Lapset osaa arvostaa rehellistä puhetta, nyt jo aikuinen ja kiitteli kyllä tästä moneen kertaan koska sai hänet varomaan kun tiesi mitä voi käydä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tykkäsi kovasti mennä miten huvittaa autojen sekaan, ei uskonut mitään eikä ketään. Kerran istutin hänet alas ja näytin monia kuvia ihan rehellisesti siitä mitä ihmisille käy kun jää auton alle, kerroin miten pää menee rikki ja aivot leviää tielle tai käsi tai jalka menee poikki jne. Lapset osaa arvostaa rehellistä puhetta, nyt jo aikuinen ja kiitteli kyllä tästä moneen kertaan koska sai hänet varomaan kun tiesi mitä voi käydä.
Mun autotielle juoksija oli jotain kolme vuotta, ei puhunut vielä kovin paljoa ja en todella olisi kolmevuotiaalle näyttänyt kuvia jostain tielle levinneistä aivoista, ihan taatusti olisi herkälle lapselle sellainen ollut isompi vahinko kun se tukkapölly. Toki oli selitetty monta kertaa että voi sattua pahasti ja joutua sairaalaan, mutta ne unohtui kun näki jotain kivaa.
Minä sain lapsena joskus luunappeja, mutta olinkin välillä aikamoinen kauhukakara. En ole katkera vanhemmilleni. Olen kiitollinen, että minua kasvatettiin, koska lässytyksellä, en oikeasti tiedä mihin olisin päätynyt.