Lue keskustelun säännöt.
Miehen käytös ahdistaa
31.01.2023 |
Kumpaakin ahdistaa. Koko suhteemme ajan riitojen tullessa mies on halunnut nopean sovinnon ja sen, että asiat puhutaan halki. Olen jo pitemmän aikaa huomannut miehen olevan ahdistunut. Olen myös itse ahdistunut, koska mielestäni jokin mättää. Näen, että miehellä ei ole kaikki hyvin ja kun kysyn asiaa, hän ei kuitenkaan sano oikeaa syytä. Eilen illalla hän oli jättänyt kirjeen pöydälle kun lähti lenkille. Kirjeessä sanottiin, että seurani ahdistaa , samoin hän ei kuulemma saa tuoda huoliaan ilmi. Tässä on valtavan eri näkemys, koska olen tiedostanut, että hänellä on jokin mikä vaivaa, mutta ei puhu. Molempia ahdistaa, itsekin koen, että en pysty puhumaan kaikesta.
Kommentit (57)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä varmaan olisin vähän kypsä tuollaisien kirjeen jälkeen. Jos miehellä on jotain, mistä hän haluaa puhua, niin hänen vastuullaan on puhua. Minä en ole ajatustenlukija, enkä voi puhua hänen puolestaan. Miehen täytyy ryhdistäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä yksi tapaus: kerroin, että kaipaisin meidän kahden keskeistä aikaa ja ehdotin pientä reissua. Se ei oikein miestä innostanut. Sanoin, että ymmärrän sen, että ei ole pakko, mutta ilmaisin, että ajattelin siinä asiassa meitä ja parisuhdetta. Että sitäkin pitää huoltaa, eikä jättää hyllylle odottelemaan. Tästäkin hän repi asian niin, että syytän häntä. En ymmärrä mistä tälläinen kumpuaa
Miehellä on pahoja ongelmia. Alkaa kuulostaa siltä, että kävelet jo munankuorilla hänen takiaan. Mies kuulostaa jopa narsistilta.
Pakkohan se on puhua ja molempien, ei vain sen, jolla suurempi ahdistus. Aika auttaa. Molempien on ilmaistava halunsa jatkaa ja selvitä tilanteesta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä yksi tapaus: kerroin, että kaipaisin meidän kahden keskeistä aikaa ja ehdotin pientä reissua. Se ei oikein miestä innostanut. Sanoin, että ymmärrän sen, että ei ole pakko, mutta ilmaisin, että ajattelin siinä asiassa meitä ja parisuhdetta. Että sitäkin pitää huoltaa, eikä jättää hyllylle odottelemaan. Tästäkin hän repi asian niin, että syytän häntä. En ymmärrä mistä tälläinen kumpuaa
Miehellä on pahoja ongelmia. Alkaa kuulostaa siltä, että kävelet jo munankuorilla hänen takiaan. Mies kuulostaa jopa narsistilta.
Kuinka niin narsistilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan se on puhua ja molempien, ei vain sen, jolla suurempi ahdistus. Aika auttaa. Molempien on ilmaistava halunsa jatkaa ja selvitä tilanteesta yhdessä.
Tilanne on hankala, koska miehen mielestä syytän häntä kaikesta. En vain ymmärrä.
Olen ollut tänään vähän peloissani. Olen alkanut pelkäämään, että miehelleni on jotakin ongelmaa mielenterveyden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologille, terapeutille tms. puhumaan ensin. Jos kummankin on hankala puhua kiin ei se siitä ratkea jos ei ole 10v ratkennut, menee vaan hankalammaksi.
Itse olin 20v tuollaisessa liitossa ja lopulta se loppui siihen ahdistukseen, puhumattomuuteen ja siihen ettemme enää ymmärtäneet toisiamme. Itse olin todella ahdistunut siinä parisuhteessa. Uudessa parisuhteessa on sitten puhuttu ihan kaikesta alusta asti, on opeteltu. Vaikka aiheet on vaikeita ja mieli on paha niin ei ahdista ja keskustelut on aina saatu käytyä.
Vierailija kirjoitti:
Psykologille, terapeutille tms. puhumaan ensin. Jos kummankin on hankala puhua kiin ei se siitä ratkea jos ei ole 10v ratkennut, menee vaan hankalammaksi.
Itse olin 20v tuollaisessa liitossa ja lopulta se loppui siihen ahdistukseen, puhumattomuuteen ja siihen ettemme enää ymmärtäneet toisiamme. Itse olin todella ahdistunut siinä parisuhteessa. Uudessa parisuhteessa on sitten puhuttu ihan kaikesta alusta asti, on opeteltu. Vaikka aiheet on vaikeita ja mieli on paha niin ei ahdista ja keskustelut on aina saatu käytyä.
Ei mies koe tarvetta puhua ammattilaiselle. Se tässä on haastavaa , kun hän kokee, että emme käsittele tarpeeksi hänen huolia jne , mutta kuitenkaan ei puhu niistä minulle. Välillä mulla on suhteessa sellainen olo, että hän väkisin haluaa jotain haastetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkinä yksi tapaus: kerroin, että kaipaisin meidän kahden keskeistä aikaa ja ehdotin pientä reissua. Se ei oikein miestä innostanut. Sanoin, että ymmärrän sen, että ei ole pakko, mutta ilmaisin, että ajattelin siinä asiassa meitä ja parisuhdetta. Että sitäkin pitää huoltaa, eikä jättää hyllylle odottelemaan. Tästäkin hän repi asian niin, että syytän häntä. En ymmärrä mistä tälläinen kumpuaa
Miehellä on pahoja ongelmia. Alkaa kuulostaa siltä, että kävelet jo munankuorilla hänen takiaan. Mies kuulostaa jopa narsistilta.
Kuinka niin narsistilta?
Uhriutuu ja syyttelee pmuita omista ongelmistaan, puoliso on jo alkanut varoa sanomisiaan kohtuuttomassa määrin. Suuttuu aivan mitättömistä asioista. Haluaisi puolison olevan täysin keskittynyt hänen tarpeisiinsa, vaikkei hän ole kiinnostunut kuulemaan puolison tarpeista. Näkee puolison itsensä jatkeena, eikä erillisenä ihmisenä, mikä näkyy tuossa, että vaatii puolison osaavan lukea hänen ajatuksiaan.
Anonyymeiltä keskustelupalstoilta voi toki kysyä neuvoa ja vertaistukea. Saadun palautteen laatu on parhaimmillaan sellaista kuin tässä ketjussa. Huonoimmillaan jotakin paljon pahempaa. Tässä yksi linkki toisenlaiseen keskusteluapuun:
Kaikkea hyvää teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli edellinen kommentti oli vastaus kysymykseen, mikä viittaa narsistiin. Ellei ole narsisti, on vähintään henkisesti väkivaltainen mies.
Ei maallikon tarvitse olla kenenkään ammattiterapeutti!!
Jos toisella on liikaa asioita, niin maksulliselle terapeutille vaan tai lääkäriltä pilleripurkki kouraan.
Viina, terva ja sauna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö kummankin päästä ensin puhumaan jollekin ammattilaiselle? Jos sen jälkeen olisi helpompi puhua toisillenne?
Painut nyt jo V I T T U U N sen terapias kanssa
Tuu sä tuohon pihalle että pääsen hak kaa maan sun päätä talon seinään
Mies kokee, että hänen tarpeita ei oteta huomioon ja että hänellä ei ole muka päätäntävaltaa mistään, vaikka oikeasti hän määrää mm mihin rahamme laitamme, mihin säästöjä voi käyttää jne
Kerran mainitsin miehelle, että mielestäni hän ajattelee itsekkäästi eräästä asiasta. Selitin asiallisesti miksi tunnen niin. Hän hyökkäsi vastaan ja alkoi sanomaan, kuinka olen nyt loukannut häntä niin pahasti, että olen selityksen velkaa
Ei tuo ole syyttelyä