Lue keskustelun säännöt.
Onko tiede ja usko ristiriidassa?
Kommentit (662)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uskovainen on tieteellisesti katsottuna tyhmä
Tieteeseen uskova, jota ei ole todistettu on tyhmä. Tiede vaatii todistuksen ja sitä ei ole saatu evoluution suhteen.
Evoluutio onkin vain teoria, mutta ei mikään tuulestatemmattu ajatus. Kyllä siitä todisteitakin on.
Painovoimateoria on myös "vain teoria".
Kannattaa ottaa selvää mitä tieteellinen teoria tarkoittaa.Painovoima ja evoluutio eivät ole vertailukelpoisia.
Niin, evoluutio on todistettu fakta, painovoiman mekanismia ei tänä päivänäkään ymmärretä.
Mie ymmärrän mutta en kerro kellee. Vasta kuolinvuoteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin, uskonnot eivät ole tieteen vahvistumisen myötä katoamassa maailmastamme, 90% maailman asukkaista on jollain tavoin uskonnollisia. Suurin syy tähän on se, että ihmisen on hyvin vaikea hyväksyä ajatusta annihilaatiosta, täydellisestä olemattomuuteen, tyhjyyteen tipahtamisesta. Ihmissydämessä on kaipuu jatkuvaan hyvään olemassaoloon.
Meidän on mahdotonta hyväksyä ajatusta, että kaikki se rakkaus, hyvyys, kauneus ja kaipaus, jota koemme elämässämme toisten kanssa, haihtuisi olemattomuuteen. Tällainen tuntuu mielettömältä, lohduttomalta.
Tiede ei anna ratkaisua ikuisen hyvän elämän kaipuuseen. M Ruokanen
Vierailija kirjoitti:
" Mutta tieteellä on rajansa. Voin mainita neljä erittäin tärkeää kysymystä, joihin tiede ei voi nyt eikä edes tulevaisuudessa vastata."
Toiseksi, ihmisen historiaa on aina riivannut pahuuden rutto. Historia on kirjoitettu väkivallalla, ihmisverellä. Mikä vapauttaisi ihmisen vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden tuhoavasta taudista? Tiede ei voi tätä ratkaista.
Kolmanneksi, tiede ei voi vastata kysymykseen: Mikä tekee ihmisen aidosti onnelliseksi? Mihin minun kannattaisi pyrkiä elämässäni? Mikä on oikein ja hyvää elämässä?
Neljänneksi: Miksi ylipäätään olemme olemassa? Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Sehän ei ole välttämätön? Oli aika, jolloin ei ollut mitään – mistä kaikki sai alkunsa? Tiede nojaa 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen alkuräjähdykseen.
En tiedä mistä tuon lainasit, mutta kommentoin tätä listaa: "vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden". Listahan kuuluu psykologian piiriin, myös sosiologia ja jopa historia tutkii näitä ilmiöitä. Psykologia ja psykiatria pyrkii nimenomaan siihen, että ihmisistä voisi kasvaa onnellisia ja "hyviä" ihmisiä. Hyvyys ja oikeus kuuluu filosofian alaan. Oikeus toisessa merkityksessä myös oikeustieteen ja (muiden) valtiotieteiden. Onnellisuuteen pyrkiminen on selkeästi psykologiaa. Miksi olemme olemassa on filosofian kysymys, kuten yleensä kaikki miksi-kysymykset. Mistä kaikki sai alkunsa on fysiikkaa.
Uskontoa ei näiden kysymysten käsittelyyn tai vastaamiseen tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, uskonnot eivät ole tieteen vahvistumisen myötä katoamassa maailmastamme, 90% maailman asukkaista on jollain tavoin uskonnollisia. Suurin syy tähän on se, että ihmisen on hyvin vaikea hyväksyä ajatusta annihilaatiosta, täydellisestä olemattomuuteen, tyhjyyteen tipahtamisesta. Ihmissydämessä on kaipuu jatkuvaan hyvään olemassaoloon.
Meidän on mahdotonta hyväksyä ajatusta, että kaikki se rakkaus, hyvyys, kauneus ja kaipaus, jota koemme elämässämme toisten kanssa, haihtuisi olemattomuuteen. Tällainen tuntuu mielettömältä, lohduttomalta.
Tiede ei anna ratkaisua ikuisen hyvän elämän kaipuuseen. M Ruokanen
90 %:lla maailman väestöstä ei ole pääsyä koulutukseen tai tieteen äärelle.
Vierailija kirjoitti:
" Mutta tieteellä8 on rajansa. Voin mainita neljä erittäin tärkeää kysymystä, joihin tiede ei voi nyt eikä edes tulevaisuudessa vastata."
Toiseksi, ihmisen historiaa on aina riivannut pahuuden rutto. Historia on kirjoitettu väkivallalla, ihmisverellä. Mikä vapauttaisi ihmisen vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden tuhoavasta taudista? Tiede ei voi tätä ratkaista.
Kolmanneksi, tiede ei voi vastata kysymykseen: Mikä tekee ihmisen aidosti onnelliseksi? Mihin minun kannattaisi pyrkiä elämässäni? Mikä on oikein ja hyvää elämässä?
Neljänneksi: Miksi ylipäätään olemme olemassa? Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Sehän ei ole välttämätön? Oli aika, jolloin ei ollut mitään – mistä kaikki sai alkunsa? Tiede nojaa 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen alkuräjähdykseen.
Näinhän se on. Tiede ei osaa vastata kaikkiin kysymyksiin, joten on oltava taivaallinen partaukko, jolla on pakkomielteinen kiinnostus siihen, minne minä työnnän maallisen pippelini!
Marinadi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatun kronologian mukaan ihminen on tallustelut maapallolla vain n. 6000 vuotta. Tieteellä on tästä eri käsitys. Ja vielä: ihmisten historia alkoi käytännössä lähes alusta n. 4500 vuotta sitten kun vedenpaisumus tuhosi ihmiset lukuunottamatta kahdeksaa henkeä, Nooa vaimoineen ja kolme poikaansa vaimoineen. Nämä siis Raamatun mukaan tapahtuneita "tosiasioita".
Ja vielä: ihmisten elinikä oli ensimmäisinä Raamatun mukaisina vuosituhansia ennenkuulumaton, usein monta sataa vuotta ja lähes 1000 joillakin harvoilla , mm. Nooa 950 vuotta (vedenpaisumuksen tapahtuessa tasan 600 v).
Miten Raamattuun uskovat selittävät nämä vai myöntävätkö että Raamattu puhuu "kuvaannollisesti" ? Kuka vielä sanoo että tiede ja Raamattu eivät ole ristiriidassa?Vaikka tieteellä on eri käsitys ,et voi todistaa että se olisi oikea.
Ei ole kuvannollista vaan juuri näin tapahtunutta.
Eikä voida todistaa, etteikö Frodo Reppuli heittänyt Valtasormusta Tuomiovuoren syvyyksiin maassa Mordorin, joka varjojen saartama on, Toisen Ajan lopussa, jonka jälkeen haltiat jättivät Keskimaan ja purjehtivat Harmaista Satamista Valinoriin.
Kirjoittaja joka vähän aikaa sitten oli keskuudessamme , luokitteli tarinan keksityksi saduksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatun kronologian mukaan ihminen on tallustelut maapallolla vain n. 6000 vuotta. Tieteellä on tästä eri käsitys. Ja vielä: ihmisten historia alkoi käytännössä lähes alusta n. 4500 vuotta sitten kun vedenpaisumus tuhosi ihmiset lukuunottamatta kahdeksaa henkeä, Nooa vaimoineen ja kolme poikaansa vaimoineen. Nämä siis Raamatun mukaan tapahtuneita "tosiasioita".
Ja vielä: ihmisten elinikä oli ensimmäisinä Raamatun mukaisina vuosituhansia ennenkuulumaton, usein monta sataa vuotta ja lähes 1000 joillakin harvoilla , mm. Nooa 950 vuotta (vedenpaisumuksen tapahtuessa tasan 600 v).
Miten Raamattuun uskovat selittävät nämä vai myöntävätkö että Raamattu puhuu "kuvaannollisesti" ? Kuka vielä sanoo että tiede ja Raamattu eivät ole ristiriidassa?Vaikka tieteellä on eri käsitys ,et voi todistaa että se olisi oikea.
Ei ole kuvannollista vaan juuri näin tapahtunutta.
Eikä voida todistaa, etteikö Frodo Reppuli heittänyt Valtasormusta Tuomiovuoren syvyyksiin maassa Mordorin, joka varjojen saartama on, Toisen Ajan lopussa, jonka jälkeen haltiat jättivät Keskimaan ja purjehtivat Harmaista Satamista Valinoriin.
Kirjoittaja joka vähän aikaa sitten oli keskuudessamme , luokitteli tarinan keksityksi saduksi.
Hän ei kuitenkaan voinut todistaa sitä keksityksi saduksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Mutta tieteellä on rajansa. Voin mainita neljä erittäin tärkeää kysymystä, joihin tiede ei voi nyt eikä edes tulevaisuudessa vastata."
Toiseksi, ihmisen historiaa on aina riivannut pahuuden rutto. Historia on kirjoitettu väkivallalla, ihmisverellä. Mikä vapauttaisi ihmisen vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden tuhoavasta taudista? Tiede ei voi tätä ratkaista.
Kolmanneksi, tiede ei voi vastata kysymykseen: Mikä tekee ihmisen aidosti onnelliseksi? Mihin minun kannattaisi pyrkiä elämässäni? Mikä on oikein ja hyvää elämässä?
Neljänneksi: Miksi ylipäätään olemme olemassa? Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Sehän ei ole välttämätön? Oli aika, jolloin ei ollut mitään – mistä kaikki sai alkunsa? Tiede nojaa 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen alkuräjähdykseen.
En tiedä mistä tuon lainasit, mutta kommentoin tätä listaa: "vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden". Listahan kuuluu psykologian piiriin, myös sosiologia ja jopa historia tutkii näitä ilmiöitä. Psykologia ja psykiatria pyrkii nimenomaan siihen, että ihmisistä voisi kasvaa onnellisia ja "hyviä" ihmisiä. Hyvyys ja oikeus kuuluu filosofian alaan. Oikeus toisessa merkityksessä myös oikeustieteen ja (muiden) valtiotieteiden. Onnellisuuteen pyrkiminen on selkeästi psykologiaa. Miksi olemme olemassa on filosofian kysymys, kuten yleensä kaikki miksi-kysymykset. Mistä kaikki sai alkunsa on fysiikkaa.
Uskontoa ei näiden kysymysten käsittelyyn tai vastaamiseen tarvita.
Mainitsemasi eivät myöskään anna kysymyksiin täydellisiä vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Mutta tieteellä on rajansa. Voin mainita neljä erittäin tärkeää kysymystä, joihin tiede ei voi nyt eikä edes tulevaisuudessa vastata."
Toiseksi, ihmisen historiaa on aina riivannut pahuuden rutto. Historia on kirjoitettu väkivallalla, ihmisverellä. Mikä vapauttaisi ihmisen vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden tuhoavasta taudista? Tiede ei voi tätä ratkaista.
Kolmanneksi, tiede ei voi vastata kysymykseen: Mikä tekee ihmisen aidosti onnelliseksi? Mihin minun kannattaisi pyrkiä elämässäni? Mikä on oikein ja hyvää elämässä?
Neljänneksi: Miksi ylipäätään olemme olemassa? Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Sehän ei ole välttämätön? Oli aika, jolloin ei ollut mitään – mistä kaikki sai alkunsa? Tiede nojaa 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen alkuräjähdykseen.
En tiedä mistä tuon lainasit, mutta kommentoin tätä listaa: "vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden". Listahan kuuluu psykologian piiriin, myös sosiologia ja jopa historia tutkii näitä ilmiöitä. Psykologia ja psykiatria pyrkii nimenomaan siihen, että ihmisistä voisi kasvaa onnellisia ja "hyviä" ihmisiä. Hyvyys ja oikeus kuuluu filosofian alaan. Oikeus toisessa merkityksessä myös oikeustieteen ja (muiden) valtiotieteiden. Onnellisuuteen pyrkiminen on selkeästi psykologiaa. Miksi olemme olemassa on filosofian kysymys, kuten yleensä kaikki miksi-kysymykset. Mistä kaikki sai alkunsa on fysiikkaa.
Uskontoa ei näiden kysymysten käsittelyyn tai vastaamiseen tarvita.
Mainitsemasi eivät myöskään anna kysymyksiin täydellisiä vastauksia.
Täydellisiä vastauksia ei ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, miksi niiden tarvitsisi olla toistensa poissulkevia. Voihan sitä ajatella, että tiede on oikeassa, mutta kaikkea ei varmasti tiedekään pysty selvittämään ainakaan nykykonstein.
Luomiskertomus ja muut voi ajatella kuvainnollisesti, ei Raamattua tarvitse tulkita 1:1.
Evoluutio on iso kasa hölyn-pölyä :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Mutta tieteellä on rajansa. Voin mainita neljä erittäin tärkeää kysymystä, joihin tiede ei voi nyt eikä edes tulevaisuudessa vastata."
Toiseksi, ihmisen historiaa on aina riivannut pahuuden rutto. Historia on kirjoitettu väkivallalla, ihmisverellä. Mikä vapauttaisi ihmisen vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden tuhoavasta taudista? Tiede ei voi tätä ratkaista.
Kolmanneksi, tiede ei voi vastata kysymykseen: Mikä tekee ihmisen aidosti onnelliseksi? Mihin minun kannattaisi pyrkiä elämässäni? Mikä on oikein ja hyvää elämässä?
Neljänneksi: Miksi ylipäätään olemme olemassa? Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Sehän ei ole välttämätön? Oli aika, jolloin ei ollut mitään – mistä kaikki sai alkunsa? Tiede nojaa 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen alkuräjähdykseen.
En tiedä mistä tuon lainasit, mutta kommentoin tätä listaa: "vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden". Listahan kuuluu psykologian piiriin, myös sosiologia ja jopa historia tutkii näitä ilmiöitä. Psykologia ja psykiatria pyrkii nimenomaan siihen, että ihmisistä voisi kasvaa onnellisia ja "hyviä" ihmisiä. Hyvyys ja oikeus kuuluu filosofian alaan. Oikeus toisessa merkityksessä myös oikeustieteen ja (muiden) valtiotieteiden. Onnellisuuteen pyrkiminen on selkeästi psykologiaa. Miksi olemme olemassa on filosofian kysymys, kuten yleensä kaikki miksi-kysymykset. Mistä kaikki sai alkunsa on fysiikkaa.
Uskontoa ei näiden kysymysten käsittelyyn tai vastaamiseen tarvita.
Mainitsemasi eivät myöskään anna kysymyksiin täydellisiä vastauksia.
Täydellisiä vastauksia ei ole olemassa.
Uskon vastaus on Luoja, joka ilmoittaa nimekseen ”Minä olen se, joka minä olen”. Hän on itsessään oleva tosiolevainen, ilman syytä, alkua tai loppua. Hän on itse oleminen, kaiken muun olevan alkusyy ja ylläpitäjä. Hänen perusominaisuutensa on rakkaus, joka lahjoittaa meille sen, mikä meiltä muuten puuttuisi – nimittäin oman olemassaolomme.
Monet kiinalaiset professorit minua kuultuaan sanovat: ”Toivon, että minullakin olisi usko.” M Ruokanen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Mutta tieteellä on rajansa. Voin mainita neljä erittäin tärkeää kysymystä, joihin tiede ei voi nyt eikä edes tulevaisuudessa vastata."
Toiseksi, ihmisen historiaa on aina riivannut pahuuden rutto. Historia on kirjoitettu väkivallalla, ihmisverellä. Mikä vapauttaisi ihmisen vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden tuhoavasta taudista? Tiede ei voi tätä ratkaista.
Kolmanneksi, tiede ei voi vastata kysymykseen: Mikä tekee ihmisen aidosti onnelliseksi? Mihin minun kannattaisi pyrkiä elämässäni? Mikä on oikein ja hyvää elämässä?
Neljänneksi: Miksi ylipäätään olemme olemassa? Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Sehän ei ole välttämätön? Oli aika, jolloin ei ollut mitään – mistä kaikki sai alkunsa? Tiede nojaa 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen alkuräjähdykseen.
En tiedä mistä tuon lainasit, mutta kommentoin tätä listaa: "vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden". Listahan kuuluu psykologian piiriin, myös sosiologia ja jopa historia tutkii näitä ilmiöitä. Psykologia ja psykiatria pyrkii nimenomaan siihen, että ihmisistä voisi kasvaa onnellisia ja "hyviä" ihmisiä. Hyvyys ja oikeus kuuluu filosofian alaan. Oikeus toisessa merkityksessä myös oikeustieteen ja (muiden) valtiotieteiden. Onnellisuuteen pyrkiminen on selkeästi psykologiaa. Miksi olemme olemassa on filosofian kysymys, kuten yleensä kaikki miksi-kysymykset. Mistä kaikki sai alkunsa on fysiikkaa.
Uskontoa ei näiden kysymysten käsittelyyn tai vastaamiseen tarvita.
Mainitsemasi eivät myöskään anna kysymyksiin täydellisiä vastauksia.
Täydellisiä vastauksia ei ole olemassa.
Uskon vastaus on Luoja, joka ilmoittaa nimekseen ”Minä olen se, joka minä olen”. Hän on itsessään oleva tosiolevainen, ilman syytä, alkua tai loppua. Hän on itse oleminen, kaiken muun olevan alkusyy ja ylläpitäjä. Hänen perusominaisuutensa on rakkaus, joka lahjoittaa meille sen, mikä meiltä muuten puuttuisi – nimittäin oman olemassaolomme.
Monet kiinalaiset professorit minua kuultuaan sanovat: ”Toivon, että minullakin olisi usko.” M Ruokanen
Minä ilmoitan saman! Todista, että en ole Luoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Mutta tieteellä on rajansa. Voin mainita neljä erittäin tärkeää kysymystä, joihin tiede ei voi nyt eikä edes tulevaisuudessa vastata."
Toiseksi, ihmisen historiaa on aina riivannut pahuuden rutto. Historia on kirjoitettu väkivallalla, ihmisverellä. Mikä vapauttaisi ihmisen vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden tuhoavasta taudista? Tiede ei voi tätä ratkaista.
Kolmanneksi, tiede ei voi vastata kysymykseen: Mikä tekee ihmisen aidosti onnelliseksi? Mihin minun kannattaisi pyrkiä elämässäni? Mikä on oikein ja hyvää elämässä?
Neljänneksi: Miksi ylipäätään olemme olemassa? Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Sehän ei ole välttämätön? Oli aika, jolloin ei ollut mitään – mistä kaikki sai alkunsa? Tiede nojaa 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen alkuräjähdykseen.
En tiedä mistä tuon lainasit, mutta kommentoin tätä listaa: "vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden". Listahan kuuluu psykologian piiriin, myös sosiologia ja jopa historia tutkii näitä ilmiöitä. Psykologia ja psykiatria pyrkii nimenomaan siihen, että ihmisistä voisi kasvaa onnellisia ja "hyviä" ihmisiä. Hyvyys ja oikeus kuuluu filosofian alaan. Oikeus toisessa merkityksessä myös oikeustieteen ja (muiden) valtiotieteiden. Onnellisuuteen pyrkiminen on selkeästi psykologiaa. Miksi olemme olemassa on filosofian kysymys, kuten yleensä kaikki miksi-kysymykset. Mistä kaikki sai alkunsa on fysiikkaa.
Uskontoa ei näiden kysymysten käsittelyyn tai vastaamiseen tarvita.
Mainitsemasi eivät myöskään anna kysymyksiin täydellisiä vastauksia.
Kuten ei anna mikään uskontokaan. Se ei ole mikään täydellinen vastaus, että saat itsesuggestiolla itsesi uskomaan johonkin selitykseen. Sitä paitsi näihin kysymyksiin ei vastata Raamatussa, joten kaikki kristinuskon eri lahkojen eri selitykset ja vastaukset näihin kysymyksiin on lähinnä miesten keksimiä tarinoita. Ne ovat tarinoita myös teille uskoville, koska ne eivät ole tulleet teidän jumalaltanne vaan ihmisiltä.
Molemmat ovat uskon asioita, ainoastaan toinen niistä vie helvettiin.
Erikoislääkäri Mikko Tuuliranta arvioi Duodecimin numerossa 2/98 kehitysopillista tarkastelutapaa lääketieteen ongelmien ratkaisemiseksi. Darwinilainen lääketiede selittää mm. evoluution tuottaneen yskän keuhkokuumebakteerien karkoittamiseksi keuhkoista, ja ripuli olisi kehittynyt suoliston tyhjentämiseksi taudinaiheuttajista, liman eritys virusten torjumiseksi jne. Charles Darwin varmaan kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, minkälaisia sepitelmiä hänen ajatustensa innoittamina nykyään kehitellään.
Tuuliranta toteaa aivan oikein, että evoluution todistusaineisto on vain esimerkkejä muuntelusta. Oletetun makroevoluution mekanismi on edelleen tuntematon. Makroevoluutio tarkoittaa esimerkiksi liskon fysiologian muuttumista linnun fysiologiaksi, mitä ei voida johtaa darwininpeippojen lajiutumisesta alalajeiksi. Lisäksi on syytä palauttaa mieliin muut evoluutiohypoteesin ammottavat aukot, erityisesti kemiallisen evoluution osalta: mistä esimuodosta RNA-maailma kehittyi ja kuinka D-riboosin synteesi tapahtui alkumaapallolla? Miten tapahtui siirtyminen DNA-maailmaan ja valkuaisainesynteesiin? Enantioselektiivisyyden ongelma on ratkaisematta. Miten yksisoluisista tuli monisoluisia? Kuinka sukupuolet kehittyivät? Miten vaikkapa veren hyytymismekanismi kehittyi mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla? Vakavia ongelmia on evoluutiohypoteesissa runsaasti; tämä luettelo ei suinkaan ole täydellinen. Ongelmien määrä ei myöskään osoita vähenemisen merkkejä, eivätkä ongelmat ratkea siten, että evoluutioon kriittisesti suhtautuvat henkilöt leimataan kreationisteiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uskovainen on tieteellisesti katsottuna tyhmä
Tieteeseen uskova, jota ei ole todistettu on tyhmä. Tiede vaatii todistuksen ja sitä ei ole saatu evoluution suhteen.
todistukset ovat matematiikassa, tonttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Mutta tieteellä on rajansa. Voin mainita neljä erittäin tärkeää kysymystä, joihin tiede ei voi nyt eikä edes tulevaisuudessa vastata."
Toiseksi, ihmisen historiaa on aina riivannut pahuuden rutto. Historia on kirjoitettu väkivallalla, ihmisverellä. Mikä vapauttaisi ihmisen vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden tuhoavasta taudista? Tiede ei voi tätä ratkaista.
Kolmanneksi, tiede ei voi vastata kysymykseen: Mikä tekee ihmisen aidosti onnelliseksi? Mihin minun kannattaisi pyrkiä elämässäni? Mikä on oikein ja hyvää elämässä?
Neljänneksi: Miksi ylipäätään olemme olemassa? Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Sehän ei ole välttämätön? Oli aika, jolloin ei ollut mitään – mistä kaikki sai alkunsa? Tiede nojaa 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen alkuräjähdykseen.
En tiedä mistä tuon lainasit, mutta kommentoin tätä listaa: "vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden". Listahan kuuluu psykologian piiriin, myös sosiologia ja jopa historia tutkii näitä ilmiöitä. Psykologia ja psykiatria pyrkii nimenomaan siihen, että ihmisistä voisi kasvaa onnellisia ja "hyviä" ihmisiä. Hyvyys ja oikeus kuuluu filosofian alaan. Oikeus toisessa merkityksessä myös oikeustieteen ja (muiden) valtiotieteiden. Onnellisuuteen pyrkiminen on selkeästi psykologiaa. Miksi olemme olemassa on filosofian kysymys, kuten yleensä kaikki miksi-kysymykset. Mistä kaikki sai alkunsa on fysiikkaa.
Uskontoa ei näiden kysymysten käsittelyyn tai vastaamiseen tarvita.
Mainitsemasi eivät myöskään anna kysymyksiin täydellisiä vastauksia.
Riippuu katsantokannasta ja kysymyksestä. Esimerkiksi onnellisuuteen pyrkimiselle on ihan selkeitä ohjenuoria. Osa tietysti on osittain onnesta kiinni, syntyykö hyvään perheeseen hyvään ympäristöön (jotka on nekin määritelty) ja saako elää vapaana traumoista. Jos näiden suhteen on tuuri ja on terve ja hyvässä ympäristössä, hyvän elämän saa kun elää terveellisesti, on rehellinen itselleen, tekee sitä mikä tuottaa iloa ja vaalii ihmissuhteitaan. Ilman muuta hyvän elämän voi saada vaikka olisi minkälainen tausta. Psykologia auttaa, jos on vaikeaa.
Moniin muihinkin näistä kysymyksistä on olemassa vastauksia. Moniakin vastauksia. Tiede kehittyy koko ajan ja selittää asioita tarkemmin ja vastaa uusiin kysymyksiin. Koko ajan uuden tiedon pohjalta nousee myös uusia kysymyksiä. Se ei tarkoita, että tiede ei pystyisi vastaamaan kysymyksiin. Totta kai elämässä on epävarmuutta, asioita ei voi kontrolloida. Se ei ole tieteen vika eikä uskonto sitä ongelmaa ratkaise (jos sen haluaa ongelmana nähdä). Aikuisuutta on se, että kykenee hyväksymään elämän epävarmuuden ja tekemään harkittuja ratkaisuja ja toimimaan yhteiskunnassa vahingoittamatta muita. Onnistuu erinomaisen hyvin ilman uskontoja.
Ristiriita on täysin selkeä, ap. Uskoa voi lähestulkoon mihin vain. Tieteessä, etenkin kivikovassa sellaisessa, vaaditaan tiukat näytöt ja todisteet.
" Mutta tieteellä on rajansa. Voin mainita neljä erittäin tärkeää kysymystä, joihin tiede ei voi nyt eikä edes tulevaisuudessa vastata."
Toiseksi, ihmisen historiaa on aina riivannut pahuuden rutto. Historia on kirjoitettu väkivallalla, ihmisverellä. Mikä vapauttaisi ihmisen vallanhimon, petoksen, ylpeyden, vihan ja itsekeskeisyyden tuhoavasta taudista? Tiede ei voi tätä ratkaista.
Kolmanneksi, tiede ei voi vastata kysymykseen: Mikä tekee ihmisen aidosti onnelliseksi? Mihin minun kannattaisi pyrkiä elämässäni? Mikä on oikein ja hyvää elämässä?
Neljänneksi: Miksi ylipäätään olemme olemassa? Miksi maailmankaikkeus on olemassa? Sehän ei ole välttämätön? Oli aika, jolloin ei ollut mitään – mistä kaikki sai alkunsa? Tiede nojaa 14 miljardia vuotta sitten tapahtuneeseen alkuräjähdykseen.