Te, jotka tykkäätte museoista, mikä siinä viehättää?
Katseletteko vaan niitä maalauksia/veistoksia vai perehdyttekö tarkemmin teosten historiaan? Itsekin käyn välillä esim. matkustettaessa tunnetuissa museoissa, mutta en tunnu oikein saavan siitä pahemmin mitään irti.
Kommentit (55)
Historiallise museot: olen kiinnostunut historiasta.
Talomuseot: olen kiinnostunut arkkitehtuurista ja siitä miten ennen on asuttu.
Teemamuseot (esim. luonnontieteellinen): kyseinen teema kiinnostaa (eli tässä kategoriassa kaikki museot ei kiinnosta).
Taidemuseot: pidän vanhoista maalauksista.
En osaa yksiselitteisesti sanoa miksi pidän museoista.
erityisen hauskoja ne huoneet, johin kerärtty olennaisimmat elämiseen liittyvät esineet/tavavat eri vuosikymmeniltä
Tulee tiätsä sellainen EHANA kosmopolitain fiilis, onhan Stadi IHAN VALTAVA kaupunki mutta kun museokortilla käy Rexissä niin tulee tiätsä se woke-suurkaupunkifiilis että täs kaupungissa on IHAN LOPUTTOMASTI kaikkee 🥰
Vierailija kirjoitti:
Rakastan kauniita asioita ja vanhasta taiteesta, linnamuseoista ja historiallisista kohteista löytyy vaikka mitä ihasteltavaa. Lasten kanssa on käyty luonnontieteellisissä museoissa, Egyptin aarteita esittelevissä (myös Egyptissä) ja yksi parhaista on ollut Verkehrshaus Luzernissa. Siellä pääsi kokeilemaan mm erilaisia simulaattoreita
Hämmästelen aina miten ennen on osattu tehdä kauniita asioita mutta nykyään kun on kaikki teknologia käytettävissä ei tehdä mitään!? Mua ei nykytaide puhuttele yhtään, ei maalauksissa, veistotaiteessa eikä kankaissa tai vaatteissakaan.
Yksi "museotyyppi" mulle on kirkot ympäri maailmaa. Olen ateisti mutta rakastan niiden arkkitehtuuria ja taidetta. Käyn joka reissulla jossain kirkossa. Toinen on vanhat puutarhat, näihin aion jatkossa paneutua paremminkin
On myös hyvää nykytaidetta! Esim. Grayson Perryn näyttely Kiasmassa joku vuosi sitten oli aivan ilahduttava. Ja Jani Leinonen, monet naurut saanut hänen taiteestaan, ja ajatuksiakin herättää, esim. Hunger King
Niin siellä museossa ollaan ehkä tunti muutaman kerran vuodessa ja siitä sitten puhutaan koko ajan.
Kiireetön ja rauhallinen tunnelma ja kauniit vanhat esineet. Myös minä rakastan kirkkoja ja eri uskontokuntien pyhättöjä, pidän niitä rauhoittumisen ja henkisen yhteyden paikkoina. Museoissa viehättää esineisiin ja rakennuksiin liittyvät tarinat ja ajatus siitä, että ne ovat kestäneet vuosikymmeniä, -satoja tai -tuhansia, siinä missä niiden valmistajat ovat kenties jo unohtuneet. Myös estetiikka viehättää, kaikkia asioita ei ole aina tehty nopeasti, halvalla ja kertakäyttöisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kiireetön ja rauhallinen tunnelma ja kauniit vanhat esineet. Myös minä rakastan kirkkoja ja eri uskontokuntien pyhättöjä, pidän niitä rauhoittumisen ja henkisen yhteyden paikkoina. Museoissa viehättää esineisiin ja rakennuksiin liittyvät tarinat ja ajatus siitä, että ne ovat kestäneet vuosikymmeniä, -satoja tai -tuhansia, siinä missä niiden valmistajat ovat kenties jo unohtuneet. Myös estetiikka viehättää, kaikkia asioita ei ole aina tehty nopeasti, halvalla ja kertakäyttöisiksi.
Eli tyypillinen kukkistätien historialarppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiireetön ja rauhallinen tunnelma ja kauniit vanhat esineet. Myös minä rakastan kirkkoja ja eri uskontokuntien pyhättöjä, pidän niitä rauhoittumisen ja henkisen yhteyden paikkoina. Museoissa viehättää esineisiin ja rakennuksiin liittyvät tarinat ja ajatus siitä, että ne ovat kestäneet vuosikymmeniä, -satoja tai -tuhansia, siinä missä niiden valmistajat ovat kenties jo unohtuneet. Myös estetiikka viehättää, kaikkia asioita ei ole aina tehty nopeasti, halvalla ja kertakäyttöisiksi.
Eli tyypillinen kukkistätien historialarppi.
Mulla on ammatti historian parissa, en koe tarpeelliseksi vapaa-ajallani muuta kuin fiilistellä.
Vierailija kirjoitti:
Niin siellä museossa ollaan ehkä tunti muutaman kerran vuodessa ja siitä sitten puhutaan koko ajan.
Vähintään kaksi kertaa kuussa. Käyn katsomassa kaikki taidenäyttelyt mitä lähistöllä on, matkustan myös kauemmas taidemuseoihin. Etupäässä katson nykytaidetta, mutta vanhempikin taide kiinnostaa. Käyn myös teemamuseoissa, esim. design, arkkitehtuuri, kotiseutu. Museoissa ja näyttelyissä on rauhallista, mieli saa virikkeitä, tulee ajateltua juttuja joita ei muuten ajattelisi.
Vähän samat fiilikset kuin AP:lla. Historialliset kohteet kuten Angkor Wat, Machu Picchu ja pyramidit ovat mielestäni valtavan kiinnostavia, mutta museoissa ei vaan oikein koskaan tule sellaista wow-fiilistä, vaikka onhan se periaatteessa hienoa, että esineet voivat olla satoja tai tuhansia vuosia vanhoja. Samaten tykkään enemmän luontokohteista ja jokin upea vesiputous tekee minuun paljon suuremman vaikutuksen kuin nuo museot. Vincent Van Goghin interaktiivinen näyttely kiinnostaisi.
Lukihaerikko kirjoitti:
Riippuu ihan museosta. Esim jossain Lontoon National Galleryssä ne maalaukset sielä on aivan uskomattomia ja satoja vuosia vanhoja. Oikein lähelle voi mennä katsomaan ja ne on ihan jollain oravankarvoilla hivelty ne värit siihen tauluun, kun ei yhtään sudin jälkeä erota. Melkein kuin valokuvia olisivat.
Sitten tietysti juurikin yllä olevan vastaajan mainitsemat luonnontieteen museot, joissa voi nähdä esim muumioituneita ihmisen raatoja, eri esineitä. Matkaillessa aina kannattaa mennä museoihin, koska siellä oikeesti on semmosia reliikkejä, jotka saattaa olla tuhansia vuosia vanhoja ja kyllä niiden kuvausteksteihin tulee tutustuttua ja lisätietoahan saa kirjoista ja netistä. On aivan uskomatonta ajatella, että satoja tai tuhansia vuosia sitten jotkut ihmiset ovat noita esineitä tai tiiliä tai kotieläimiä käyttäneet ja nyt ne on näytillä meille pällisteltäväksi.
Lontoossa on ihania museoita ja kaiken lisäksi ne ovat vielä ilmaisia. Oma suosikki on Natural History Museum, pelkästään tuo rakennuskin on aivan upea.
Vierailija kirjoitti:
0% mustia. Sielu lepää.
Samoin klassisen musiikin konsertit.
Telkkaristakin nautittuna. Normaaliuden viimeisiä linnakkeita.
No, museoissa on hyvä sivistää itseään. Ehkei se onnistu sillä, että vain menee ja juoksee näyttelyn läpi. Jos ei ole kiinnostusta, niin eihän silloin mitään sivistymistä tapahdu.
Jos on kiinnostusta, todennäköisesti etsii lisää tietoa omatoimisesti, tai sitten osallistuu vaikkapa museo-opastuksiin, joissa tarjotaan tärkeimmät seikat aiheesta.
Ihmisillä kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Ja museoita riittää aiheesta kuin aiheesta. Mopomuseokin on olemassa.
Mutta - sen voin kyllä sanoa, että Suomessa käytössä oleva museokortti tuo museoihin ja näyttelyihin myös sellaista sakkia, joka nyt on juuri sitä läpi juoksevaa porukkaa. En tiedä miksi sinne näyttelyyn pitää tulla, jos ei ole yhtään kiinnostunut. Senkö takia, että voi sanoa kavereille, että käytiin mekin... Aha, ai jaa.
Nämä tyypit ovat niitä jotka myös häiritsevät muita kävijöitä. On tullut huomattua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan sitä muitakin museoita kuin taidemuseot. Itse tykkään historiasta ja luonnontieteistä joten niihin liittyvät museot kiinnostaa eniten. Taidemuseoissa voi joskus fiilistelyn vuoksi käydä, joskus perehdyn tarkemmin joskus en.
Juurikin näin. Itseäni kiinnostaa historia, muoti ja design ja rakastan taidetta.
Tampereen Milavidassa nyt just edesmenneen Vivienne Westwoodin näyttely oli kiinnostava!
(Tampere on muuten loistava museokaupunki, Vapriikissa esim vaikka mitä nähtävää).
Milavida on myös rakennuksena kaunis. Käyn siellä usein kahvilla. Puistokin on kiva.
Vierailija kirjoitti:
Taiteen esillepanossa on tärkeää kertoa teoksesta jotain mielenkiintoista. Pelkkä tekijä ja vuosiluku ei välttämättä riitä, jos kyseessä on vähemmän tunnettu työ tai tekijä. Joskus tekstissä voidaan kertoa esim jotain mielenkiintoista työn kohteesta tai teettäjästä tai merkityksestä jälkipolville.
Ihan vilpittömästi kysyn että miksi se on tärkeää? Miten se tieto vaikuttaa siihen nautitko teoksesta tai et?
Itse kun kuulun niihin joille nämä tiedot, sisältäen taiteilijan nimen, ovat täysin turhia. Joko teos aiheuttaa tiettyjä tunteita tai ei, ei se riipu siitä kuka sen teki tai milloin tai miksi, eikä siitä mitä muut mahtavat teoksesta ajatella.
Victoria & Albert, sekä tiedemuseo Lontoossa. En tiedä miksi ne teki niin ison vaikutuksen! Olen kolunnut Pariisin, Wienin, Dublinin, Berliinin ja ties kuinka monen muun kaupungin museoita, mutta nuo kaksi oli jotenkin parhaita.
Berliinissä DDR-museo vie kasarin lapsen yllättävälle aikamatkalle.
Suomessa ihanimpia ovat kotiseutumuseot, ruukit ja kartanomuseot. Esimerkiksi kummituskierros Urajärven kartanolla pimeänä syysiltana oli hauska! Olen myös käynyt opastetuilla hautausmaa kierroksilla omassa kotikaupungissa, ja niistäkin saa yllättävän paljon irti.
Taidemuseot on vähän niin ja näin. Nykytaiteen museot ei nappaa, vaikka niissäkin joskus käyn. Amos Rexin tämän hetkinen näyttely on kyllä hieno.
Rakastan arkkitehtuuria ja museoissa esim. taideteoksia enemmän sitä, kun pääsee ihailemaan vanhoja rakennuksia.
Vierailija kirjoitti:
No, museoissa on hyvä sivistää itseään. Ehkei se onnistu sillä, että vain menee ja juoksee näyttelyn läpi. Jos ei ole kiinnostusta, niin eihän silloin mitään sivistymistä tapahdu.
Jos on kiinnostusta, todennäköisesti etsii lisää tietoa omatoimisesti, tai sitten osallistuu vaikkapa museo-opastuksiin, joissa tarjotaan tärkeimmät seikat aiheesta.
Ihmisillä kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Ja museoita riittää aiheesta kuin aiheesta. Mopomuseokin on olemassa.
Mutta - sen voin kyllä sanoa, että Suomessa käytössä oleva museokortti tuo museoihin ja näyttelyihin myös sellaista sakkia, joka nyt on juuri sitä läpi juoksevaa porukkaa. En tiedä miksi sinne näyttelyyn pitää tulla, jos ei ole yhtään kiinnostunut. Senkö takia, että voi sanoa kavereille, että käytiin mekin... Aha, ai jaa.
Sinä menet museoihin tankkaamaan tietoa, jotkut muut kokemaan tunteita. Ei sinun tapasi ole mitenkään parempi.
T. Yksi joka 'juoksee' huoneen läpi jos en pidä siellä olevista teoksista. Miksi jäisin tuijottamaan jotain mikä ei mitenkään liikuta minua? Enhän myöskään jää kuuntelemaan musiikkia joka on minusta tylsää.
Okei, sattumoisin kaveri on lähdössä Skotlantiin vuodeksi, täytyy pistää toi mieleen.