Lue keskustelun säännöt.
Periikö leski aviopuolisonsa, jos vainajalla ei ole lapsia?
29.01.2023 |
Jos minä lapseton henkilö kuolen ennen puolisoani, eikös olekin niin, että puolisoni perii kaiken omaisuuteni eikä tarvita mitään testamenttia?
Kommentit (26)
Aviopuolisot eivät peri toisiaan vaan tarvitaan testamentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minilex: "Jos perittävä on naimisissa eikä hänellä ole rintaperillisiä eikä hän ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, eloonjäänyt puoliso perii kuolleen puolison omaisuuden. Eloonjäänyt puoliso on tällöin ensin kuolleen puolison ainoa perillinen.
Jos leski on perinyt puolisonsa suoraan lain nojalla, lesken kuoleman jälkeen ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat ensin kuolleen puolison omaisuuden. Käytännössä lesken kuolinpesän omaisuus jaetaan puoliksi ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken. Puolittamisperiaatteesta kuitenkin poiketaan, jos puolisoilla on ollut avioehtosopimus."
PK 3:1 §:
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
Vierailija kirjoitti:
Aviopuolisot eivät peri toisiaan.
Kyllä perivät, jos kummallakaan ei ole lapsia eikä testamenttia. Edes mahdollinen avioehto ei estä tätä (toisin kuin usein näkee ihmisten luulevan).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kun ekan vainajan omaisuus oli 100 000 e ja lesken 10 000 e, niin lesken kuollessa ja omaisuuden ollessa enää 11 000 e, saavat ensinkuolleen omaiset 10 000 e ja toisena kuolleen 1000 e.
Vierailija kirjoitti:
Ja kun ekan vainajan omaisuus oli 100 000 e ja lesken 10 000 e, niin lesken kuollessa ja omaisuuden ollessa enää 11 000 e, saavat ensinkuolleen omaiset 10 000 e ja toisena kuolleen 1000 e.
Ei, vaan pääsääntöisesti kummankin puolison omaiset saavat lesken kuoltua tuossa tapauksessa 5500 e. Lue ajatuksen kanssa vastauksessa 5 oleva teksti, joka on suora lainaus laista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun ekan vainajan omaisuus oli 100 000 e ja lesken 10 000 e, niin lesken kuollessa ja omaisuuden ollessa enää 11 000 e, saavat ensinkuolleen omaiset 10 000 e ja toisena kuolleen 1000 e.
Ei, vaan pääsääntöisesti kummankin puolison omaiset saavat lesken kuoltua tuossa tapauksessa 5500 e. Lue ajatuksen kanssa vastauksessa 5 oleva teksti, joka on suora lainaus laista.
Jos ensimmäisen kuoltua perittävää oli 10 000 ja lesken kuoltua 1milj niin ei ne ensimmäisen sukulaiset peri satoja tuhansia. Unelmoikaa vaan.
Ei, mutta saat avioehdon mukaisen omaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aviopuolisot eivät peri toisiaan.
Siinä tapauksessa perivät, jos lapsia ei ole.
Jos ei ole avioehtoa, puoliso saa yhteisestä omaisuudesta puolet ja vainajan puoli on kuolinpesän. Koska lapsia ei ole, elossa oleva puoliso on kuolinpesän ainoa osakas joten hän saa vainajan omaisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sinun kuoltuasi puolisosi sukulaiset (jos perintökaareen kuuluvia on) perivät sitten puolisosi osuuden, ja sinun sukulaisesi sinun osuutesi.
En tajunnut. Jos minä kuolen ensin ja puolisoni perii minut, niin eihän sittemmin myöhemmin puolisoni kuollessa ole mitään "minun osuuttani", jonka minun sukulaiseni voisivat periä? Eli jos en halua, että sisarukseni tai heidän lapsensa perivät minulta mitään, pitääkö siis kuitenkin tehdä testamentti, jossa määrään kaiken puolisolleni?
ap
Vierailija kirjoitti:
PK 3:1 §:
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.
Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)
Kiitos tästä. Eli testamentti on siis pakko tehdä kuitenkin. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun ekan vainajan omaisuus oli 100 000 e ja lesken 10 000 e, niin lesken kuollessa ja omaisuuden ollessa enää 11 000 e, saavat ensinkuolleen omaiset 10 000 e ja toisena kuolleen 1000 e.
Ei, vaan pääsääntöisesti kummankin puolison omaiset saavat lesken kuoltua tuossa tapauksessa 5500 e. Lue ajatuksen kanssa vastauksessa 5 oleva teksti, joka on suora lainaus laista.
Jos ensimmäisen kuoltua perittävää oli 10 000 ja lesken kuoltua 1milj niin ei ne ensimmäisen sukulaiset peri satoja tuhansia. Unelmoikaa vaan.
Jos leski omisti tuon miljoonan jo puolison kuollessa (tai tuo miljoona on jonkin sellaisen omaisuuden tuottoa, joka leskella oli jo puolison kuollessa), niin lesken kuoltua ensin kuolleen puolison omaiset tosiaan perivät puolet siitä, mitä lesken kuoleman jälkeen on jäljellä, siis satoja tuhansia. Leski voi välttää tämän tekemällä puolison kuoleman jälkeen osituksen puolison toissijaisten perillisten kanssa. Siinä tapauksessa puolison omaisuus siirtyy heti tämän toissijaisille perillisille, ja lesken omaisuus siirtyy lesken kuoltua kokonaan vain lesken perillisille.
Tilanne on eri, jos leski on hankkinut tuon miljoona euroa vasta puolison kuoleman jälkeen. Silloin ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät saa siitä osuutta lesken kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kun ekan vainajan omaisuus oli 100 000 e ja lesken 10 000 e, niin lesken kuollessa ja omaisuuden ollessa enää 11 000 e, saavat ensinkuolleen omaiset 10 000 e ja toisena kuolleen 1000 e.
Ei, vaan pääsääntöisesti kummankin puolison omaiset saavat lesken kuoltua tuossa tapauksessa 5500 e. Lue ajatuksen kanssa vastauksessa 5 oleva teksti, joka on suora lainaus laista.
Jos ensimmäisen kuoltua perittävää oli 10 000 ja lesken kuoltua 1milj niin ei ne ensimmäisen sukulaiset peri satoja tuhansia. Unelmoikaa vaan.
Jos leski omisti tuon miljoonan jo puolison kuollessa (tai tuo miljoona on jonkin sellaisen omaisuuden tuottoa, joka leskella oli jo puolison kuollessa), niin lesken kuoltua ensin kuolleen puolison omaiset tosiaan perivät puolet siitä, mitä lesken kuoleman jälkeen on jäljellä, siis satoja tuhansia. Leski voi välttää tämän tekemällä puolison kuoleman jälkeen osituksen puolison toissijaisten perillisten kanssa. Siinä tapauksessa puolison omaisuus siirtyy heti tämän toissijaisille perillisille, ja lesken omaisuus siirtyy lesken kuoltua kokonaan vain lesken perillisille.
Tilanne on eri, jos leski on hankkinut tuon miljoona euroa vasta puolison kuoleman jälkeen. Silloin ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät saa siitä osuutta lesken kuoleman jälkeen.
Se ensimmäinen vainajahan on voinut kuolla hyvinkin nuorena. Sen jälkeen leski avioitua uudelleen muutamankin kerran, opiskellut vaikka lääkäriksi ja muuttanut Yhdysvaltoihin tekemään rahaa. Tai perinyt omat vanhempansa ties mitä. ensimmäisen puolison ja tämän lesken kuolemien välillä voi olla usea vuosikymmen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sinun kuoltuasi puolisosi sukulaiset (jos perintökaareen kuuluvia on) perivät sitten puolisosi osuuden, ja sinun sukulaisesi sinun osuutesi.
En tajunnut. Jos minä kuolen ensin ja puolisoni perii minut, niin eihän sittemmin myöhemmin puolisoni kuollessa ole mitään "minun osuuttani", jonka minun sukulaiseni voisivat periä? Eli jos en halua, että sisarukseni tai heidän lapsensa perivät minulta mitään, pitääkö siis kuitenkin tehdä testamentti, jossa määrään kaiken puolisolleni?
ap
Jos sinä kuolet ensin, niin pääsääntöisesti puolisosi kuoltua puolet häneltä jääneestä omaisuudesta on sinun osuuttasi, joka menee puolisosi kuoltua sinun sukulaisillesi. Jos haluat, että sukulaisesi eivät saa silloinkaan mitään, sinun pitää tehdä testamentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sinun kuoltuasi puolisosi sukulaiset (jos perintökaareen kuuluvia on) perivät sitten puolisosi osuuden, ja sinun sukulaisesi sinun osuutesi.
En tajunnut. Jos minä kuolen ensin ja puolisoni perii minut, niin eihän sittemmin myöhemmin puolisoni kuollessa ole mitään "minun osuuttani", jonka minun sukulaiseni voisivat periä? Eli jos en halua, että sisarukseni tai heidän lapsensa perivät minulta mitään, pitääkö siis kuitenkin tehdä testamentti, jossa määrään kaiken puolisolleni?
apJos sinä kuolet ensin, niin pääsääntöisesti puolisosi kuoltua puolet häneltä jääneestä omaisuudesta on sinun osuuttasi, joka menee puolisosi kuoltua sinun sukulaisillesi. Jos haluat, että sukulaisesi eivät saa silloinkaan mitään, sinun pitää tehdä testamentti.
Minusta on erikoinen ajatus, että niiden sukulaisten tulisi periä yhtään mitään. Miksi ihmeessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sinun kuoltuasi puolisosi sukulaiset (jos perintökaareen kuuluvia on) perivät sitten puolisosi osuuden, ja sinun sukulaisesi sinun osuutesi.
En tajunnut. Jos minä kuolen ensin ja puolisoni perii minut, niin eihän sittemmin myöhemmin puolisoni kuollessa ole mitään "minun osuuttani", jonka minun sukulaiseni voisivat periä? Eli jos en halua, että sisarukseni tai heidän lapsensa perivät minulta mitään, pitääkö siis kuitenkin tehdä testamentti, jossa määrään kaiken puolisolleni?
ap
Kyllä, jos tahdot, että puolisosi perii kaiken eikä hänen kuolemansa jälkeen toissijaiset perillisesi (sisaruksesi ym.) saa mitään niin sinun pitää tehdä testamentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Sinun kuoltuasi puolisosi sukulaiset (jos perintökaareen kuuluvia on) perivät sitten puolisosi osuuden, ja sinun sukulaisesi sinun osuutesi.
En tajunnut. Jos minä kuolen ensin ja puolisoni perii minut, niin eihän sittemmin myöhemmin puolisoni kuollessa ole mitään "minun osuuttani", jonka minun sukulaiseni voisivat periä? Eli jos en halua, että sisarukseni tai heidän lapsensa perivät minulta mitään, pitääkö siis kuitenkin tehdä testamentti, jossa määrään kaiken puolisolleni?
apJos sinä kuolet ensin, niin pääsääntöisesti puolisosi kuoltua puolet häneltä jääneestä omaisuudesta on sinun osuuttasi, joka menee puolisosi kuoltua sinun sukulaisillesi. Jos haluat, että sukulaisesi eivät saa silloinkaan mitään, sinun pitää tehdä testamentti.
Minusta on erikoinen ajatus, että niiden sukulaisten tulisi periä yhtään mitään. Miksi ihmeessä?
Suomessa (ja yleisesti muuallakin) on sellainen sääntö, että sukulaiset perivät, jos vainaja ei ole testamentilla määrännyt muuta. Oletetaan, että on lapseton aviopari, joka omistaa puoliksi miljoonan euron arvoisen omaisuuden. Eikö olisi aika kohtuutonta, jos pariskunnan keskinäinen kuolinjärjestys ratkaisisi sen, kumman sukulaiset perivät tämän omaisuuden?
Kyllä. Sinun kuoltuasi puolisosi sukulaiset (jos perintökaareen kuuluvia on) perivät sitten puolisosi osuuden, ja sinun sukulaisesi sinun osuutesi.