Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
27.01.2023 |
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan kysymys totuudesta on hyvin yksinkertainen jos palataan raamatun sanaan. Siellä sanotaan, että Jeesus on tie, totuus ja elämä. Siis nimenomaan Jeesus, ei seurakunta. Seurakunta on "vain" totuuden pylväs ja tuki, ei itsessään totuus. Oikea seurakunta siis tukee totuutta, pitää esillä totuutta, ei hajota tai kiellä sitä niin kuin vaikka harhaopit. Seurakunnassa on siten totuus vain jos sillä on Jeesus totuutena. Voidaan ajatella vaikka niin, että seurakunta on hedelmävati ja Jeesus on siinä oleva hedelmä. Jos hedelmä otetaan pois, jää pelkkä tyhjä vati. Hedelmä on kuitenkin edelleen hedelmä, myös ilman hedelmävatia. Tästä päästäänkin siihen, että totuus on löydettävissä kaikkialta, mistä Jeesus on löydettävissä. Asia on lopulta näin yksinkertainen. "Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus." Se taas on yksilön tasolla päätettävissä, hyväksyykö se totuuden henkilökohtaisesti.
Tätä voi jatkaa vielä toisella ajatuksella. Kun suviseurojen tunnuslausekin oli Jeesuksen sanat "Olenko minä sinulle rakas?", niin samalla voi kysyä, "onko totuus sinulle rakas?". Tai kuten uudempi käännös sanoo, rakastatko minua, siis samalla, rakastatko totuutta. Näitä kahta asiaa ei nimittäin voi erottaa toisistaan. Sitten jos on epäselvää mikä se totuus on, niin pitää palata siihen ajatukseen, että Jeesus on totuus. Siis Jeesuksessa, Jeesuksen sanoissa on totuus, pitää tutkia siis Jeesuksen sanoja. "Niille juutalaisille, jotka nyt uskoivat häneen, Jeesus sanoi: Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita." Ensin pitää siis tutkia totuutta, sitten olla uskollinen sille eli elää totuudessa. Se vapauttaa ihmisen aidosti. Tässä kohtaa on tärkeä muistaa, että yhteisöt/seurakunnat/yksittäiset ihmiset voi harhautua totuudesta, sen vuoksi pitää aina palata tähän: Jeesus on (tie) totuus (ja elämä), sitä vasten on arvioitava asioita. Jos yhteisö tai yksittäinen ihminen alkaa julistaa itseään totuutena, tai jos yhteisön tai yksilön totuus eroaa Jeesuksen totuudesta, silloin pitäisi jo hälytyskellojen soida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se muualta muuttanut oli kristitty ja saanut kuulla lestadiolaisesta pelastusopista? Eikä osannut pahastumistaan kohteliaasti ilmaista? Ajatus vain.
Lestadiolaiset kun eivät tunnu käsittävän, miten satuttava ja loukkaava se on.
Loukkaantuuko eri uskontokuntien edustajat tosiaan toisilleen jatkuvasti eri pelastusopeista?
Siinäpä se. Kun emme edusta eri uskontokuntia. Vaan kuulumme samaan kirkkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vl, mutta käsittääkseni vain kilpaurheilu kuuluu niihin " kiellettyihin", harrastaa kyllä voi. Kunhan harrastus ei siis vie "liikaa" aikaa, kuten kilpaurheilu väistämättä vie.
Kilpailuja on monesti sunnuntaisin, eli sitten jäisi aina seurat välistä. Siinä syy.
Onkon seuroissa siis pakko käydä jokaisen joka ikinen sunnuntai? Tai mitä? Harvalla lienee kisat ihan jokainen sunnuntai, edes huipulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vl, mutta käsittääkseni vain kilpaurheilu kuuluu niihin " kiellettyihin", harrastaa kyllä voi. Kunhan harrastus ei siis vie "liikaa" aikaa, kuten kilpaurheilu väistämättä vie.
Kilpailuja on monesti sunnuntaisin, eli sitten jäisi aina seurat välistä. Siinä syy.
Onkon seuroissa siis pakko käydä jokaisen joka ikinen sunnuntai? Tai mitä? Harvalla lienee kisat ihan jokainen sunnuntai, edes huipulla.
Ei ole pakko, mutta sitä pidetään liikkeen sisällä tärkeänä, monet kuuntelee myös nettiseuroja jos ei jaksa mennä paikan päälle jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vl, mutta käsittääkseni vain kilpaurheilu kuuluu niihin " kiellettyihin", harrastaa kyllä voi. Kunhan harrastus ei siis vie "liikaa" aikaa, kuten kilpaurheilu väistämättä vie.
Kilpailuja on monesti sunnuntaisin, eli sitten jäisi aina seurat välistä. Siinä syy.
Onkon seuroissa siis pakko käydä jokaisen joka ikinen sunnuntai? Tai mitä? Harvalla lienee kisat ihan jokainen sunnuntai, edes huipulla.
Ajatuksena myös, pyhitä lepopäivä. Eli keskity hengellisiin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis ihmettelen sitä "arkuutta", jolla uskonnollisten kysymysten tutkimiseen suhtaudutaan. Koska jos halutaan päästä totuudesta perille, silloinhan niitä on tutkittava mitä suurimmassa määrin. Jos mitään ei kyseenalaista niin sil
Tätä kovasti toivon kaikille valtionkirkkoon kuuluville.
Mitä toivot heidän saavan selville, jos ryhtyvät tutkimaan, kysymään ja etsimään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on mennyt mahdottomaksi. Miten ylläpito voi sallia tämän jatkuvan? Kommentit ovat pelkkää ilkeilyä, huhupuheiden totena kertomista ja panettelua. Mutta kaikki kelpaa ja menee todesta, kun kyseessä on vl. Semmoisella ihmisellä on omatunto täysin paatunut, joka voi toisista ihmisistä valehdella. Jostakin syystä viha on niin suurta, että kaikki keinot otetaan käyttöön.
Niitä joilla on omatunto paatunut löytyy kyllä sekä pakanoista että vl porukoista ihan yhtä lailla. Tämä paatumus vaan ottaa aina eri muotoja, joten voi olla vaikea tunnistaa, että kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta.
Muutaman kerran aikaisemmin on täällä käynyt niin, että on syytetty asian kääntämisestä pois siitä, mihin se oli alunperin kohd
No, en tiedä, mutta aika monta ihan uskoa koskenutta kysymystä on jäänyt vastausta vaille...
Vastauksia ei saa edes liikkeen johdossa olevilta henkilöiltä, joten en ehkä lähtisi vaatimaan niitä rivijäseniltä. Paljon on kysymysmerkkejä, se on selvä. Eiköhän suurimmalle osalle liikkeen jäsenistä tärkeintä ole sanoma syntien anteeksi antamisesta, se on se olennaisin, muihin asioihin ei välttämättä koeta edes tarvetta keskittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pappi Jukka Norvanto kertoo, ei ole siis vl-pappi.
"Elokuussa hän kävi Mongoliassa opettamassa paimentolaisten raamattukoulussa. Mongolia on yksi maista, joissa hänen työnantajansa Lähetysyhdistys Kylväjä toimii ja Norvannolle myös yksi todiste siitä, että Raamatussa on kyse muustakin kuin ihmisten sanoista.
Lähetyskentillä näkyy, kuinka Jumalan sana vaikuttaa. Kyse ei ole vain jonkun ihmisen subjektiivisesta kokemuksesta. Vuonna 1990 Mongoliassa tiedettiin olevan neljä kristittyä. Nyt kristittyjä on kymmeniä tuhansia. Ihmiset tulevat moottoripyörillä satojen kilometrien päästä raamattuopetukseen, Norvanto kertoo."
Eikö tämä kuulosta tismalleen samalta kuin mitä vl-liike kertoo siitä, mitä Afrikassa tapahtuu parhaillaan? Eikö siis voida sanoa aika lailla varmuudella, että se on kristinuskon sanoma joka vetää ihmisiä puoleensa. Vl-liikkeen vahvuus on tuossa opissa, joka painottuu julistukseen syntien anteeksiantamisesta. Siitä voisi muut kristilliset liikkeet ottaa esimerkkiä, mikä muu olisi ihmiselle lohdullisempi sanoma.
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/Jamsan%20opistoseurasaarnat%202024/2…
Saarna viime sunnuntailta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/Jamsan%20opistoseurasaarnat%202024/2…
Saarna viime sunnuntailta
Kenen puhe, en löytänyt ohjelmasta vaikka katsoin kaikki läpi? Siis kiinnostaa vaan kuka kyseessä. Markus Kopperoisella on usein lempeä sävy, pappina myös perehtynyt asioihin selvästi. Puhui siis tuollakin pari puhetta.
Vierailija kirjoitti:
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/Jamsan%20opistoseurasaarnat%202024/2…
Saarna viime sunnuntailta
Ilmeisesti pappi Juha Luokkala.(?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/Jamsan%20opistoseurasaarnat%202024/2…
Saarna viime sunnuntailta
Täytyy sanoa, kuuntelin alun. Käsitteli tuota kohta, joka huutaa Herraa avukseen pelastuu. Vl-näkemyksen mukaan pitäisi kuulla Jumalasta vl-ihmiseltä. Mutta eihän raamattu niin sano. Siinä puhutaan vain, että pitää kuulla Jumalasta ja Jeesuksesta, tätä kuulemista tapahtuu kaikkien kristillisten kirkkojen kautta. Eikö ihmiset ihan oikeasti näe tätä sokeaa pistettä, miten vl-liikkeessä tulkitaan raamattua? Pitäisi olla rehellinen.
Totuudessa pitäisi pysyä, se on aivan ehdoton asia kristinuskon valossa. Ymmärtämättömyys on toinen asia. Totuudessa pysyminen tarkoittaa myös sitä, että omaa ajattelua ei ole lupa pitää automaattisesti ainoana oikeana, vaan se pitää arvioida raamatun valossa. Rehellisesti.
Joh. - Johannes 4
[23] Mutta on tulossa ja oikeastaan on jo tullutkin se aika, jolloin oikeat palvojat palvovat Isää Hengessä ja totuudessa. Juuri sellaisia palvojiahan Isä etsii. [24] Jumala on Henki, joten häntä on palvottava Hengessä ja totuudessa.
Johannes 14
[5] Tuomas sanoi hänelle: Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien? [6] Jeesus vastasi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. [7] Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.
Joh. - Johannes 17
[17] Anna totuuden pyhittää heidät. Sinun sanasi on totuus.
Gal. - Kirje galatialaisille 5
Kristityn vapaus
[1] Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pitäkää siis puolenne älkääkä antautuko uudelleen orjuuteen.
Mikä on totuus? Jumalan sana on totuus ja Jumalan Sana eli Jeesus on totuus. Kuka vapautti ihmiset, seurakunta vai Kristus? Kristus vapautti, seurakunta ainoastaan välittää tätä vapautuksen sanomaa. Vapautus on mahdollinen ainoastaan Kristuksen kautta. Kuka pyhittää ihmisen, seurakunta vai Jumalan sana ja totuus? Tietysti jälkimmäinen. Onko Jumala Pyhä koska seurakunta pyhittää Jumalan vai onko seurakunta Pyhä koska Jumala pyhittää seurakunnan? Tietysti Jumala on Pyhä ja pyhittää seurakunnan. Seurakunnan ei koskaan pitäisi julistaa itseään vaan Jumalan rakkautta ja armoa. Onko tarkoitus sanoa, usko seurakuntaan vai usko Jeesukseen? Usko meihin vai usko Jeesukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisessa ryhmässä luodaan erilaisia normeja, jotka ovat välttämättömiä ryhmän toiminnalle. Normit määrittävät käsityksen siitä, mikä on sopivaa tai sopimatonta käyttäytymistä ryhmän sisällä. Normit ja säännöt voivat olla kirjoitettuja tai ääneen lausuttuja käsityksiä tai toimintatapoja. Normit ohjaavat sitä, miten ryhmässä keskustellaan ja mistä aiheista. Tiedostava ryhmä myös tarkastelee normeja ajoittain yhdessä.
Ryhmässä on myös aina ääneen sanomattomia sääntöjä. Hiljaisten sääntöjen olemassaolo tiedostetaan siinä vaiheessa, kun joku ryhmän sisällä rikkoo niitä.
Ryhmäajattelulla tarkoitetaan ilmiötä, joka yllyttää ryhmän jäsenet yksimielisyyteen, jotta ryhmän ilmapiiri säilyisi hyvänä. Tällöin ryhmäläiset asettavat keskinäisen solidaarisuutensa kaiken muun edelle, eivätkä uskalla olla kriittisiä tai esittää ryhmän yhteisestä mielipiteestä poikkeavia mielipiteitä. Tämän seurauksena saatetaan päätyä huonoihin ratkaisuihin.
Vahva koheesio ei siis aina palvele ryhmän päämäärää, vaan kriittinen ajattelu ja sen mukanaan tuomat konfliktit ovat usein välttämättömiä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Ryhmäajatteluun johtavia syitä ovat esimerkiksi paine samanmielisyyden saavuttamisesta tai ryhmän sulkeutuneisuus omaan maailmaansa, jolloin se ei saa tai suostu vastaanottamaan ryhmän ulkopuolista palautetta.
Muutaman vuoden takainen tutkimus Helsingin yliopistossa osoitti, että tutkimuksessa mukana olleet vanhoillislestadiolaiset lukiolaisnuoret eivät olleet kasvaneet toimimaan yksilöllistä vastuuta edellyttävän autonomisen moraalin pohjalta. Heillä ei näyttänyt olevan siihen kykyjä eikä valmiuksia, verrattuna samanikäisiin ei-lestadiolaisiin.
VTT, sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Annukka Vainion väitöskirjatutkimuksessa vertailtiin 17-vuotiaiden lukiolaisnuorten moraalisia ratkaisuja ja heidän niihin esittämiään perusteluja erilaisissa eettisissä dilemmatilanteissa. Mukana olivat samankokoiset ryhmät lestadiolaisnuoria, et-opintoihin osallistuvia nuoria ja samanikäisiä tavallisia luterilaisen kirkon jäseniä.
Vainio on tulostensa perusteella todennut, että lestadiolaiset muodostavat oman moraalisen yhteisönsä, jolla on suomalaisesta valtaväestöstä poikkeavat moraalinormit.
Eettisessä arvioinnissa lestadiolaisnuoret eivät nähneet yksilön henkilökohtaista velvoitetta yhtä merkittävänä moraalisissa ratkaisuissa ja kannanotoissa kuin muut nuoret, vaan yhteisön kollektiivinen toiminta ja erityisesti itsestä etäännytetty jumalallinen valta korostuivat ja olivat etusijalla, yksilön vallan ja vastuun kustannuksella. Yhteisöllisyyden etiikka osoittautui korostuneeksi, ja tällöin yksilölle nousee tärkeimmäksi yhteisön harmonian ja mahdollisen hierarkian vaaliminen.
Tulosten mukaan yksilön autonomisuus eettisessä mielessä on vanhoillislestadiolaisuudelle vierasta. Lestadiolaisnuoret katsoivat, että erilaisissa moraalisissa dilemmatilanteissa vain Jumalalla on mahdollisuus ja kyky puuttua asioihin, niihin tarttuminen ei kuulu yksityiselle uskovaiselle. Kyllä Jumala tietää. Tämä johti lestadiolaisnuoret väistelevään ja vakavat moraaliset, oikeudenmukaisuutta koskevat näkökohdat ohittavaan asenteeseen niissä jokseenkin käytännöllisissä kysymyksissä, joita he Vainion tutkimuksessa joutuivat ratkomaan.
Lisäksi vanhoillislestadiolaisille nuorille oli tyypillistä, että heillä ei ollut kykyä erottaa toisistaan ihmisten sosiaaliseen elämään ja keskinäiseen kanssakäymiseen liittyviä tapasääntöjä ja vakavia moraalisia kysymyksiä toisistaan, vaan kaikki teot ovat heille moraalisia. Absurdeimmillaan tämä ajattelu paljastuu esimerkiksi vanhoillislestadiolisuuden ns. syntilistassa.
Paljastunut lasten hyväksikäytön peittely ja salaaminen anteeksiannolla vuosikausiksi osoittaa, miten vakavalla tavalla ymmärrys moraalista ja oikeudenmukaisudesta voi sumentua, kun ajattelua määrittää omassa uskonopissa luotu käsitys syntien samanarvoisuudesta.
Henkilökohtainen vastuu moraalikysymyksissä ei siis tuntunut kuuluvan lestadiolaisnuorten ajattelumaailmaan ainakaan Vainion tutkimien oululaisnuorten kohdalla.
Tässä valossa onkin surkuhupaisaa, että liikkeen puheissa ja kirjoituksissa korostetaan omakohtaista uskoa, sillä aito omakohtaisuus edellyttää luonnollisesti autenttista yksilöä ja yksilömoraalia. Ilman sitä ei mitään omakohtaista uskoa ja omaatuntoa voi olla olemassa.
Koska kyseessä olivat 17-vuotiaan nuoret, he olivat omaksuneet yhteisönsä moraalinormit kotona ja rauhanyhdistyksen hengellisissä tilaisuuksissa sekä lapsi- ja nuorisotyön piirissä.
Vanhoillislestadiolaisuuden kollektiiville osoitettavan kuuliaisuuden seuraamuksista käydyssä keskustelussa on aiemminkin kiinnitetty huomiota siihen, että yhteisön elämäntapanormit vaikuttavat vahingollisesti nuoren ihmisen moraalisen ajattelun kehitykseen.
Vainion tutkimustulokset kertovat siitä, että vanhoillislestadiolaiset lapset ja nuoret kasvatetaan noudattamaan yhteisömoraalia, ei omaa itsenäistä harkintaa. Myös Hanna Salomäen tutkimuksessa ilmeni, että moraaliset päätökset nähdään vanhoillislestadiolaisuudessa yhteisenä asiana.
Liikkeessä opetetaan, että ihmisen oma omatunto saattaa antaa väärän kuvan oikeasta ja väärästä. Tämän vuoksi yksityinen omatunto pitää sitoa yhteiseen ymmärrykseen. Yhteinen ymmärrys ilmenee ennen kaikkea elämäntapaa ohjailevina ohjeina ja neuvoina (eli ns. syntilistassa) ja liikkeen julkisissa kannaotoissa. Ajatellaan, että yksilö ei voi aina itse tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, ja siksi hänen tulee seurata yhteisön ratkaisuja. Tällä menettelyllä yksilön henkilökohtainen moraalinen vastuu on siirretty häneltä itseltään pois.
Vierailija kirjoitti:
Muutaman vuoden takainen tutkimus Helsingin yliopistossa osoitti, että tutkimuksessa mukana olleet vanhoillislestadiolaiset lukiolaisnuoret eivät olleet kasvaneet toimimaan yksilöllistä vastuuta edellyttävän autonomisen moraalin pohjalta. Heillä ei näyttänyt olevan siihen kykyjä eikä valmiuksia, verrattuna samanikäisiin ei-lestadiolaisiin.
VTT, sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Annukka Vainion väitöskirjatutkimuksessa vertailtiin 17-vuotiaiden lukiolaisnuorten moraalisia ratkaisuja ja heidän niihin esittämiään perusteluja erilaisissa eettisissä dilemmatilanteissa. Mukana olivat samankokoiset ryhmät lestadiolaisnuoria, et-opintoihin osallistuvia nuoria ja samanikäisiä tavallisia luterilaisen kirkon jäseniä.
Vainio on tulostensa perusteella todennut, että lestadiolaiset muodostavat oman moraalisen yhteisönsä, jolla on suomalaisesta valtaväestöstä poikkeavat mo
Huolestuttavaa.
Kiitos tuosta tutkimuksesta. Mielenkiintoista! Mutta hirvittävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://srk-radio.s3.amazonaws.com/Jamsan%20opistoseurasaarnat%202024/2…
Saarna viime sunnuntailta
Täytyy sanoa, kuuntelin alun. Käsitteli tuota kohta, joka huutaa Herraa avukseen pelastuu. Vl-näkemyksen mukaan pitäisi kuulla Jumalasta vl-ihmiseltä. Mutta eihän raamattu niin sano. Siinä puhutaan vain, että pitää kuulla Jumalasta ja Jeesuksesta, tätä kuulemista tapahtuu kaikkien kristillisten kirkkojen kautta. Eikö ihmiset ihan oikeasti näe tätä sokeaa pistettä, miten vl-liikkeessä tulkitaan raamattua? Pitäisi olla rehellinen.
Luin kirjan nimeltä Usko, toivo, raskaus. Jossa käsitellään sekä nykyisten että eronneiden jäsenten kokemuksia ja saatuja opetuksia liikkeessä.
Niin sairasta tekstiä en ole aikoihin lukenut.
Ketju on lukittu.
Myös harrastus, joka vie liikaa aikaa, ei välttämättä ole ok. Huippu-urheilussa en tiedä yhtään lestaa. Lääkäri, opettaja ja hoitaja ovat lestojen suosikkiammatteja. Oulussa kaikenlaiset rakentamiseen liittyvät jutut ovat yleensä lestojen juttuja..