Mitä voi vaatia pian 18-vuotta täyttävältä lapselta?
Mitä voi vaatia pian 18-vuotta täyttävältä (puolison) lapselta, joka ei tunnu olevan kiinnostunut yhtään omasta elämästään?
Poika on kunnollinen, ei aiheuta ongelmia eikä ole syyllistynyt mihinkään pahaan! Häntä ei vaan tunnu kiinnostavan oma tulevaisuus.
Poika käy koulua mutta tulee koulusta kotiin ja möllöttää omassa huoneessaan. Tekee kotitöitä pyynnöstä mutta ei mitään ns. omatoimisesti. Hänellä ei ole mitään käsitystä milloinka esim. armeijan kutsunnat ovat. Ei tee mitään sen eteen, että saisi haettua henkilökorttia. Oli viime kesänä minun hommaamassa kesätyöpaikassa mutta ei ole kiinnostunut kuinka saisi rahat itselleen. Palkka siis maksettiin hänen tilille mutta ei kiinnosta miten saisi tilin hallintaan. Olen yrittänyt neuvoa poikaa mutta hänellä on kuvitelma, että kaikki tulevat hänelle ns. ilmaiseksi vaikkei meidän perheessä ole koskaan suosittu ketään. Muut lapset ovat tosin vasta ala-koululaisia.
Kommentit (29)
Ihan normaali 18-vuotias poika. Tuollaisia ne ovat muissakin perheissä. Parin vuoden kuluttua voi keskustella hänelle kuin aikuiselle.
Oma poikani muutti 18 vuotiaana omilleen. Itse on kaikki järjestänyt.
Kaikki lähtee kodin kasvatuksesta. Meillä on pienestä pitäen vaadittu asioita. On opetettu asioita. Se on työläämpää silloin ns kasvatusvaiheessa mutta lopussa kiitos seisoo
.
Sun lapsi tuntuu olevan sellainen jonka puolesta on aina tehty kaikki.
Vaatisin häneltä hieman vastuunottoa. Minä en pysty hänelle tarjoamaan kaikkea ns. tarjottimella eteen vaan asioita pitää pian 18 vuotta täyttävä tekemään itse. Jos minulta pelkästään kysyttäisiin, niin heittäisin tuollaiset vätykset ulos talostani. Jos ei millään tavoin aikuisena edes aio huolehtia omista asioistaan.
Osallistuuko poika kotitöihin? Viekö edes roskat? Ulkoiluttaa koiran, vaihtaa kissan hiekat, tekee jotain kaikkia hyödyttävää? Jos perusasioita ei ole opetettu jo ala-asteella, on aika turha tässä vaiheessa itkeä, miksi kasvatuksen tulos ei ole oma-aloitteinen ja aktiivinen ihminen. Kasvatatte yhteiskunnan loista, ellei poika saa itse jotain älynvälystä, onneksi olkoon. Toisaalta, kyllähän se elämä sitten opettaa: ongelma ei ole kovin suuri ja vielä korjattavissa, jos mukaan eivät tule päihteet.
Ite ainakin jouduin tuossa iässä maksamaan vuokraa vanhemmilleni, ja jonkin verran ja osallistuin ruokakuluihin, ennen kuin sitten muutin yksin asumaan.
Voit vaatia häntä muuttamaan omaan asuntoonsa niin pääset kerralla vätyksestä eroon.
Itse en maksanut vuokraa tai ruokaa, mutta autoin paljon pienempien kanssa tuossa iässä. Olin kuskina harrastuksiin, neuvoin kouluhommissa, vahdin heitä vanhempien reissujen ajan ja olin muutenkin aina saatavilla. Siivosin kerran viikossa, laitoin useimmiten ruuat, tein pihahommia...
Eli omilleen muuttaminen oli aikanaan vähän kuin lomalle olisi päässyt. Tosin pikkusisko muutti "kämppikseksi" ja muut perässä, kunnes aika teki tehtävänsä.
Eli jokainen on yksilönsä, on paljon siitä mitä on vaadittu, miten on vaadittu ja miten niistä haluaa selvitä. Ehkä kohdallanne sanoisin, että askel kerrallaan. Olkaa kuitenkin hyviä vanhempia ja rakastakaa. Se on se tärkein pohja, mistä ponnistaa.
Auttakaa hankkimaan henkilökortti ja pankkitunnukset ym. Ei niistä voi tietää mitään jos ei ole opetettu ja jos rahakin on aina annettu käteisenä. Jostain on aloitettava, ei ne lapset muutu aikuisiksi yhdessä yössä.
Sulla on hyvin jos poika tekee kotitöitä pyydettäessä, monet ei ilman riitaa tee mitään, jos silloinkaan.
Ja mitä kutsuntoihin tulee niin ei ne ketään unohda jättää kutsumatta.
Ei nuoren tarvitse olla vielä aikuinen ja ottaa kaikesta itse vastuuta vaikka olisi kohta täysi-ikäinen. Hienoa että tekee pyynnöstä kotihommia. Hän ei todellakaan ole vielä valmis itsenäistymään.
Vierailija kirjoitti:
Auttakaa hankkimaan henkilökortti ja pankkitunnukset ym. Ei niistä voi tietää mitään jos ei ole opetettu ja jos rahakin on aina annettu käteisenä. Jostain on aloitettava, ei ne lapset muutu aikuisiksi yhdessä yössä.
Sulla on hyvin jos poika tekee kotitöitä pyydettäessä, monet ei ilman riitaa tee mitään, jos silloinkaan.
Ja mitä kutsuntoihin tulee niin ei ne ketään unohda jättää kutsumatta.
Miten sitä auttaa, jos ei edes pyynnöstä saa esim poliisin nettisivua auki ja sen vertaa lue ohjeita että ekana tarvitaan valokuva? Tai vaikka sanoisi että tarvitaan valokuva ja antaisi kuvaamon osoitteen että käy tuolla? En itse ainakaan alkais enää tuon ikäistä sinne taluttamaan.
Minun mielestä tuo kuulostaa ihan tavalliselta. Jos poika on muuten asiallinen, niin eihän teillä ole mitään hätää. En minäkään tehnyt 18-20 vuotiaana paljon mitään, vaan asuin kotona, tein mitä piti niin kouluasioissa kuin kotonakin ja luin. Luin, luin ja luin, se oli minun juttuni, kirjojen lukeminen.
Se oli mukavan rentoa kivaa aikaa ja ehdin oikein hyvin olla aikuinen sen jälkeenkin. Nyt omat lapseni ovat 16-21 vuotiaita ja meillä on ihana perhe, jossa kaikki sujuu ja on mukavaa. Autan lapsia neuvomalla, jos tarvitsee ja olen muutenkin läsnä. En jaksa stressata turhista, vaan mielummin käytän aikani yhdessäolemiseen ja vaikka hyvän ruuan laittamiseen. Eivät ne lapset tässä enää vuosia ole meidän kanssamme.
Että koulu pitää hoitaa hyvin. Se on ihan jäätävän vaativaa nykyään.
Että liikkuisi jonkin verran, kävelisi metrolle ja käyttäisi koiria.
Pankkiasiat hänelle hoidettiin jo yläkoulussa.
Viime kesän yhden työpaikan hankin minä, toisen hommasi hän itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttakaa hankkimaan henkilökortti ja pankkitunnukset ym. Ei niistä voi tietää mitään jos ei ole opetettu ja jos rahakin on aina annettu käteisenä. Jostain on aloitettava, ei ne lapset muutu aikuisiksi yhdessä yössä.
Sulla on hyvin jos poika tekee kotitöitä pyydettäessä, monet ei ilman riitaa tee mitään, jos silloinkaan.
Ja mitä kutsuntoihin tulee niin ei ne ketään unohda jättää kutsumatta.Miten sitä auttaa, jos ei edes pyynnöstä saa esim poliisin nettisivua auki ja sen vertaa lue ohjeita että ekana tarvitaan valokuva? Tai vaikka sanoisi että tarvitaan valokuva ja antaisi kuvaamon osoitteen että käy tuolla? En itse ainakaan alkais enää tuon ikäistä sinne taluttamaan.
No mies voi auttaa. Minä ainakin auttaisin, käyttäisin kuvassa ja kävisin kahdestaan samalla reissulla vaikka vielä syömässäkin jossakin yhdessä. Juttelisin ja olisin mukava aikuinen. Toivottavasti pojalla on elämässään edes joku asiallinen aikuinen, joka tykkää hänestä ja ei märmätä koko aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttakaa hankkimaan henkilökortti ja pankkitunnukset ym. Ei niistä voi tietää mitään jos ei ole opetettu ja jos rahakin on aina annettu käteisenä. Jostain on aloitettava, ei ne lapset muutu aikuisiksi yhdessä yössä.
Sulla on hyvin jos poika tekee kotitöitä pyydettäessä, monet ei ilman riitaa tee mitään, jos silloinkaan.
Ja mitä kutsuntoihin tulee niin ei ne ketään unohda jättää kutsumatta.Miten sitä auttaa, jos ei edes pyynnöstä saa esim poliisin nettisivua auki ja sen vertaa lue ohjeita että ekana tarvitaan valokuva? Tai vaikka sanoisi että tarvitaan valokuva ja antaisi kuvaamon osoitteen että käy tuolla? En itse ainakaan alkais enää tuon ikäistä sinne taluttamaan.
No mies voi auttaa. Minä ainakin auttaisin, käyttäisin kuvassa ja kävisin kahdestaan samalla reissulla vaikka vielä syömässäkin jossakin yhdessä. Juttelisin ja olisin mukava aikuinen. Toivottavasti pojalla on elämässään edes joku asiallinen aikuinen, joka tykkää hänestä ja ei märmätä koko aikaa.
Niinpä, minkälainen tyyppi isä oikein onkaan, jos ei saa lastaan autettua yhtään? En katsoisi sellaista miestä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttakaa hankkimaan henkilökortti ja pankkitunnukset ym. Ei niistä voi tietää mitään jos ei ole opetettu ja jos rahakin on aina annettu käteisenä. Jostain on aloitettava, ei ne lapset muutu aikuisiksi yhdessä yössä.
Sulla on hyvin jos poika tekee kotitöitä pyydettäessä, monet ei ilman riitaa tee mitään, jos silloinkaan.
Ja mitä kutsuntoihin tulee niin ei ne ketään unohda jättää kutsumatta.Miten sitä auttaa, jos ei edes pyynnöstä saa esim poliisin nettisivua auki ja sen vertaa lue ohjeita että ekana tarvitaan valokuva? Tai vaikka sanoisi että tarvitaan valokuva ja antaisi kuvaamon osoitteen että käy tuolla? En itse ainakaan alkais enää tuon ikäistä sinne taluttamaan.
Miehen ongelma, hänen poikansa. Ap:n ongelma on typerä mies.
Meillä on yksi lapsi tuollainen. Ei kaipaa elämästä mitään, ei halua mitään, ei kuluta mitään, ei käy missään, ei oikein puhukaan mitään, ei haaveile mistään, ei mitään omatoimisuutta. Oli tutkimuksissa ja sai autismidiagnoosin.
Mitä haluaisit vaatia häneltä?