Aikuiskontaktin kaipuu päivisin

Muistan tuon tunteen ajalta kun lapset oli pieniä. Tsemppiä,toivottavasti löytyy juttuseuraa.

Kahville jonkun luo?,puistoon?,perhekerhoon?

Mulla ei ole lapsia mutta olen työtön joten sama homma.

Voittehan kirjoitella tänne. Näin vanhempana täytyy sanoa että ennen nettiaikaa oltiin yksinäisiä.

Kun tuli netti, alkoi löytymään tietoa ja jos joku asia painaa niin voi tännekin kirjoitella. Samanlaisia normaaliasioita täällä käsitellään.

Olet aikuinen, joten älä valita. Miten monta vuotta sitä kotonaoloaikaa tulee olemaan? Ei loppuelämääsi. Älä heittäydy hemmotelluksi kakaraksi nyt, vaan ota elämä sellaisena kuin se nyt juuri on, sillä kuten vähäiset kontaktit aikuisiin ovat nykyisen tilanteesi miinuspuoli, vannon että ihan muita miinuspuolia tulee sitten, kun tilanteesi muuttuu.

1) Tee parhaasi äitinä nyt, sinulla on siihen erinomainen mahdollisuus.

2) Kerää muistoja (valokuvia, pientä päiväkirjaa lasten tempauksista, sanonnoista, mielipuuhista).

3) Ala harrastaa jotain 1-2 kertaa viikossa iltaisin: jotain jota tehdään toisten aikuisten kanssa.

4) Arkipäivänä vähän Klo 13 jälkeen sinun ei pitäisi olla millään koneella! Huono esimerkki lapsillesi, ja tyhmistyt itsekin!

Vierailija kirjoitti:

Kahville jonkun luo?,puistoon?,perhekerhoon?

Tietenkin on kaikkia noita, mutta päivät ovat pitkiä. Lisäksi joskus tulee myös vain kotipäiviä. Ap

voisin järjestää aikuis kont  aktia

Sitä saa mitä tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Voittehan kirjoitella tänne. Näin vanhempana täytyy sanoa että ennen nettiaikaa oltiin yksinäisiä.

Kun tuli netti, alkoi löytymään tietoa ja jos joku asia painaa niin voi tännekin kirjoitella. Samanlaisia normaaliasioita täällä käsitellään.

Turhauttavaa kirjoitella tänne, koska asiallisetkin ketjut usein poistuvat.

Et voi yleensä tavata tunnistettavia henkilöitä, vain muutama vakionikki on palstalla.

No, tämä palsta palvelee sosiaslistennkontaktieni tarvetta toistaiseksi.