Mies haluaa erota, mutta en halua jättää hänen lastaan
Tässä on aika vaikea paikka edessä ja tunnen oloni epätoivoiseksi. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä kuusi vuotta. Hänellä on kahdeksanvuotias tytär, jonka äitipuoleksi tulin. Tyttö on aivan ihana lapsi ja miellän hänet omakseni, vaikka en häntä synnyttänytkään. Olen hänen elämänsä ainoa äitihahmo (oma äiti on häipyi elämästä pian synnytyksen jälkeen) ja rakastan häntä niin paljon. Meillä on lämmin ja läheinen suhde ja vietämme todella paljon aikaa yhdessä. Tyttö tukeutuu minuun enemmän kuin isäänsä.
Mieheni otti ja meni rakastumaan toiseen naiseen ja haluaa nyt erota ja aloittaa yhteisen elämän sen toisen naisen kanssa. Tuota hommaa on jatkunut nelisen kuukautta, mutta mies on valmis heittämään menemään kuusivuotisen suhteemme ja perhe-elämämme tuon takia. Minä olisin valmis parisuhdeterapiaan ja yrittämään päästä tästä yli, mutta mies on aivan vakuuttunut siitä, että tuo toinen nainen on hänen tulevaisuutensa. Ennen pettämisen paljastumista hän oli vetäytynyt ja kylmä minua ja tytärtään kohtaan. Hän oli pitkiä aikoja poissa kotoa, ei puhunut juurikaan ja vietti todella paljon aikaa puhelimella. Yhtäkkiä hänen täytyi jäädä ylitöihin, vaikka hänen työnsä ei sellaista vaadi. Hän jäi kiinni lukuisista valheista eikä tuntunut välittävän kun jäi niistä kiinni. Tytär itki monena iltana sitä, että isä ei ollut kotona lukemassa iltasatua eikä muutenkaan osoittanut läheisyyttä. Kyllähän minulla oli vahva aavistus siitä, mitä oli tekeillä, joten lopulta kysyin suoraan, että pettääkö. Siinäpä se pato murtui ja mies kertoi kaiken ilmoittaen samalla, että haluaa erota ja muuttaa naisen luokse asumaan.
Jos tytärtä ei olisi, olisin jättänyt miehen jo aikoja sitten. Mutta tyttö kun on, tunnen täyttä epätoivoa ja pelkoa hänestä luopumisesta. Kun tivasin mieheltä tytöstä ja siitä, miten hän kuvittelee tilanteen vaikuttavan häneen, mies ei osannut sanoa muuta kuin että tyttö on hänen ja tulee tietysti hänen mukaansa. Tyttö kuulemma sopeutuu ja oppii hyväksymään tilanteen. Olen järkyttynyt hänen välinpitämättömyydestään. Olen järkyttynyt, että mies on noin sokeasti valmis hyppäämään tuon toisen naisen matkaan ja repimään lapsensa irti turvallisesta ja rakastavasta kodistaan. Minua pelottaa tulevaisuus enkä ole varma, mitä minun pitäisi tässä tehdä.
Pelottaa ja stressaa niin, että oksettaa. Tyttö tietää, että jotain pahaa on tekeillä, koska hän on tosi ripustautunut minuun ja itkee hysteerisesti, jos jää hetkeksikään yksin. Mies loistaa poissaolollaan ja jos on kotona niin hyvä että edes katsoo tyttärensä suuntaan kun on niin kiinni kännykässä. Minua hän ei myöskään huomioi.
Miten ihmeessä tällaisesta tilanteesta voi selvitä? Olen neuvoton.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Saat tapaamusoikeuden lapseen hakemuksella. Se on ihan lakisääteinen nykyään.
Kyllä, jos AP OLISI LAPSEN ÄITI!
Christiiina kirjoitti:
Hei ap! Meinaako siis miehesi muuttaa heti yhteen uuden naisystävänsä kanssa?
Sinähän sen tiedät kun teit ketjunkin. Mikä on tarina tällä kertaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse keskustelisin miehen kanssa siitä, että haluaisit olla lapsen elämässä mukana. Että voisiko lapsi vaikka tulla sun luokse kerran kuussa viikonlopuksi niin, että isä maksaa pöperöt? Se ei mielestäni ole kohtuuton pyyntö ja siinä voittaisivat kaikki.
Miksi isän pitäisi maksaa pöperöt?
Tottakai pitää, ap:lla ei ole mitään taloudellisia vastuita miehen lapsesta.
Päivän keksitty miesviha aihe
Nainen muka välittäisi toisen naisen synnyttämästä lapsesta. Joopa joo
Ootkossä siee ajatelluna pillua antaa?
Vierailija kirjoitti:
Ootkossä siee ajatelluna pillua antaa?
Kokeilen tätä perse-seksiä
AP
Joku vuoro-vkl sijaisvanhemmuuskuvio varmaan voisi toimia, tosin se vaatisi lastensuojelun kanssa yhteistyötä. Ja kirjoittamasi perusteella ex-miehesi siihen tuskin suostuisi..
Vierailija kirjoitti:
Päivän keksitty miesviha aihe
Nainen muka välittäisi toisen naisen synnyttämästä lapsesta. Joopa joo
Välittäminen on liian mieto ilmaisu minun kohdalla. Olen aina rakastanut mieheni lapsia ja lasken heidät perhekokonaisuuteen.
Sisarellani on adotoidut lapset. Ihan on kuule rakkaat hänelle vaikka ei ole hänwn p*llusta putkahtaneetkaan.
Olen käsittänyt, että myös äitipuoli voi saada erotilanteessa tapaamisoikeuden. Eikös lakia muutettu, että myös äitipuoli saa erossa oikeuden tavata.
8-vuotiaalla on varmaan jo oma puhelin, voit sanoa että sulle saa aina halutessaan laittaa viestiä tai soittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse keskustelisin miehen kanssa siitä, että haluaisit olla lapsen elämässä mukana. Että voisiko lapsi vaikka tulla sun luokse kerran kuussa viikonlopuksi niin, että isä maksaa pöperöt? Se ei mielestäni ole kohtuuton pyyntö ja siinä voittaisivat kaikki.
Miksi isän pitäisi maksaa pöperöt?
Tottakai pitää, ap:lla ei ole mitään taloudellisia vastuita miehen lapsesta.
Itse ajattelen, että lapsi on kylässä ja kylään ottaja maksaa ruoat. Minä lapsena olin vieraana monestikin vaikkapa viikon sukulaisten luona, ja välillä sukulaislapset meillä. Mummolassa kävin syömässä vähän väliä. Nyt minulla ja miehelläni on välillä kylässä sukulaisia ja kavereita, lapsia tai aikuisia. Me ruokimme heidät, vaikka voivat he itsekin tuoda jotain. Ehkä meillä ei ole rahasta pulaa, koska en näe tuossa mitään, mistä pitäisi keskustella.
Tosi ihmeellistä kommentointia tässä ketjussa! Siis ymmärsinkö oikein, että mies muuttaa uuden naisen luokse ja lapsi lähtee mukana, vaikka ei ole tätä uutta naista edes tavannut.
Tällä elämänkokemuksella voin heti sanoa, että uusi suhde ei tule kestämään kahta kesää kauempaa, jos edes sitäkään.
Tässä nähdään, että kun paisuvaiskudos on täyttynyt niin se vaikuttaa aivotoimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Tosi ihmeellistä kommentointia tässä ketjussa! Siis ymmärsinkö oikein, että mies muuttaa uuden naisen luokse ja lapsi lähtee mukana, vaikka ei ole tätä uutta naista edes tavannut.
Tällä elämänkokemuksella voin heti sanoa, että uusi suhde ei tule kestämään kahta kesää kauempaa, jos edes sitäkään.
Tässä nähdään, että kun paisuvaiskudos on täyttynyt niin se vaikuttaa aivotoimintaan.
Mitä merkitystä sillä on kauanko tämä uusi suhde kestää? Ap:n kannalta ainoa asia millä on merkitystä on se että se o loppu ny. Alahan pakata kamojasi.
Ei tuossa tilanteessa valitettavasti ole muuta kuin hyväksyä asia, vaikka ei se helppoa ole. Siinä mies on oikeassa että erotessa lapsi lähtee hänen mukaan. Sinuna tosin puhuisin miehelle hänen käytöksestään tytärtään kohtaan
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa tilanteessa valitettavasti ole muuta kuin hyväksyä asia, vaikka ei se helppoa ole. Siinä mies on oikeassa että erotessa lapsi lähtee hänen mukaan. Sinuna tosin puhuisin miehelle hänen käytöksestään tytärtään kohtaan
Itse lapsuuteni kasvaneena uusperheessä, jossa olin aina muistutus vanhemman menneisyydestä sekä pelkkä kuluerä, joka söi liikaa niin sanoisin, että pidä yhteys tähän tyttöön. Ehkä hän voi vielä käydä luonasi ja voit olla osallisena hänen elämässään, vaikket enää äitipuoli olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa tilanteessa valitettavasti ole muuta kuin hyväksyä asia, vaikka ei se helppoa ole. Siinä mies on oikeassa että erotessa lapsi lähtee hänen mukaan. Sinuna tosin puhuisin miehelle hänen käytöksestään tytärtään kohtaan
Lapselle voi puhua, että haluaa yhteydenpidon jatkuvan. Mies voi periaatteessa kieltää yhteydenpidon, mutta ehkä ei halua, koska saa silloin aikaa olla uuden kanssa. Tietty voi hänestä olla inhottavaa, kun oma tytär ja eksä ovat toistensa kanssa tekemisissä hänen selkänsä takana.
Tiedän hyvin tuon tunteen, ap. Seurustelin miehen kanssa, jolla oli lapsi edellisestä suhteesta. Lapsesta tuli tärkeä minulle ja minä hänelle.
Kun ero tuli, niin tiesin kyllä etten lasta tulisi näkemään, vaikka lapsi itse sitä olisi halunnut. Äitinsä ei vain antanut, koska ei pitänyt minusta alunperinkään. Jotenkin saimme sitten välit siihen kuntoon, että tämä äiti ehdotti haluaisinko välillä tavata lasta. Olisin toki, mutta näin ei koskaan käynyt, enkä enää muista minkä takia.
Aika paransi ikävän.
Jos mies vastustaa, oheishuoltajuutta et voi saada. Lisäksi onko niin, että lapsen synnyttänyt nainen ei enää ole lapsen huoltaja. Jos on jäänyt yhteishuoltajuus, sitten hänenkin suostumuksensa tarvittaisiin.
Minä ehkä etenisin tässä niin, että pyrkisin mahdollisimman sopuisaan eroon ja ehdottaisin miehelle esim. vuoroviikkovanhemmuutta. Se edellyttäisi, että jäisitte asumaan lähelle lapsen nykyistä elinympäristöä jotta esim. koulu ei muuttuisi. Yritä saada mies näkemään tilanne lapsen näkökulmasta.
Lapsen etu. Kurjaan tilanteeseen isä on lasta järjestämässä, eikä tunmu myt ymmärtävän minkä tilanteen aihetaa tytölle. Kyllä miehellä on oikeus erota ap:sta, mutta hänellä on lapsen huoltajana velvollisuus ajatella lasta tilanteessa. Nyt vaikuttaa, ettei niin ole.Lasu on ihan perusteltu.