HCG laskenut rv 18

Lähdinpä erehdyksissäni mukaan sikiöseulontaan josta ei neuvolassa annettu muuta tietoa kuin että suljetaan Downin syndrooma ja vasta-aine tekijät pois. Olisi ollut kiva tietää, että tutkivat samalla muitakin asioita. Puhelu kummittelee edelleen mielessä mutta huomenna pitäisi saada jo tietoa että onko kuopuksemme todellakin sairas vai olisiko testiin vaikuttanut flunssa. Riskitekijöitä ei kuitenkaan pitäisi kohdallani olla ku ikää 22 ja miehellä 25 ja esikoinen ollut täysin terve yms.

Saitko hormoni hoitoa tai jotakin vastaavaa vai nousiko taso ittekseen?

Yleisemmällä tasolla en voi olla ihmettelemättä, että tulevat äidit ja isät haluavat innolla osallistua moniin sikiötä tutkiviin toimenpiteisiin, mutta sitten tuleekin yllätyksenä että niillä tosiaankin tutkitaan vauvan mahdollisia häiriöitä. Ultrassakin käydään ihan vaan vilkaisemassa kumman väristä vauvanhuonetta pitää alkaa sisustaa...

pikkuisen tökkäsi, kun kirjoitit, että olette vähän päälle kaksikymppisiä ja tuo nuori ikä jotenkin suojelisi esim. saamasta vammaista lasta! Ei se suojele.

En tiedä miksi ottivat selvää moisista nuin myöhään, mutta sellaisista kuitenkin soitettiin.



Ultran mukaan kaikki oli mahdollisesti ok, mutta lääkäri ei nähnyt vauvaa kunnolla vaan tarjosi mahdollisuuden punktioon. Punktion myös otin.

Testiin lähdin mukaan koska halusin tietää onko vauvani terve vai ei. Halusin tietää sillä etten tuudittautuisi liikaa pumpulin ympäröimään maailmaan ja uskottelisi itselleni että vauva on täysin terve ja synnytyksen jälkeen selviäisikin että lapsi olisi esim Downin syndroomaa sairastava( vaikka ko sairaus suljettiinkin pois).Olisihan parempi tietää etukäteen, että voi valmistautua ja selvittää mihin kaikkeen pitää varautua sairaan lapsen kanssa.

Ja jälleen en sanonut, että nuorempi ei voisi saada kehitysvammaista lasta, vaan sanoin että olisi kummallista kun ei ole riskitekijöitä.

Noin järkyttävät asiat pitäisi kyllä lääkärin kertoa kasvokkain. Ja vielä "vauvasi voi kuolla mutta älä nyt murehdi"? Aika... Työhönsä turtunut hoitaja? Vakava asia ja huonosti hoidettu hoitotahon puolelta.



Toivottavasti lapsellasi on kaikki hyvin, ap.

toivon että teillä kaikki ok. Minua lähinnä huvitti tuo sanomasi että halusit tietää onko lapsi että voisit valmistautua vai miten nyt kirjoitit. Mistään ei voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Me saimme ihanan terveen poikavauvan. Nyt poikamme on neljävuotias nuorimies jolla on todettu dysfasia ja muitakin erityispiirteitä. Meille vanhemmille poika on edelleenkin ihana ja aivan erityinen :)

Todellakin asia ilmoitettiin puhelimessa ja hieman tylysti. Veljen vaimon kanssa asiaa kummasteltuani todettiin että olisi riittänyt "hämminkiä löytyi ja tarvii tutkia asiaa" ja ehkä maininta että on kyse jostakin vakavasta. Kuolemalla pelottelun olisi voinut jättää sairaalaankin. Minkäs teet.. Ihmisiä me vaan ollaan ja hyvin erehtyväisiä sellaisia.



Onhan se hyvä tietää mitä on vastassa. Varmasti tekin miehenne kanssa etsitte tietoa, kun kuulitte poikanne dysfasiasta. Halusitte tietää mitä kaikkea olisi edessä jne.

Samaa itse ajan takaa. Aluksi ajattelin, että testi oli täysi virhe, mutta nyt ajattelen, että on hieman helpompi olla, kun on pieni mahdollisuus että lapsi onkin terve. Ja vaikkei olisikaan ollut terve niin olisi ollut..ei ehkä helpompaa, mutta kuitenkin "hyvä" tietää vauvan olevan niin sairas, että tulisi kuolemaan pian syntymänsä jälkeen sen sijaan kun innolla odottaa punaposkista tervettä nyyttiä, joka sitten kuolisikin liian pian.

Nyt varmaan joku keksii, että oon hirveä ihminen. Ehkä olenkin toisten mielestä. Omasta mielestäni haluan olla vain valmistautunut siihen MITÄ IKINÄ ONKAAN TULOSSA, on se mitä vain.

yllätyksenä nuorille äideille. Kaksi down-lapsen äitiä tunnen, ja yhden muun kehitysvammaise. Ei se niin kummallista eikä ilmeisesti edes kovin harvinaista ole. Mutta toivotaan että kaikki on kunnossa teidän kohdallanne.

et vissiin tiedä, että aina ei voi valmistautuasiihen, mitä ikinä onkaan tulossa. Elämä järjestää yllätyksiä, jotka kaikki eivät ole niitä iloisia. En halua maalailla piruja seinille, mutta onhan sekin mahdollista, että vauva vammautuu synnytyksessä..

Sehän on ihanaa ,että on olemassa kaltaisesi alan asiantuntija joka tietää varmaksi kaiken. Kas kummaa vaan kun oli nimen omaan lääkäri joka sanoi varmaksi ettei kyseessä ole Downin syndrooma..että näin. (Sanat tarkalleen down on pois suljettu sairaus.) Ja lisätään vielä jos joku keksii siitäkin vääntää, että ei ollut yleislekuri vaan ihan alan tohtoreita.

Ja nyt viimeisen kerran..EN OLE OLETTANUT MISSÄÄN KOHDASSA ETTEI NUORI VOISI SAADA SAIRASTA LASTA VAAN MAININNUT MITEN ASIA OLISI MIELESTÄNI VAIN KUMMALLISTA OTTAEN HUOMIOON KAIKKI MUUT ASIAT JOITA EN HITTO SOIKOON JAKSA TÄSSÄ TAAS LUETELLA.

tuo arvo oli koholla ja onko se sitä vieläkin? Eikä tartte kilahdella siellä, ottaa ihan rauhallisesti vaan! Vauvakin voi paremmin kun et stressaa...

Eihän se suojele ei. Olisi silti kovin kummallista jos yhtäkkiä olisi sairas lapsi tulossa. Esikoisemme kun on täysin terve pieni mies. Eikä kummallakaan meistä ole suvussa kehitysvammaisuutta tai mitään muutakaan kromosomeissa periytyvää tautia. Käsittääkseni kehitysvammaisuutta on tavattu yleensä perheissä joissa synnyttäjä on ylittänyt 35 rajapyykin tai suvusta löytyy ennestään kehitysvammaisuutta..toki saatan olla väärässä ja onhan niitä sairaita lapsia syntynyt niihin perheisiin jotka eivät sinällään kuulu "riskiryhmään".

Ja sinulle joka kirjoitit ihmetteleväsi yleisellä tasolla..Itse en tarkkaanottaen tiennyt mihin lähdin mukaan. Neuvolassa kun sanottiin vain että suljetaan Down ja vasta-ainetekijät pois, mistään muusta ei ollut mainintaa, eikä myöskään lähetteessä lukenut mitään. Toivon, että ne jotka lähtevät testeihin mukaan huvin vuoksi, tietävät mitä kaikkea testeillä haetaan.

Miksi ensinnäkin noilla viikoilla enää keneltäkään mitattaisiin hcg-arvoja. Niitä voidaan kyllä seurata ihan raskauden alkuvaiheessa, mutta sen jälkeen muut metodit ovat paljon parempia.



Toisekseen hcg-arvothan lähtevät laskuun rv 12 jälkeen. Siihen asti siis koko ajan nousee ja sitten alkaa laskemaan ja näin nimenomaan kuuluu olla.

Toki vanhemmilla äideillä on suurempi riski saada vammainen lapsi, mutta kyllä sitä sattuu nuoremmillekin! Pienemmällä todennäköisyydellä joo, mutta silti.

että riskit kasvaa eli niitä riskejä on jo nuorempanakin olemassa. Kovin on silmät ummessa eteenpäin menoa, jos sulkee täysin silmänsä siltä mahdollisuudelta, että vauva voisi olla sairaskin. Eihän sitä tarvitse stressata, mutta varautua henkisesti voi.

Eihän se suojele ei. Olisi silti kovin kummallista jos yhtäkkiä olisi sairas lapsi tulossa. Esikoisemme kun on täysin terve pieni mies. Eikä kummallakaan meistä ole suvussa kehitysvammaisuutta tai mitään muutakaan kromosomeissa periytyvää tautia. Käsittääkseni kehitysvammaisuutta on tavattu yleensä perheissä joissa synnyttäjä on ylittänyt 35 rajapyykin tai suvusta löytyy ennestään kehitysvammaisuutta..toki saatan olla väärässä ja onhan niitä sairaita lapsia syntynyt niihin perheisiin jotka eivät sinällään kuulu "riskiryhmään".

Ja sinulle joka kirjoitit ihmetteleväsi yleisellä tasolla..Itse en tarkkaanottaen tiennyt mihin lähdin mukaan. Neuvolassa kun sanottiin vain että suljetaan Down ja vasta-ainetekijät pois, mistään muusta ei ollut mainintaa, eikä myöskään lähetteessä lukenut mitään. Toivon, että ne jotka lähtevät testeihin mukaan huvin vuoksi, tietävät mitä kaikkea testeillä haetaan.

Kiitokset kaikille asiaa sympatiseeraaville, kohtalon tovereille ja teille muille, joista muutamilla tuntuu olevan kovin kapea maailman katsomus kuva ja ihana taito ymmärtää asioita tahallaan väärin. Mahtavaa syksyä kaikille :)

heti kun ap kertoi ikänsä



kaikki alkoivat moraalisoida ap:n juttua ja käsittää väärin. hauskaa..! mielestäni ap kertoi asianmukaisesti huolensa. Voimia ap! toivottavasti kaikki on hyvin!

Eipä ole selvinnyt vielä mitään. Aikaisintaan viikon päästä saadaan jotain tietoa. Sekin riippuu ihan siitä millaiset ruuhkat labrassa on.

Hyvähän sun on sanoa sieltä, että elä ressaa. Sinua kun ei pidetä idioottina ikäsi takia. Siinä missä nämä ihanat keski ikään ehtineet tätöset ovat mielestään fiksuja ärsyttämällä sillä, että toistetaan samaa kaavaa koko ajan voin huoleta todeta, että ehkäpä heidän näkemyksensä on jokseenkin kalkkeutunut. Tosi pohjainen(jota en ole yrittänytkään kieltää) mutta kuitenkin.

Monella nuorella äidillä on järki päässä ja osataan kyllä hoitaa pienokaisia omasta iästä huolimatta. Kaikki eivät halua odottaa, että ovat yli kolmekymppisiä ensisynnyttäjiä, vaan osa kasvaa henkiseltä tasoltaan nopeammin ja haluaa oman kodin ja perheen iästä huolimatta. Toki on niitäkin jotka ovat halunneet kaiken heti ja nyt ja sitten huomanneet, että "hei, tää ei ookkaan enää kivaa" ja jättäneet muksunsa muiden huoleksi. Itselläni kuitenkin on vastuuntuntoa ja erotan kyllä asiat jotka on oikeesti tärkeitä.

Kiitos sinulle joka et tuomitse iän perusteella. Ihana huomata, että on olemassa järkeviäkin ihmisiä.

Ikä on vaan numero. Liian harva sen ymmärtää. Toki moni ikäiseni käyttäytyy kun vesipää, mutta on meitä toisenkinlaisia. Älkää tuomitko liian nopeasti..

Kyllähän lapsen vammaisuus varmaan aina tulee yhtäkkisesti. Tuskin kukaan raskauden alusta tietää, että nyt lapsi on vähän vammainen ja siitä sitten lisääntyy.



Kyllä sairaita lapsi syntyy nuorillekin.



Lisäksin downia ei voida "sulkea pois", yleensä käytetään ilmaisua, että "ei havaita siihen viittaavia löydöksiä". Osa vammaisista syntyy täydellisenä yllärinä, vaikka tutkimukset olisivat menneet ilman epäilyjä.