Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
Vierailija kirjoitti:
Se voi Oliveria ja Eevaakin kaduttaa nelikymppisenä, jos kaikki lapset ottavat vastaan.
Minä en menisi sanomaan toisten puolesta, että katuisivat lapsiaan. Minä sairastuin pysyvästi vaikeaan sairauteen siksi, että olin raskaana ja synnytin ainoan lapseni (raskaus laukaisi sairauden, joka ei muuten olisi puhjennut). En silti kadu lastani tippaakaan ja jos pitäisi valita, ottaisinko elämän terveenä ja lapsettomana vai nykyisen tilanteen, niin valitsisin lapseni ja sairauteni joka kerta.
Joidenkin voi olla vaikea ymmärtää, että lapsi/lapset voivat olla todella rakkaita, vaikka elämä ei olisikaan kohdellut helpomman kautta. Eikä se helppous tai vaikeus ole lasten lukumäärästä kiinni. Jollakin voi olla yhdenkin lapsen/pienen perheen kanssa isoja haasteita, joku saa elää aika tasaista elämää isommankin perheen kanssa. Sekin on hyvä muistaa, että kaikki lapset eivät ole yhtä aikaa pieniä. Ollen ja Eevan viettäessä 40 v synttäreitään ovat Abel ja Elda todennäköisesti jo muuttaneet pois kotoa.
Ihmisen elämä nuorena, esim. 18-20-vuotiaana on aivan erilaista kuin vaikka muutaman vuosikymmenen päästä. On helppoa olla nuorena esimerkiksi iloinen, reipas ja jaksava, kun vastuita voi olla vähän, terveys on hyvä ja jaksamista riittää. Kun ikää tulee, tulee monien elämään erilaisia isojakin vastuita, murheet voivat olla suuria, terveys saattaa mennä eikä jaksamista ole kuten ennen. Eli se nuorena iloinen ja jaksava puoliso saattaakin olla ihan toisenlainen, väsynyt, äksyilevä ja lyhytpinnainen, kun aikuisen vastuut ovat painaneet harteilla muutaman vuosikymmenen. Niinpä se nuorena valittu puoliso ei välttämättä enää olekaan niin jaksava ja pirteä kuin nuorena. Nuorena parisuhteeseen mennessä monilla on asiat yleensä aika hyvin. Kun ikää tulee, niin tulee isompia ja pienempiä vastoinkäymisiä, jotka verottavat jaksamista.
Tarkoitan tällä sitä, että nuorena on helppo ajatella, että tottakai minä jaksan kaiken tällä asenteella ja energialla, mikä minulla nyt nuorena on. Voi tuntua kaukaiselta ajatus, että joskus omat voimat ovatkin vähäisemmät tai kuormitus niin suuri, ettei enää jaksakaan kuten ennen. Ja siinäkään ei siis ole mitään pahaa, että ihminen elinvuosien karttuessa ei jaksa kuten nuorena. Sekin on ihan luonnollista, että vuosia kestänyt pikkulapsiarki ja siihen päälle vielä isommista lapsista huolehtiminen väsyttää.
Uskovainen voi olla olematta lestadiolainen ja lestadiolainen voi olla olematta uskovainen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen elämä nuorena, esim. 18-20-vuotiaana on aivan erilaista kuin vaikka muutaman vuosikymmenen päästä. On helppoa olla nuorena esimerkiksi iloinen, reipas ja jaksava, kun vastuita voi olla vähän, terveys on hyvä ja jaksamista riittää. Kun ikää tulee, tulee monien elämään erilaisia isojakin vastuita, murheet voivat olla suuria, terveys saattaa mennä eikä jaksamista ole kuten ennen. Eli se nuorena iloinen ja jaksava puoliso saattaakin olla ihan toisenlainen, väsynyt, äksyilevä ja lyhytpinnainen, kun aikuisen vastuut ovat painaneet harteilla muutaman vuosikymmenen. Niinpä se nuorena valittu puoliso ei välttämättä enää olekaan niin jaksava ja pirteä kuin nuorena. Nuorena parisuhteeseen mennessä monilla on asiat yleensä aika hyvin. Kun ikää tulee, niin tulee isompia ja pienempiä vastoinkäymisiä, jotka verottavat jaksamista.
Tarkoitan tällä sitä, että nuorena on helppo ajatella, että tottakai minä jaksan kaiken tällä asenteella ja e
Voi se mennä toisinkin päin. Nuorena voi olla äkkipikainen, impulsiivinen ja helposti hermostuva, vanhempana tasaisempi, pitkäpinnaisempi ja rauhallisempi. Ei ole ollenkaan tavatonta, että ihminen vanhetessaan kypsyy, kehittyy ja tasoittuu. Näin kävi esim. minun miehelleni, joka nuorena oli nopeiden liikkeiden mies, joka monesti teki ennen kuin ajatteli ja vanhempana oli itse rauhallisuus, harkitsevainen ja elämän opettama.
Nuorille ei pidä luoda uhkakuvia siitä, että jotakin saattaa myöhemmin, ehkä kymmenien vuosien päästä tapahtua, että voi sairastua tai tulla muita vastoinkäymisiä. Niitä varmasti jossakin muodossa tulee, mutta ei nuoria pidä niillä pelotella vaan rohkaista luottamaan, että elämä kantaa. Jokainen muuttuu vanhetessaan, ei vaihdevuosi-ikäinen vaimo ole se sama herttainen tyttönen, mikä hän oli nuoruudessaan. Mutta sellaista on elämä, harvaa se kohtelee silkkihansikkain. Mutta kun yhdessä vanhetaan ja on halu rakastaa puolisoa liikakiloineen, ryppyineen, kolotuksineen ja muine ei-niin-kauniina elämän tuomine hankaluuksineen, yhteiselämä näyttää kauniilta ja elämisen arvoiselta. Alttarilla ei kysytä, rakastatko vaan tahdotko rakastaa.
Minua häiritsee tosi paljon se, että monet lestadiolaiset sanovat, että kohtelevat liikkeeseen kuulumattomia kuten liikkeeseen kuuluvia. Tämä ei läheskään aina pidä paikkaansa ja ihminen saattaa olla todella sokea omalle käytökselleen.
Esimerkkinä vaikka lukuisat Instagramissa itseään mainostavat vl-valokuvaajat, jotka kuvaavat esimerkiksi hääkuvia ja perhepotretteja. Jos nämä vl-kuvaajat kuvaavat ei-vl-perhettä/pariskuntaa, niin eivät koskaan sano mitään kehuja heistä. Kertovat vain ottaneensa tällaisia kuvia viikonloppuna ja kuvausaikoja olisi varattavissa tms neutraalia. Sitten kun kuvaavat vl-paria tai perhettä, niin aina sanovat, että miten on upea pari/lämmintunnelmaiset häät tms. Miksi ei voi puhua yhtä kauniisti kaikista pareista ja perheistä? Voihan se tunnelma olla lämmin ei-vl-parin häissä ja perhe olla ihana, vaikka eivät liikkeeseen kuuluisikaan.
Ja kun joku kysyy, että mistäs sitä voi tietää, onko vaikka joku hääpari vl vai ei, niin kyllähän sen tunnistaa meikeistä, korviksista ja värjätyistä hiuksista, jos jotkut eivät ole. Ja ne vl-parit ovat monesti todella nuoria.
Ihmettelen myös sitä kun ehkäisykieltoa perustellaan sillä, että ihminen ei saisi haluta mukavaa elämää. Kysyn, miksi ei saisi? Jokainenhan pyrkii järjestämään itselleen mukavan elämän sillä tavalla kuin on mahdollista. Ei kukaan tarkoituksella huonoa elämää itselleen tavoittele. Toisekseen, kukaan ei välty huolilta ja suruilta vaikka lapsia olisi vähän. Elämä ei yhtäkkiä muutu taianomaisesti superhelpoksi, ei se niin mene. Jos on vähän lapsia, silloin yleensä molemmat vanhemmat on työelämässä. Työelämässä voi olla huomattavasti rankempaa kuin olla kotona lasten kanssa. Huolet on erilaisia, mutta ei elämä yhtäkkiä ole maagisesti helpompaa tai vailla huolia.
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee tosi paljon se, että monet lestadiolaiset sanovat, että kohtelevat liikkeeseen kuulumattomia kuten liikkeeseen kuuluvia. Tämä ei läheskään aina pidä paikkaansa ja ihminen saattaa olla todella sokea omalle käytökselleen.
Esimerkkinä vaikka lukuisat Instagramissa itseään mainostavat vl-valokuvaajat, jotka kuvaavat esimerkiksi hääkuvia ja perhepotretteja. Jos nämä vl-kuvaajat kuvaavat ei-vl-perhettä/pariskuntaa, niin eivät koskaan sano mitään kehuja heistä. Kertovat vain ottaneensa tällaisia kuvia viikonloppuna ja kuvausaikoja olisi varattavissa tms neutraalia. Sitten kun kuvaavat vl-paria tai perhettä, niin aina sanovat, että miten on upea pari/lämmintunnelmaiset häät tms. Miksi ei voi puhua yhtä kauniisti kaikista pareista ja perheistä? Voihan se tunnelma olla lämmin ei-vl-parin häissä ja perhe olla ihana, vaikka eivät liikkeeseen kuuluisikaan.
Ja kun joku kysyy, että mistäs sitä voi tietää, onko vaikka
Sinulla on kyllä tuo ikuinen virhesilmä päällä lestadiolaisia kohtaan. Teki niin tai näin, aina väärin päin. Oletko sinä joskus julkisesti sanonut jotakin positiivista lestadiolaisista tai edes ajatellut heistä hyvää?
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee tosi paljon se, että monet lestadiolaiset sanovat, että kohtelevat liikkeeseen kuulumattomia kuten liikkeeseen kuuluvia. Tämä ei läheskään aina pidä paikkaansa ja ihminen saattaa olla todella sokea omalle käytökselleen.
Esimerkkinä vaikka lukuisat Instagramissa itseään mainostavat vl-valokuvaajat, jotka kuvaavat esimerkiksi hääkuvia ja perhepotretteja. Jos nämä vl-kuvaajat kuvaavat ei-vl-perhettä/pariskuntaa, niin eivät koskaan sano mitään kehuja heistä. Kertovat vain ottaneensa tällaisia kuvia viikonloppuna ja kuvausaikoja olisi varattavissa tms neutraalia. Sitten kun kuvaavat vl-paria tai perhettä, niin aina sanovat, että miten on upea pari/lämmintunnelmaiset häät tms. Miksi ei voi puhua yhtä kauniisti kaikista pareista ja perheistä? Voihan se tunnelma olla lämmin ei-vl-parin häissä ja perhe olla ihana, vaikka eivät liikkeeseen kuuluisikaan.
Ja kun joku kysyy, että mistäs sitä voi tietää, onko vaikka
Sinua tuntuvat häiritsevän hyvin monet asiat, joita lestadiolaiset tekevät. Sinua on tosi vaikea miellyttää. Minkä muun ihmisryhmän tekemiset / sanomiset / tekemättä jättämiset olet syynännyt yhtä tarkkaan? On varmasti väsyttävää etsiä muista ihmisistä koko ajan uusia virheitä.
Kunhan kaverin puolesta kyselen ja ihmettelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee tosi paljon se, että monet lestadiolaiset sanovat, että kohtelevat liikkeeseen kuulumattomia kuten liikkeeseen kuuluvia. Tämä ei läheskään aina pidä paikkaansa ja ihminen saattaa olla todella sokea omalle käytökselleen.
Esimerkkinä vaikka lukuisat Instagramissa itseään mainostavat vl-valokuvaajat, jotka kuvaavat esimerkiksi hääkuvia ja perhepotretteja. Jos nämä vl-kuvaajat kuvaavat ei-vl-perhettä/pariskuntaa, niin eivät koskaan sano mitään kehuja heistä. Kertovat vain ottaneensa tällaisia kuvia viikonloppuna ja kuvausaikoja olisi varattavissa tms neutraalia. Sitten kun kuvaavat vl-paria tai perhettä, niin aina sanovat, että miten on upea pari/lämmintunnelmaiset häät tms. Miksi ei voi puhua yhtä kauniisti kaikista pareista ja perheistä? Voihan se tunnelma olla lämmin ei-vl-parin häissä ja perhe olla ihana, vaikka eivät liikkeeseen kuuluisikaan.
Ja kun joku
Se, että joku asia häiritsee minua lestadiolaisuudessa/lestadiolaisissa ei tarkoita, ettenkö ajattelisi myös hyvää. Lähtökohtaisesti oletan aina, että lestadiolaiset ovat ahkeria ja perhekeskeisiä. Arvoja, joita pidän hyvinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua häiritsee tosi paljon se, että monet lestadiolaiset sanovat, että kohtelevat liikkeeseen kuulumattomia kuten liikkeeseen kuuluvia. Tämä ei läheskään aina pidä paikkaansa ja ihminen saattaa olla todella sokea omalle käytökselleen.
Esimerkkinä vaikka lukuisat Instagramissa itseään mainostavat vl-valokuvaajat, jotka kuvaavat esimerkiksi hääkuvia ja perhepotretteja. Jos nämä vl-kuvaajat kuvaavat ei-vl-perhettä/pariskuntaa, niin eivät koskaan sano mitään kehuja heistä. Kertovat vain ottaneensa tällaisia kuvia viikonloppuna ja kuvausaikoja olisi varattavissa tms neutraalia. Sitten kun kuvaavat vl-paria tai perhettä, niin aina sanovat, että miten on upea pari/lämmintunnelmaiset häät tms. Miksi ei voi puhua yhtä kauniisti kaikista pareista ja perheistä? Voihan se tunnelma olla lämmin ei-vl-parin häissä ja perhe olla ihana, vaikka eiv
Sulla ei sitten ole näistä kovin paljon kokemusta. Varmaan noitakin ominaisuuksia on, mutta niin paljon muutakin.
Jos vl-ihmiset tutkii kuolemanrajakokemuksia, tai kokemuksia, jotka liittyy siihen, kun ihminen on kuolemassa, niin miten ne jutut saa sopimaan vl-opin tiukimman pelastuskäsityksen kanssa? Nähdäkseni ei oikein mitenkään. Näitä kokemuksia on ympäri maailmaa valtavasti, että kuoleva ihminen sanoo jotain, että joku läheinen tuli hakemaan tai enkelit tuli hakemaan, he siis aidosti näkevät nämä asiat. Miksi Jumala sallisi näitå kokemuksia, jos ne eivät olisi aitoja ja totta? Nämä kokemukset on ihmisille lohdullisia ja turvaa antavia, myös sureville läheisille. Kuitenkin suurin osa näistä ihmisistä on vaan "tavallisia" kristittyjä.
Voihan se olla niin, että kristinuskon sanoma on eri aikoina poikkeuksellisen vahvasti esillä tietyillä alueilla. Mutta sehän ei suinkaan tarkoita, ettei se olisi ollenkaan esillä muualla. Esim. sairaaloissa on poikkeuksellisen suuri määrä lääketieteellistä osaamista, mutta olisi virheellistä sanoa, että lääketieteellistä osaamista on vain sairaalassa.
Jos vl-ihmiset tutkii kuolemanrajakokemuksia, tai kokemuksia, jotka liittyy siihen, kun ihminen on kuolemassa
- nämä kokemukset ovat aivojen tuottamia harha- aistimuksia
Vierailija kirjoitti:
Jos vl-ihmiset tutkii kuolemanrajakokemuksia, tai kokemuksia, jotka liittyy siihen, kun ihminen on kuolemassa
- nämä kokemukset ovat aivojen tuottamia harha- aistimuksia
Ei ole. Joissakin tapauksissa myös muut paikalla olijat havaitsevat asioita. Muistan tapauksen, jossa kuolevan ihmisen luona alkoi kuulua musiikkia, jolle ei ollut mitään järjellistä lähdettä. Paikalla olevat omaiset kuulivat tämän myös. Muitakin asioita on ja paljon. Kyllä tuossa vl-blogissakin eräs mies kirjoitti, että vaimo olisi ikään kuin käynyt vielä hyvästelemässä lapset kotona kuoleman jälkeen. Sanotko myös enkelin näkemisen olevan harha? Ei ole edes vl-opin mukaan, enkelit on keskeinen osa kristinuskoa. Joten kysyn uudelleen, miksi Jumala sallisi kuolevalle lohdullisen kokemuksen, jos se ei olisi totta?
Jos katsotaan maailman mittakaavassa, niin monilapsinen suomalaisperhe ei elä erityisen vaikeaa elämää. Huomattavasti vaikeampi tilanne on noissa maissa, jossa ei ole näin hyvää sosiaaliturvaa. Siis monilapsisuus itsessään ei ole vielä merkki epämukavasta elämästä näin vauraassa maassa, joillekin se on jopa oma valinta ja nautinto.
Vierailija kirjoitti:
Jos vl-ihmiset tutkii kuolemanrajakokemuksia, tai kokemuksia, jotka liittyy siihen, kun ihminen on kuolemassa, niin miten ne jutut saa sopimaan vl-opin tiukimman pelastuskäsityksen kanssa? Nähdäkseni ei oikein mitenkään. Näitä kokemuksia on ympäri maailmaa valtavasti, että kuoleva ihminen sanoo jotain, että joku läheinen tuli hakemaan tai enkelit tuli hakemaan, he siis aidosti näkevät nämä asiat. Miksi Jumala sallisi näitå kokemuksia, jos ne eivät olisi aitoja ja totta? Nämä kokemukset on ihmisille lohdullisia ja turvaa antavia, myös sureville läheisille. Kuitenkin suurin osa näistä ihmisistä on vaan "tavallisia" kristittyjä.
Mitä yritän tällä sanoa? En väitä, että vl-liike opettaa väärin, sikäli kuin se pysyy Raamatun opetuksessa. Se mitä yritän sanoa on, että totuus suurella todennäköisyydellä huomattavasti monimutkaisempi kuin vl-liikkeen (äärimmäisesti tulkittu) pelastuskäsitys. Jos ihminen tutkii vaikka noita dokumentoituja kuolevien ihmisten kokemuksia, niin kukaan rehellinen ihminen ei voi sulkea silmiään tosiasioilta. Ne tosiasiat vaan on ristiriidassa vl-liikkeen eksklusiivisen seurakuntaopin kanssa. Jokainen tietysti päättää mihin haluaa uskoa, mutta eikö tärkeintä olisi aina pyrkiä totuuteen? Raamattuhan sanoo myös Pyhän Hengen olevan totuuden henki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa koko ehkäisykiellossa ole kyllä mitään järkeä, mitä enemmän sitä ajattelee. Käyttäähän ihminen harkintaa kaikessa muussakin, ei lähde esim. ajamaan väsyneenä autolla, koska tietää, että voi nukahtaa ja ajaa kolarin. Olisi ylimielistä lähteä väsyneenä ajamaan ja sanoa, että Luoja kyllä pitää hereillä. Koska sehän on ihmisen velvollisuus toimia vastuullisesti. Sama koskee lisääntymistä, sikäli kuin oman harkinnan myötä pystyy järkeviä päätöksiä tekemään. Jos ihminen tietää, ettei yksinkertaisesti syystä tahi toisesta jaksa lisää lapsia siinä hetkessä, niin kuka sen voisi paremmin tietää, ei ainakaan kukaan ulkopuolinen ihminen. Kyllähän ihmisellä on oikeus arvioida itse mitä jaksaa ja mitä ei. Eikö ole parempi tarjota rakastava lapsuus kolmelle kuin traumaattinen kymmenelle.
- Eikö ole parempi tarjota rakastava lapsuus kolmelle kuin traumaattinen kymmenelle. - Tämä kommentti kyllä satutti. Voiko enää ylimielisemmin halventaa monilapsisia perheitä? Mutta sehän koko tämän tuhansien kommenttien pituisen ketjun tarkoitus onkin.
En väittänyt missään vaiheessa, että monilapsisuus on traumaattista. Tarkoitin sitä, että jos vanhemmilla pettää terveys/mielenterveys/voimavarat kun lapsia on "liikaa" niin siitä saattaa olla seurauksena traumaattinen lapsuus näille lapsille. Sama tietysti vaikka lapsia oli vain yksi. Mutta pointtina, jos ongelmia on, niin eikö silloin pitäisi pyrkiä hoitamaan vaan ne olemassa olevat lapset mahdollisimman hyvin ja vaikka käyttää ehkäisyä.
Vierailija kirjoitti:
Sitä paitsi mukavaan elämään voi pyrkiä monella tavalla. Vaikka synnyttäisi ja kasvattaisi kymmenen lasta, voi tarkotuksella "kuplauttaa" itsensä ja olla välinpitämätön muiden ihmisten kohtaloille. Muuttaa jonnekin pienelle paikkakunnalle, asuu omakotitalossa, elää vain omassa kuplassaan. Ei mieti tippaakaan maailman sotia tai ihmisoikeuskysymyksiä, köyhien ja sairaiden asemaa heikoissa oloissa. Tämä tietoinen silmien sulkeminen ei ole mitään muuta kuin pyrkimystä mukavaan elämään. Silloinhan siinä on vaan kyse kaksinaismoralismista, jos arvostellaan sitä, että joku haluaa mukavan elämän pienellä lapsimäärällä.
Tämä oli kyllä erikoinen kommentti. Jos ihmisellä on lapsia, yksi tai useampia, ei ole kovinkaan uskottavaa, että hän ei joutuisi miettimään sotia tai ihmisoikeuskysymyksiä. Mitä on kuplauttaminen? Miksi yrittää leimata ihmiset tyhmiksi? Tosin kommentti kertoo enemmän kommentoijasta kuin kenestäkään muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä paitsi mukavaan elämään voi pyrkiä monella tavalla. Vaikka synnyttäisi ja kasvattaisi kymmenen lasta, voi tarkotuksella "kuplauttaa" itsensä ja olla välinpitämätön muiden ihmisten kohtaloille. Muuttaa jonnekin pienelle paikkakunnalle, asuu omakotitalossa, elää vain omassa kuplassaan. Ei mieti tippaakaan maailman sotia tai ihmisoikeuskysymyksiä, köyhien ja sairaiden asemaa heikoissa oloissa. Tämä tietoinen silmien sulkeminen ei ole mitään muuta kuin pyrkimystä mukavaan elämään. Silloinhan siinä on vaan kyse kaksinaismoralismista, jos arvostellaan sitä, että joku haluaa mukavan elämän pienellä lapsimäärällä.
Tämä oli kyllä erikoinen kommentti. Jos ihmisellä on lapsia, yksi tai useampia, ei ole kovinkaan uskottavaa, että hän ei joutuisi miettimään sotia tai ihmisoikeuskysymyksiä. Mitä on kuplauttaminen? Miksi yrittää leimata ihmiset tyhmiksi? Tosin komme
Onhan sellasia ihmisiä, jotka pyrkii elämään vaan oman perheen ehdoilla, sulkemaan aktiivisesti mielen ulkopuoliselta maailmalta. Se on ihan inhimillistä, eikä sinänsä välttämättä väärin, mutta jos kaikki tekisi niin, niin kukaan ei auttaisi apua tarvitsevia. Suomessa pystyy isokin perhe elämään aika yltäkylläistä elämää, miettimättä sen kummemmin mitä maailmalla tapahtuu. Sitten vielä tämä ajattelu, että autetaan omia, kun tosiasiassa pitäisi auttaa myös niitä "vääräuskoisia".
12 lapsen äitinä en kadu yhtäkään lasta. Valehtelisin jos väittäisin että se olisi aina ollut helppoa, päinvastoin. Osa raskauksista on ollut vaikeampi hyväksyä kuin toiset, mutta yhtäkään lasta en antaisi pois. Mikä suuri lahja iso perhe onkaan ja äitinä on ihana nähdä kuinka sisarukset pitävät aina yhtä, vaikkei osa enää yhteisöön kuulukaan.