Minkälainen on työkaveri, jota et voi sietää?

Tarkkaileva, puhuu muista, määrää uusia, keksii kaikesta valitettavaa ja esittää päin naamaa mukavaa

Sellainen ap, joka lyö kamppia jalkaan ja puukkoa selkään sekä puhuu paskaa sen selän takana...

Huutoraivareita saavat. Sellaisiinkin olen törmännyt.

Mikromanageroijat eli hiusten halkojat ovat ainakin sellaisia, joita on vaikea sietää. Samoin besserwisserit eli kaikkitietäjät...

Sellainen, joka vastaa kysymyksiin sarkastisesti. Tuollainen oli yksi työkaverini ensimmäisessä työpaikassani. Sen takia minua jännitti kysyä keneltäkään mitään vaikka kuinka kauan. 

Pakko päästä aina mäkättämään jostakin, yritti sitten olla itse miten asiallinen hyvänsä. Pimittää myös tietoa että pääsee sitten mäkättämään muiden tietämättömyydestä. Raskas ihminen.

Täydellinen 

Aiemmalla työpaikalla oli sellainen, ketä ei kukaan sietänyt. Tyyppi oli laiska. Käyttäytyi idioottimaisesti. Luisti töistä sen minkä ehti. Ei ilmoittanut jos myöhästyy, ilmaantui vaan yhtäkkiä paikalle. Muiden tervehtiminen oli hänelle vieras käsite. Osasi esittää tekevänsä töitä, mutta se ei näkynyt missään. Tämän säätämistä katsottiin 8 kk, ja kas vaan, kun tuli potkut.

Sellainen, joka pitää itseään tooosi sosiaalisena ja hauskana ihmisenä, mutta niitä sosiaalisia taitoja ei löydy. Paljastuu pienen tuntemisen jälkeen valittavaksi, haukkuvaksi selkäänpuukottajaksi. On äänessä asioissa, jotka eivät hänelle kuulu tai liity mitenkään häneen. Luulin alkuun että olin ainoa kenellä oli ongelmia hänen kanssaan mutta hänestä onkin sadellut valituksia jo asiakkailtakin.

Sellainen näpäyttelijä. Joka asiasta ja sanomisista pitää hakea jotain millä voi näpäyttää tai antaa opetuksen. Tyyliin joku uskaltautuu ihmettelemään, että tähänkin varmaan päädytään valitsemaan sellainen. No eipä tällä kertaa sitten päädytäkkään, koska pakko päästä näpäyttämään ihmettelijää. Tai joku huomaa epäkohdan, niin eiköhän tuon epäkohdan huomanneelle yritetä yhtäkkiä viimeiseen asti osoittaa, että hän on väärässä. Todella toksista jos esihenkilöksi päätyy tuollainen.

Yksi kamalimmista työkavereista, mitä mulla koskaan on ollut, oli tullut firmaan parikymppisenä vuokratyöntekijänä jollekin aivan toiselle osastolle assariksi tms. Sieltä hän oli vuosien varrella edennyt sitten ihan asiantuntijatöihin.

En ole ikinä nähnyt niin työhönsä tympääntynyttä ihmistä. Hän koki varmaan jotenkin jumittuneensa väärään työpaikkaan ja vääriin työtehtäviin, mutta ei uskaltanut tai osannut lähteä muualle. Koska ei ollut milloinkaan ollut missään muualla kuin siinä yhdessä firmassa töissä, myös käsitykset työelämästä ja työn vaatimuksista olivat... aika erikoisia.

Hän valitti kaikesta, halveksi avoimesti työnantajaa ja koko alaa, istui palavereissa mykkänä suu mutrulla ja pyöritteli silmiään välillä. Aamulla töihin tullessa ja iltapäivällä sieltä lähtiessä ei tervehtinyt ketään, istui suljetun oven takana huoneessaan koko päivän. Teki aivan murto-osan siitä työmäärästä, mitä muut samassa tiimissä tekivät. Luulen, että oikeasti hoiteli omia asioitaan (yritti uraa jonkinlaisena someinfluensserina tms) työaikana suurimmaksi osaksi. Bondasi yhden työkaverin kanssa, keskittyivät valittamaan kaikesta ja haukkumaan kaikkia - tällaisia supisevia takanapäin puhujia, jotka saivat toisistaan voimaa. 

Esihenkilöt eivät osanneet puuttua asiaan, vaikka ongelmista tiesivätkin. Lopulta uupui pomokin. Pienestä tiimistä lähti lyhyessä ajassa useita ihmisiä. 

Se työkaveri näytti, kuinka yksi ihminen voi todella pilata koko työtiimin ilmapiirin. Häntä inhosin todella. Jälkikäteen voi sanoa kumminkin, että ainakin hän näytti, kuinka itse en koskaan - olinpa kuinka väsynyt tai leipiintynyt hyvänsä -  käyttäydy työpaikalla. 

Luojalle kiitos, tämä ihminen lopulta itse lähti. Uusi pomo varmaan hiukan edesauttoi asiaa. Meillä on tällä hetkellä todella mukava tiimi, mutta en ikinä unohda niitä muutamia vuosia tuon kuolonsyöjän kanssa samassa toimistossa.

Saikuttaja. Lähin "työkaverini", joka viikosta puolet pois jos ei koko viikkoa. Saan tehdä vähän väliä kahden työt. Lisäksi selkäänpuukottaja joka kaveeraa firman pomojen ja omistajien kanssa ja tiedottaa kaiken työpaikalla tapahtuneen eteenpäin muita työntekijöitä mustamaalaten ja itseään kehuen. 

Työpaikkakiusaajia. Jos ne sattuvat olemaa ylemmällä arvoasteikolla niin päälliköt ei usko vaikka miten pyytäisi apua lukuisten vessaitkujen jäkeen.

Yksi vanhempi kollega, mutta toisaalta hän kyllä hoitaa asioita ja on toisinaan ihan oikeassakin, joten en voi sanoa etten voisi sietää häntä. Jos minun pitäisi valita tämä vanhempi kollega tai pomo niin valitsisin vanhemman kollegan.

Tämä vanhempi kollega vain viilaa pilkkua, sähköpostien kirjoittamiseen menee tunti koska pitää viilata pilkkua, takertuu lillukanvarsiin ja murehtii aivan liikaa päätöksien seuraamuksia sekä asioita, jotka eivät meille kuulu. 

Erityisesti tuo pilkun viilaaminen. Asiaan, johon meillä muilla menee max tunti, menee tällä kollegalla 3 tuntia. 

Jos ei pysty vastaamaan tervehdykseen niin sellaisesta en pidä. 

Olin uusi työntekijä siinä paikassa ja kysyin neuvoa vanhemmalta työntekijältä. Hän vastasi vain että kyllä sun pitäis tietää ja lähti pois. Tuli jotenkin tyhjä olo.

-riitapukari,  joka sai meidän yksikön sekaisin. Syytti esimiestä, tämän esimiestä, milloin ketäkin kiusaamisesta. Seurauksena selvityksiä, kokouksia, ylemmän johdon kokouksia, luottamusmiehiä, soppaan sotkettiin jopa lehdistö. Aikaa ja energiaa sekä rahaa kului kaikkeen muuhun kuin perustyöhön. Lopulta tilanne laukesi, kun ko. tyyppi siirtyi toiseen yksikköön.

Joka asiaan nenänsä tunkeva tättähäärä. Hän tietää kaiken ja osaa sekä tekee kaiken. Omalla työpaikallani on yksi tällainen - hän oli jossain vaiheessa burn out-lomallakin tuosta tättähääräilystä mutta eipä tuo ottanut opikseen.

En jaksa niitä joilla ei ole työn vastapainoksi mitään elämää. Heti maanantaina alkaa valitus työasioista. Jokainen muutos otetaan henkilökohtaisena loukkauksena. Työasioita mietitään vapaa-ajalla, viikonloput läpeensä.

Ikinä et kuule että näillä tapauksilla olisi ollut mukava viikonloppu kavereineen ja mökkireissuineen, heillä ei myöskään ole musiikkimakua eikä lemppari elokuvaa. He eivät syö karkkia, eivätkä käy ravintolassa. "Enhän minä nyt mitään ehtinyt levätä kun stressasin vain töistä koko ajan. Kyllä tässä ihan väärään suuntaan ollaan menossa jos otetaan vuokratyövoimaa! Ei ennen vanhaan sellaista ollut. Oltiin oikeissa töissä! Ei nykyajan nuoret osaa mitään. Ennen vanhaan käytettiin tehtaalla tärkättyjä kauluspaitoja! Naiset oli kotona leipomassa pullaa! Minä en tällaista hyväksy!"

Aaaaaaaaaaaaaasia selvä, meikäläinen lähtee tästä kaverin luokse etkoille ja siitä lähdemme sitten keikalle. Sen jälkeen jatkot baarissa. En kehota rentoutumaan töiden jälkeen, koska halua olla uhri.