Isä oli elektroniikka-asentaja, äiti apuhoitaja. Arvatkaa, millainen elintaso meillä 80-luvulla oli?

Asuitteko pääkaupunkiseudulla? Sen ulkopuolella mainitsemasi ammatit riittävät hyvin kuvaamaasi elintasoon. Ja vielä paremmin ne riittävät, jos jätät pois sellaiset nykyajan itsestäänselvyydet, joita tuohon aikaan ei keskivertoperheessä ollut, kuten oma puhelin jokaisella perheenjäsenellä, tietokone ja nettiyhteys ym.

Sellainen, että tänne  nykyään syntyvä, /ei ylintä eliittiä/somaleita huomioimatta saavuta edes n. 5 % vastaavasta luokasta.  -

Vierailija kirjoitti:

Miksei onnistuisi myös nykyään? Matkustaminen on huomattavasti halvempaa nyt kuin 1980-luvulla. Vaatekauppoja on huomattavasti enemmän ja lisäksi on nettikaupat ja aina on tarjouksia jossakin kaupassa.

Elektroniikka on nyt paljon halvempaa kuin 1980-luvulla. Kuntosalikortin saa muutamalla kympillä/kuukausi.

Nykyään ihmiset elävät huomattavasti leveämmin kuin 1980-luvulla ja sitten ihmettelevät miksi rahat ei muka riitä. Perheissä on yleisesti kaksi autoa, ravintoloissa ja kahviloissa käydään paljon useammin, elektroniikkaa on enemmän (puhelimet, tietokoneet, televisiot jne.)

Nyt ei puhuta mistään made in china vaatteista vaan Italiassa tehdyistä laadukkaista vaatteista.

Nyky elektroniikka hajoaa muutamassa vuodessa.

Mene kuule ratsastamaan omalla hevosella. Ei ole mahdollista tavallisella duunarilla.

Asuntolainat ovat sellaisia 20-30 vuotisia ja pidempiäkin. 80 luvulla duunari pystyi ostamaan Helsingistä asunnon jossa jokaisella lapsella oli oma huone ja kummallakin vanhemmalla oma työhuone. Velan takaisinmaksuaika oli sellaista 10 vuotta joka ja palkat nousivat joka ikinen vuosi.

Silloin ihmiset ostivat autonsa UUTENA ILMAN LAINAA.

Mene ostamaan UUSI perheauto ilman lainaa?

Vierailija kirjoitti:

Asuitteko pääkaupunkiseudulla? Sen ulkopuolella mainitsemasi ammatit riittävät hyvin kuvaamaasi elintasoon. Ja vielä paremmin ne riittävät, jos jätät pois sellaiset nykyajan itsestäänselvyydet, joita tuohon aikaan ei keskivertoperheessä ollut, kuten oma puhelin jokaisella perheenjäsenellä, tietokone ja nettiyhteys ym.

Tietokone oli jo silloin jokaisella vaikka ne maksoivat maltaita.

Puhelin oli jokaisessa huoneessa, mutta mukana ei tietenkään ollut kun ei ollut tekniikkaa.

Ihan turha sinun on alkaa asiaa vääntelemään. Ihmiset elivät leveämmin 80 luvulla kuin nykyään. Tekniikan kehittymisen olisi pitänyt halventaa JA PARANTAA tuotteita.

Ennen telkkari kesti helposti 40 vuotta ilman mitään korjausta. Mitään kodinkoneita ei koskaan tarvinnut korjata. Eikä ne ihmisiässä hajonneet.

Oliko teillä edes henkilökohtaisia puhelimia? Veikkaa ettei joten kyllä elintaso on korkeampi nyt.

Vierailija kirjoitti:

Talossani asuu iso perhe jossa kumpikaan vanhemmista ei käy töissä ja koko perhe käy ulkomailla 2-3 kertaa vuodessa. Iso taulu-tv satelliittiantenneineen löytyy, sekä mikroaaltouuni. Käyvät kielikursseilla(tosin optettava kieli taitaa olla suomi). Autokin perheeltä löytyy(ei tosin aivan uusi mutta 2010- luvun jälkeen valmistettu kuitenkin). Harrastuksista en osaa sanoa, koska lapset ovat kaikki verraittain pieniä. Vaatteet ja lastenvaunut näyttäisivät olevan aina upouusia. 

Mikro maksaa muutaman kympin....

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä edes henkilökohtaisia puhelimia? Veikkaa ettei joten kyllä elintaso on korkeampi nyt.

Ei sitä noin voi katsoa. Kun silloin ei ollut tekniikkaa olemassakaan. Omat puhelimet oli kaikilla mutta ne oli huonessa. Kun ei ollut tekniikkaa.

Onnistuu minun mielestäni, paitsi rivari pk-seudun ja Treen hinnoilla. Nykyäänhän kolmiolle syljettäisiin ja rakennettaisiin velkarahalla vähintään 150 neliön talo. Jätit myös huomioimatta sen, että nykyään on tullut paljon uusia "nämä ovat pakollisia"-kuluja eli lukuisat älylaitteet ja niiden käyttömaksut sekä pentujen kalliimmat harrastukset, häät ja synttärit pitää olla viimeisen päälle ja merkkivaatteita ostetaan  jatkuvasti. Toki nyt on tullut sellainen muutos että koulukirjat saattavat kyllä maksaa enemmän ja julkinen terveydenhuolto on romutettu eli on melkein pakko olla vakuutukset ja maksaa osa itse. Niin ja tämä Puten sähkökriisi nyt on poikkeustapaus.

Lähärin peruspalkka on huono mutta kolmivuorotyössä raatamalla pääsee hyvin yli kahteen tonniin netto. Sähkäri urakalla hyvinkin keskituloinen. Jumppakortti kuussa edullisimmillaan n. 25 euroa seuroissa, kansalaisopistojen valikoima on huonontunut. Kielikurssi kolmekymppiä lukukausi... Ikean kökköhuonekaluja saa halvalla. Joku Toyota Yaris tai muu pikkuauto 20 000. Kreikan matkat muutama satanen per nuppi tavallisella pakettimatkalla. Ratsastus on varmaan kalliinpuoleista mutta ei ratkaise kokonaisuudessa.

Isäni oli nuoriso-ohjaaja 70-80 luvuilla ja harrasti aktiivisesti lentämistä, ajoi mersulla, teimme usein ulkomaanmatkoja ja asuimme tilavassa kolmiossa hyvällä alueella Helsingissä. Äiti oli kotiäiti.

Asunto oli työsuhdeasunto, lähes ilmainen. Meillä oli myös kesämökkinä suuri rintamamiestalo maalla jonka isä oli perinyt.

Ruoka oli sitä pottuja ja kastiketta niin kuin kaikilla muillakin porvareilla.

Me asuttiin rivitaloasunnossa Espoossa (kolmio, ei mikään ihmealue, ei slummikaan), pankki omisti puolet, auto oli pieni mutta pakko olla, koska työpaikka miehellä Kirkkonummella.

Lapsia ei ollut tuossa vaiheessa, missään ei matkusteltu, vuokramökki oli kesäisin pari viikkoa, ei kalliita harrastuksia paitsi koira jonka saimme koska se oli sijoituspentu. Toki ruoka ja eläinlääkäri sitten maksoi.

Vaatteet oli ketjuliikkeistä, ei mitään italialaista muotia.

t. FM ja DI

Vierailija kirjoitti:

Onnistuu minun mielestäni, paitsi rivari pk-seudun ja Treen hinnoilla. Nykyäänhän kolmiolle syljettäisiin ja rakennettaisiin velkarahalla vähintään 150 neliön talo. Jätit myös huomioimatta sen, että nykyään on tullut paljon uusia "nämä ovat pakollisia"-kuluja eli lukuisat älylaitteet ja niiden käyttömaksut sekä pentujen kalliimmat harrastukset, häät ja synttärit pitää olla viimeisen päälle ja merkkivaatteita ostetaan  jatkuvasti. Toki nyt on tullut sellainen muutos että koulukirjat saattavat kyllä maksaa enemmän ja julkinen terveydenhuolto on romutettu eli on melkein pakko olla vakuutukset ja maksaa osa itse. Niin ja tämä Puten sähkökriisi nyt on poikkeustapaus.

Lähärin peruspalkka on huono mutta kolmivuorotyössä raatamalla pääsee hyvin yli kahteen tonniin netto. Sähkäri urakalla hyvinkin keskituloinen. Jumppakortti kuussa edullisimmillaan n. 25 euroa seuroissa, kansalaisopistojen valikoima on huonontunut. Kielikurssi kolmekymppiä lukukausi... Ikean kökköhuonekaluja saa halvalla. Joku Toyota Yaris tai muu pikkuauto 20 000. Kreikan matkat muutama satanen per nuppi tavallisella pakettimatkalla. Ratsastus on varmaan kalliinpuoleista mutta ei ratkaise kokonaisuudessa.

Nykyään on toinen aste maksuton koska laajennettu oppivelvollisuus.

Leikkilaskelma:

2800 plus 2000 miinus verot, niin jäisi perheelle 3800 käyttöön kuussa. Tossa ois lapsinlisät mukana.

Menoja kuussa edullisesta rivarista

950 tossa on sähkö ja vesi mukana

750 ruokaan

100 harrastuksiin

300 vaatteisiin koko perheeltä

100 vakuutuksiin

350 työmatkoihin

350 auton kuluihin

200 kapineisiin

100 puhelin ja netti

300 matkakassaan

300 muu ostos/sukanvarteen

yht 3800, joten onnistuu 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei onnistuisi myös nykyään? Matkustaminen on huomattavasti halvempaa nyt kuin 1980-luvulla. Vaatekauppoja on huomattavasti enemmän ja lisäksi on nettikaupat ja aina on tarjouksia jossakin kaupassa.

Elektroniikka on nyt paljon halvempaa kuin 1980-luvulla. Kuntosalikortin saa muutamalla kympillä/kuukausi.

Nykyään ihmiset elävät huomattavasti leveämmin kuin 1980-luvulla ja sitten ihmettelevät miksi rahat ei muka riitä. Perheissä on yleisesti kaksi autoa, ravintoloissa ja kahviloissa käydään paljon useammin, elektroniikkaa on enemmän (puhelimet, tietokoneet, televisiot jne.)

Lisään vielä että vaatimustaso on nykyään paljon kovempi kuin aiemmin. Asunnon pitää olla isompi, lapsilla pitää olla omat makuuhuoneet jne. Aiemmin oli ihan tavallista että lapset jakoivat makuuhuoneen, myös eri sukupuolta olevat isot lapset. 4-henkisen perheen tavanomainen asunto oli kolmio, nyt tällaiset perheet vaativat vähintään 4H+K -asunnon.

Asuntojen koot ovat pienentyneet eivät suurentuneet.

Vierailija kirjoitti:

Me asuttiin rivitaloasunnossa Espoossa (kolmio, ei mikään ihmealue, ei slummikaan), pankki omisti puolet, auto oli pieni mutta pakko olla, koska työpaikka miehellä Kirkkonummella.

Lapsia ei ollut tuossa vaiheessa, missään ei matkusteltu, vuokramökki oli kesäisin pari viikkoa, ei kalliita harrastuksia paitsi koira jonka saimme koska se oli sijoituspentu. Toki ruoka ja eläinlääkäri sitten maksoi.

Vaatteet oli ketjuliikkeistä, ei mitään italialaista muotia.

t. FM ja DI

Me oltiin kyllä opiskelukavereihin verrattuna köyhimpiä, koska mieheni ei saanut kotoaan yhtään mitään, minä sain 23-vuotiaana isältäni jääneen perinnön, joka oli noin 10 prosenttia asunnon hinnasta.

Vierailija kirjoitti:

Leikkilaskelma:

2800 plus 2000 miinus verot, niin jäisi perheelle 3800 käyttöön kuussa. Tossa ois lapsinlisät mukana.

Menoja kuussa edullisesta rivarista

950 tossa on sähkö ja vesi mukana

750 ruokaan

100 harrastuksiin

300 vaatteisiin koko perheeltä

100 vakuutuksiin

350 työmatkoihin

350 auton kuluihin

200 kapineisiin

100 puhelin ja netti

300 matkakassaan

300 muu ostos/sukanvarteen

yht 3800, joten onnistuu 

Missä Hesassa sä saat vähintään 4 huonetta olevan rivarin tuolla hinnalla?

Vierailija kirjoitti:

Leikkilaskelma:

2800 plus 2000 miinus verot, niin jäisi perheelle 3800 käyttöön kuussa. Tossa ois lapsinlisät mukana.

Menoja kuussa edullisesta rivarista

950 tossa on sähkö ja vesi mukana

750 ruokaan

100 harrastuksiin

300 vaatteisiin koko perheeltä

100 vakuutuksiin

350 työmatkoihin

350 auton kuluihin

200 kapineisiin

100 puhelin ja netti

300 matkakassaan

300 muu ostos/sukanvarteen

yht 3800, joten onnistuu 

En tiennytkään ratsastamisen olevan noin edullista

Vierailija kirjoitti:

Tätä ihmettelin lapsena kasarilla kun tuntui, että duunariperheissä matkusteltiin ja lapsilla oli paremmat vaatteet kuin meillä inssiperheessä. Vastausta en ole vieläkään keksinyt. Samoilla seuduilla ok-talossa asuttiin kaikki.

Millä vun kasarilla. Sillä kattilallako?

Sillä on sitä ja tuolla tota ja se teki sitä tuo tuota. Itseäni ei kiinnosta kuulla, mitä joku on ostanut tai tehnyt, koska siitä ei voi päätellä koko totuutta. Vain se, paljon saa rahaa tilille joka kuukausi kiinnostaa. Siitä voi arvioida elintason. Tietenkin pelkkä ammatti joissain tapauksissa antaa vähän vihiä minkälaisissa tuloissa liikutaan. Tai jos nipottamaan lähdetään pitäisi tietenkin tietää kaikki raha-asioihin liittyvä, onko jotain etuja palkan lisäksi esim. peritty velaton asunto tai muuta tuloa. Joku ei käytä tilillä olevia rahojaan, joku käyttää ja ne voidaan käyttää niin eri asioihin.

Kyllä onnistuu nykyäänkin. Tosin iso osa lähäreistä on niin tampioita ettei osaa käyttää rahaa ollenkaan. Ennen tuossa ammatissa ei ollut vastaavanlaista stigmaa, joten sinne saattoi hakeutua myös normaaliälyisiä.

Vierailija kirjoitti:

Miksei onnistuisi myös nykyään? Matkustaminen on huomattavasti halvempaa nyt kuin 1980-luvulla. Vaatekauppoja on huomattavasti enemmän ja lisäksi on nettikaupat ja aina on tarjouksia jossakin kaupassa.

Elektroniikka on nyt paljon halvempaa kuin 1980-luvulla. Kuntosalikortin saa muutamalla kympillä/kuukausi.

Nykyään ihmiset elävät huomattavasti leveämmin kuin 1980-luvulla ja sitten ihmettelevät miksi rahat ei muka riitä. Perheissä on yleisesti kaksi autoa, ravintoloissa ja kahviloissa käydään paljon useammin, elektroniikkaa on enemmän (puhelimet, tietokoneet, televisiot jne.)

Eikä sohvakaan nyt niin kauheasti maksa.

Minä olin kasarilla lapsi ja ainakin minun kuplassa:

- ulkomailla käyminen oli tapaus

 - oli max yksi auto, jos sitäkään. Ja se auto oli yleensä käytetty itä-auto

- kaveripiirissä monella äiti oli kotiäiti

- monen kaverin isä vietti useamman illan viikossa kaljakuppilassa

- kukaan ei pelannut missään joukkueessa, sen sijaan höntsättiin keskenämme kesät - talvet

- viimeistään yläasteen loppuvaiheilla alkoi hillitön päihteiden lotraus

- suhtauduttiin avoimen vihamielisesti kaikenlaisiin vähemmistöihin jne...

Ei todellakaan mitään pumpulikuorrutettua onnelaa, jonka kannattaisi haikailla.