Tajusin juuri, että olen ollut kuukausia masentunut - mitä minun pitää tehdä?p
Olen toimintakykyinen, ja kun en ajattele mitään, olen ok. Mutta kun on tyhjää aikaa, niin päässä vellovat mustat ajatukset. Objektiivisesti kaikki on elämässäni hyvin, mutta kun mietin tunteiden kautta, niin mikään ei ole hyvin.
Olen alkanut nukkumaan huonosti. Heräään sata kertaa yössä. Kaikki keinot käytössä, mutta en vain pääse syvään uneen ja herään aamuyöstä valvomaan. Verenpaine on korkealla. Olen jotenkin uupunut. Tuntuu, että lumenluominen rasittaa jo kehoakin.
No. En halua tämän pahenevan tai kroonistuvan. Mitä minun pitää siis tehdä?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Haet mielialalääkkeet ja elät elämäsi onnellisena loppuun asti.
Mielnterveys potilailla alkaa masenus syvenee kun kohti Valoa olemme meneossa, Pahimillan heillä masenus Helmikuun loppu.Hae lääkeitä.Toinen jakso alkaa elokuu kohti pimeää,pahimillan ovat elokuun viimeinen vikko.Mutta ihmisä on jotka menevät kaikessa masenuksen taakse myös.Ottamatta Vastuuta Oma elämä.
Sinä olet ihminen, se riittää.
Me jokainen olemme omalla tavallamme vajavaisia ja teemme virheitä. Joitain asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta moni meni hienosti. Jos kovin kaduttaa, ota asia puheeksi ja osoita lämpösi tänään. Ja muista, että lastesi elämään vaikuttaa myös asioita, joihin et voi vaikuttaa. Etkä voi elää elämää heidän puolestaan.
Kotona olevat asiat tarvinnevat avaamista kotona asuvien kesken? Syytösten riisumista ja vastavuoroista vastaan tulemista.
Muista olla itsellesi armollinen samalla kun olet sitä muillekin.
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ihminen, se riittää.
Me jokainen olemme omalla tavallamme vajavaisia ja teemme virheitä. Joitain asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta moni meni hienosti. Jos kovin kaduttaa, ota asia puheeksi ja osoita lämpösi tänään. Ja muista, että lastesi elämään vaikuttaa myös asioita, joihin et voi vaikuttaa. Etkä voi elää elämää heidän puolestaan.
Kotona olevat asiat tarvinnevat avaamista kotona asuvien kesken? Syytösten riisumista ja vastavuoroista vastaan tulemista.
Muista olla itsellesi armollinen samalla kun olet sitä muillekin.
Niin, sitä muistaa juuri ne virheet. Ja tunnistan tuon, että mukamas tiedän, miten lasten pitäisi elää.
Kotona olevasta asiasta olemme puhuneet riittävästi. Se on asia, johon ei voi tulla muutosta. Molemmat ovat tulleet toisiaan vastaan, olemme jo puolivälissä. Eikä se objektiivisesti katsottuna ole ongelma, minä vain teen pään sisällä siitä ongelman.
Ehkä ongelmani on se, etten osaa päästää irti. En tiedä, miten se tapahtuu.
Ap
Lopeta hormonien käyttö hetkeksi ja kaikki sellainen joka rasittaa. Alkava burnout? Mene työterveyteen ja saat unilääkkeet jotta edes nukut.. Väsyneenä masentaa tuplasti enemmän kuin levänneenä. Kirjoita ajatuksia ylös,luettu teksti on helpompi analysoida ja ymmärtää,mistä masennus tulee....
Tsemppiä!
Täällä sama homma :( Pitkään jatkunut stressitila parisuhteessa syöksi minut masennukseen. Sinne luisuu niin pikkuhiljaa, että tajuaa vasta kun on jo lopen uupunut. Otan myös liikaa muiden murheita harteilleni, asioita joille en voi mitään.. Olen koittanut muuttaa elintapojani parempaan suuntaan, jättänyt alkon kokonaan, lisännyt vapaa aikaa ja lisännyt väkisin myös liikuntaa, olo on hieman kohentunut.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta hormonien käyttö hetkeksi ja kaikki sellainen joka rasittaa. Alkava burnout? Mene työterveyteen ja saat unilääkkeet jotta edes nukut.. Väsyneenä masentaa tuplasti enemmän kuin levänneenä. Kirjoita ajatuksia ylös,luettu teksti on helpompi analysoida ja ymmärtää,mistä masennus tulee....
Tsemppiä!
Aloitin vasta, en kai vielä lopeta.
Minulla on ns unta tukevia lääkkeitä, jotka väsyttävät. Käytän, jos univelka kasvaa, mutta pelkään toleranssia. Ja kyllä, uni auttaa mielialaan.
Niin, pitäisi kirjottaa varmaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ihminen, se riittää.
Me jokainen olemme omalla tavallamme vajavaisia ja teemme virheitä. Joitain asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta moni meni hienosti. Jos kovin kaduttaa, ota asia puheeksi ja osoita lämpösi tänään. Ja muista, että lastesi elämään vaikuttaa myös asioita, joihin et voi vaikuttaa. Etkä voi elää elämää heidän puolestaan.
Kotona olevat asiat tarvinnevat avaamista kotona asuvien kesken? Syytösten riisumista ja vastavuoroista vastaan tulemista.
Muista olla itsellesi armollinen samalla kun olet sitä muillekin.
Niin, sitä muistaa juuri ne virheet. Ja tunnistan tuon, että mukamas tiedän, miten lasten pitäisi elää.
Kotona olevasta asiasta olemme puhuneet riittävästi. Se on asia, johon ei voi tulla muutosta. Molemmat ovat tulleet toisiaan vastaan, olemme jo puolivälissä. Eikä se objektiivisesti katsottuna ole ongelma, minä vain teen pään sisällä siitä ongelman.
Ehkä ongelmani on se, etten osaa päästää irti. En tiedä, miten se tapahtuu.
Ap
Oivalsit jo murehtivasi menneisyyttä tai pelkääväsi tulevaisuutta. Lue Echart Tollen Läsnäolon voima. Sulla on kärsimysidentiteetti. Käytät energiaasi murehtimiseen ja vatvomiseen etkä osaa luopua siitä, sillä se on osa identiteettiäsi.
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama homma :( Pitkään jatkunut stressitila parisuhteessa syöksi minut masennukseen. Sinne luisuu niin pikkuhiljaa, että tajuaa vasta kun on jo lopen uupunut. Otan myös liikaa muiden murheita harteilleni, asioita joille en voi mitään.. Olen koittanut muuttaa elintapojani parempaan suuntaan, jättänyt alkon kokonaan, lisännyt vapaa aikaa ja lisännyt väkisin myös liikuntaa, olo on hieman kohentunut.
Niin, tuota pitää miettiä. Otanko minäkin liikaa muiden murheita hartioille? Kuka kertoisi, mitä äidinnpitää tehdä, jottei kanna lastensa murheita?
Ja tuo juuri: miksi murehtia asioita, joille ei voi mitään? Eli miten päästää irti?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ihminen, se riittää.
Me jokainen olemme omalla tavallamme vajavaisia ja teemme virheitä. Joitain asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta moni meni hienosti. Jos kovin kaduttaa, ota asia puheeksi ja osoita lämpösi tänään. Ja muista, että lastesi elämään vaikuttaa myös asioita, joihin et voi vaikuttaa. Etkä voi elää elämää heidän puolestaan.
Kotona olevat asiat tarvinnevat avaamista kotona asuvien kesken? Syytösten riisumista ja vastavuoroista vastaan tulemista.
Muista olla itsellesi armollinen samalla kun olet sitä muillekin.
Niin, sitä muistaa juuri ne virheet. Ja tunnistan tuon, että mukamas tiedän, miten lasten pitäisi elää.
Kotona olevasta asiasta olemme puhuneet riittävästi. Se on asia, johon ei voi tulla muutosta. Molemmat ovat tulleet toisiaan vastaan, olemme jo puolivälissä. Eikä se objektiivisesti katsottuna ole ongelma, minä vain teen pään sisällä siitä ongelman.
Ehkä ongelmani on se, etten osaa päästää irti. En tiedä, miten se tapahtuu.
Ap
Oivalsit jo murehtivasi menneisyyttä tai pelkääväsi tulevaisuutta. Lue Echart Tollen Läsnäolon voima. Sulla on kärsimysidentiteetti. Käytät energiaasi murehtimiseen ja vatvomiseen etkä osaa luopua siitä, sillä se on osa identiteettiäsi.
Osaan Tollen ja muut etuperin ja takaperin. Siksi minulla ei olekaan ongelmia nykyisyydessä. Mutta en vain osaa pysyä läsnäolon tilassa 24/7.
Ap
Ala kuntoilla, mene töihin ja koeta piristyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ihminen, se riittää.
Me jokainen olemme omalla tavallamme vajavaisia ja teemme virheitä. Joitain asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta moni meni hienosti. Jos kovin kaduttaa, ota asia puheeksi ja osoita lämpösi tänään. Ja muista, että lastesi elämään vaikuttaa myös asioita, joihin et voi vaikuttaa. Etkä voi elää elämää heidän puolestaan.
Kotona olevat asiat tarvinnevat avaamista kotona asuvien kesken? Syytösten riisumista ja vastavuoroista vastaan tulemista.
Muista olla itsellesi armollinen samalla kun olet sitä muillekin.
Niin, sitä muistaa juuri ne virheet. Ja tunnistan tuon, että mukamas tiedän, miten lasten pitäisi elää.
Kotona olevasta asiasta olemme puhuneet riittävästi. Se on asia, johon ei voi tulla muutosta. Molemmat ovat tulleet toisiaan vastaan, olemme jo puolivälissä. Eikä se objektiivisesti katsottuna ole ongelma, minä vain teen pään sisällä siitä ongelman.
Ehkä ongelmani on se, etten osaa päästää irti. En tiedä, miten se tapahtuu.
Ap
Oivalsit jo murehtivasi menneisyyttä tai pelkääväsi tulevaisuutta. Lue Echart Tollen Läsnäolon voima. Sulla on kärsimysidentiteetti. Käytät energiaasi murehtimiseen ja vatvomiseen etkä osaa luopua siitä, sillä se on osa identiteettiäsi.
Osaan Tollen ja muut etuperin ja takaperin. Siksi minulla ei olekaan ongelmia nykyisyydessä. Mutta en vain osaa pysyä läsnäolon tilassa 24/7.
Ap
Et ole sisäistynyt ideaa. Harvalla on ongelmia juuri nyt, tässä hetkessä, tällä sekunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ihminen, se riittää.
Me jokainen olemme omalla tavallamme vajavaisia ja teemme virheitä. Joitain asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta moni meni hienosti. Jos kovin kaduttaa, ota asia puheeksi ja osoita lämpösi tänään. Ja muista, että lastesi elämään vaikuttaa myös asioita, joihin et voi vaikuttaa. Etkä voi elää elämää heidän puolestaan.
Kotona olevat asiat tarvinnevat avaamista kotona asuvien kesken? Syytösten riisumista ja vastavuoroista vastaan tulemista.
Muista olla itsellesi armollinen samalla kun olet sitä muillekin.
Niin, sitä muistaa juuri ne virheet. Ja tunnistan tuon, että mukamas tiedän, miten lasten pitäisi elää.
Kotona olevasta asiasta olemme puhuneet riittävästi. Se on asia, johon ei voi tulla muutosta. Molemmat ovat tulleet toisiaan vastaan, olemme jo puolivälissä. Eikä se objektiivisesti katsottuna ole ongelma, minä vain teen pään sisällä siitä ongelman.
Ehkä ongelmani on se, etten osaa päästää irti. En tiedä, miten se tapahtuu.
Ap
Oivalsit jo murehtivasi menneisyyttä tai pelkääväsi tulevaisuutta. Lue Echart Tollen Läsnäolon voima. Sulla on kärsimysidentiteetti. Käytät energiaasi murehtimiseen ja vatvomiseen etkä osaa luopua siitä, sillä se on osa identiteettiäsi.
Osaan Tollen ja muut etuperin ja takaperin. Siksi minulla ei olekaan ongelmia nykyisyydessä. Mutta en vain osaa pysyä läsnäolon tilassa 24/7.
Ap
Et ole sisäistynyt ideaa. Harvalla on ongelmia juuri nyt, tässä hetkessä, tällä sekunnilla.
Voisitko referoida idean?
Minä olen ymmärtänyt sen niin, että ongelmia ei ole läsnäolon tilassa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama homma :( Pitkään jatkunut stressitila parisuhteessa syöksi minut masennukseen. Sinne luisuu niin pikkuhiljaa, että tajuaa vasta kun on jo lopen uupunut. Otan myös liikaa muiden murheita harteilleni, asioita joille en voi mitään.. Olen koittanut muuttaa elintapojani parempaan suuntaan, jättänyt alkon kokonaan, lisännyt vapaa aikaa ja lisännyt väkisin myös liikuntaa, olo on hieman kohentunut.
Niin, tuota pitää miettiä. Otanko minäkin liikaa muiden murheita hartioille? Kuka kertoisi, mitä äidinnpitää tehdä, jottei kanna lastensa murheita?
Ja tuo juuri: miksi murehtia asioita, joille ei voi mitään? Eli miten päästää irti?
Ap
Olen koittanut oppia pois tuosta liika murehtimisesta. Ei palvele ketään, että uuvuttaa itsensä täysin. Autan toki parhaani mukaan, mutta esim. en voi väkisin pelastaa päihdeongelmiin joutunutta läheistä vaikka kuinka haluaisin, alkuun tämän hyväksyminen oli vaikeaa kunnes tajusin olen itsekin kohta samassa jamassa mikäli en tee muutosta ja pelasta edes itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Ala kuntoilla, mene töihin ja koeta piristyä.
Kuntoilen jaksamisen mukaan. Siihennen tarvitse neuvoja. Käyn töissä, enkä siihenkään tarvitse apuja. Kysymykseni kuuluu, miten voin piristyä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ihminen, se riittää.
Me jokainen olemme omalla tavallamme vajavaisia ja teemme virheitä. Joitain asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta moni meni hienosti. Jos kovin kaduttaa, ota asia puheeksi ja osoita lämpösi tänään. Ja muista, että lastesi elämään vaikuttaa myös asioita, joihin et voi vaikuttaa. Etkä voi elää elämää heidän puolestaan.
Kotona olevat asiat tarvinnevat avaamista kotona asuvien kesken? Syytösten riisumista ja vastavuoroista vastaan tulemista.
Muista olla itsellesi armollinen samalla kun olet sitä muillekin.
Niin, sitä muistaa juuri ne virheet. Ja tunnistan tuon, että mukamas tiedän, miten lasten pitäisi elää.
Kotona olevasta asiasta olemme puhuneet riittävästi. Se on asia, johon ei voi tulla muutosta. Molemmat ovat tulleet toisiaan vastaan, olemme jo puolivälissä. Eikä se objektiivisesti katsottuna ole ongelma, minä vain teen pään sisällä siitä ongelman.
Ehkä ongelmani on se, etten osaa päästää irti. En tiedä, miten se tapahtuu.
Ap
Oivalsit jo murehtivasi menneisyyttä tai pelkääväsi tulevaisuutta. Lue Echart Tollen Läsnäolon voima. Sulla on kärsimysidentiteetti. Käytät energiaasi murehtimiseen ja vatvomiseen etkä osaa luopua siitä, sillä se on osa identiteettiäsi.
Osaan Tollen ja muut etuperin ja takaperin. Siksi minulla ei olekaan ongelmia nykyisyydessä. Mutta en vain osaa pysyä läsnäolon tilassa 24/7.
Ap
Et ole sisäistynyt ideaa. Harvalla on ongelmia juuri nyt, tässä hetkessä, tällä sekunnilla.
Voisitko referoida idean?
Minä olen ymmärtänyt sen niin, että ongelmia ei ole läsnäolon tilassa.
Ap
Aivan, ei olekaan. Ongelmat ovat joko menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Joka kerta, kun murehdit jotain, joka on muussa ajassa, kysy itseltäsi, mitä voit tehdä asialle juuri nyt. Todennäköisesti et mitään. Joskus kuitenkin voi. Esim. tekemällä konkreettisen suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi. Tämä helpottaa olosi siinä hetkessä. Mutta usein ei ongelmalle voi tehdä siinä hetkessä mitään, joten sun on opittava päästämään ajatuksesta irti. Ja se tapahtuu harjoittamalla mieltä mm. meditoimalla. Mitään hokkus pokkus keinoa ei ole vaan pitkäjänteistä harjoittelua. Mutta esim vartti meditointia päivässä 8 viikon ajan muuttaa aivojen rakennetta niin, että se on ihan fysiologisilla mittauksilla havaittavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet ihminen, se riittää.
Me jokainen olemme omalla tavallamme vajavaisia ja teemme virheitä. Joitain asioita olisi voinut tehdä toisin, mutta moni meni hienosti. Jos kovin kaduttaa, ota asia puheeksi ja osoita lämpösi tänään. Ja muista, että lastesi elämään vaikuttaa myös asioita, joihin et voi vaikuttaa. Etkä voi elää elämää heidän puolestaan.
Kotona olevat asiat tarvinnevat avaamista kotona asuvien kesken? Syytösten riisumista ja vastavuoroista vastaan tulemista.
Muista olla itsellesi armollinen samalla kun olet sitä muillekin.
Niin, sitä muistaa juuri ne virheet. Ja tunnistan tuon, että mukamas tiedän, miten lasten pitäisi elää.
Kotona olevasta asiasta olemme puhuneet riittävästi. Se on asia, johon ei voi tulla muutosta. Molemmat ovat tulleet toisiaan vastaan, olemme jo puolivälissä. Eikä se objektiivisesti katsottuna ole ongelma, minä vain teen pään sisällä siitä ongelman.
Ehkä ongelmani on se, etten osaa päästää irti. En tiedä, miten se tapahtuu.
Ap
Oivalsit jo murehtivasi menneisyyttä tai pelkääväsi tulevaisuutta. Lue Echart Tollen Läsnäolon voima. Sulla on kärsimysidentiteetti. Käytät energiaasi murehtimiseen ja vatvomiseen etkä osaa luopua siitä, sillä se on osa identiteettiäsi.
Osaan Tollen ja muut etuperin ja takaperin. Siksi minulla ei olekaan ongelmia nykyisyydessä. Mutta en vain osaa pysyä läsnäolon tilassa 24/7.
Ap
Et ole sisäistynyt ideaa. Harvalla on ongelmia juuri nyt, tässä hetkessä, tällä sekunnilla.
Voisitko referoida idean?
Minä olen ymmärtänyt sen niin, että ongelmia ei ole läsnäolon tilassa.
ApAivan, ei olekaan. Ongelmat ovat joko menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Joka kerta, kun murehdit jotain, joka on muussa ajassa, kysy itseltäsi, mitä voit tehdä asialle juuri nyt. Todennäköisesti et mitään. Joskus kuitenkin voi. Esim. tekemällä konkreettisen suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi. Tämä helpottaa olosi siinä hetkessä. Mutta usein ei ongelmalle voi tehdä siinä hetkessä mitään, joten sun on opittava päästämään ajatuksesta irti. Ja se tapahtuu harjoittamalla mieltä mm. meditoimalla. Mitään hokkus pokkus keinoa ei ole vaan pitkäjänteistä harjoittelua. Mutta esim vartti meditointia päivässä 8 viikon ajan muuttaa aivojen rakennetta niin, että se on ihan fysiologisilla mittauksilla havaittavissa.
Eli jälleen kysymykseni kulminoituu siihen, miten päästää irti?
Meditoin paljon enemmän kuin vartin päivässä. Itse asiassa yöt käytän osin meditointiin, kun alan valvomaan. Ja olen siinä aika hyvä. Pääsen ilon ja onnellisuuden tilaan. Mutta sitten toisaalla onnistun vajoamaan kuiluun Ja kaikki unohtuu.
Olen siis jotenkin uupunut.
Ap
Miten paljon ap teet töitä? Vaikka pitäisit työstäsi niin uupuneena aika on otettava jostain palautumiseen. Olisiko sinun mahdollista vähentää töitä hetkeksi?
Vierailija kirjoitti:
Miten paljon ap teet töitä? Vaikka pitäisit työstäsi niin uupuneena aika on otettava jostain palautumiseen. Olisiko sinun mahdollista vähentää töitä hetkeksi?
en tee liikaa. Teen suurimmaksi osaksi kotoa käsin, ja se on helpottavaa.
Enkä suorita mitään.
Ap
kun katsoo aikuisia lapsiani, niin ei heillä kauhean hyvin mene. Eikö tämä mene aina äidin piikkiin? Joo, tiedän kyllä varsin hyvin, ettei kaikki ole vanhempien syytä, ja tiedän, miten olen heitä yrittänyt auttaa, mutta tunnepuoli on eri mieltä.
Lisäksi olen eronnut aikaa sitten, ja tämä kai vaivaa vieläkin, kun ajattelen lasten ongelmien syiden olevan erossa. Joo, tiedän, että mennyttä ei voi muttaa, mutta
Ja on asioita kotona, joihin minulla ei riitä ymmärrystä. Jos olisin hyvä ihminen, niin ymmärtäisin.
Ap