Lue keskustelun säännöt.
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
27.01.2023 |
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
"Kasvatustehtävä ei toteudu kasvatuksen perimmäisen tarkoituksen mukaisesti tulla kasvatetuksi tavalla, mikä ohjaa yksilöä itsensä näköiseksi ihmiseksi kasvamisessa.
Vanhoillislestadiolainen käsitys kasvuympäristöstä näyttäytyy ideaalina, joka ei vastaa kokemuksia. Tutkielmassa tulee näkyviin se, kuinka vanhoillislestadiolainen kasvuympäristö aiheuttaa riskin lapsen perusturvallisuuden syntymiselle. Myöskään usko ei ilmene asiana, joka toisi turvaa vaan oppiin liittyvät pelot, ahdistus ja yhteisöelämäntavan noudattamiseen liittyvä kontrollointi toimivat pikemminkin päinvastaisesti.
Yhteisön tuottama kuva Jumalan lasten turvallisesta valtakunnasta, jossa kaikilla on hyvä olla ja lasten hyvä kasvaa, ei kokemusten valossa osoittaudu todeksi."
Juttu on julkaistu UUT:n Muutos-lehdessä vuonna 2023.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkko ja kaupunki
Naatus: Uskonyhteisössä voi tottua siihen, että omat tunteet kannattaa ohittaa
Naatus: Uskonyhteisössä voi tottua siihen, että omat tunteet kannattaa ohittaa
Lestadiolaiset luottavat ennen kaikkea toisiin lestadiolaisiin. Omaa sisintään on joskus vaikea kuunnella.
22.02.2021 15:35 REBEKKA NAATUS
Lars Levi Laestadiuksen kuolemasta tuli juuri kuluneeksi 160 vuotta, mutta hänen nimissään kulkeva herätysliike voi hyvin. Noin 100 000 aktiivijäsenen vanhoillislestadiolaisuus vaikuttaa erityisesti Oulun seudulla, mutta myös pääkaupunkiseudulla on isoja kokoontumispaikkoja, rauhanyhdistyksiä.
Aktiivijäsenten määrä ei ole koko totuus liikkeestä, koska isoista perheistään tunnetun yhteisön lapsista suuri osa lipuu ulos jossain elämänsä vaiheessa. Yhteydet eivät kuitenkaan katoa.
Iltalehti uutisoi hiljattain isännöintiyritysten kartelliepäilyistä. Oulun seudulla katse kohdistuu lestadiolaistaustaisiin yrityksiin. Lestadiolaisten taloudellisia verkostoja tutkinut Aini Linjakumpu toteaa Iltalehden haastattelussa, ettei ole yllättynyt epäilyistä.
Minäkään en ihmettele. Lestadiolaiset luottavat ennen kaikkea toisiin lestadiolaisiin. On valtava voima, kun toisen arvopohja ja todellisuus ovat niin tarkasti samat, että niiden varassa ei emmitä edes kuoleman edessä. Tämän varmuuden keskellä voi olla mahdoton hyväksyä, että se mikä on ryhmän sisällä solidaarisuutta, on ulospäin epäreilua kilpailuetua. Jopa laitonta.
Ystäväni vinkistä olen tutustunut käsitteeseen spiritual bypassing. Sillä tarkoitetaan sellaista henkisyyden tai hengellisyyden muotoa, jossa pyritään ohittamaan henkilökohtaiset kokemukset kiinnittämällä huomio ihanteisiin.
Mielipiteitä ei osata muodostaa ja asioihin on hankala muodostaa henkilökohtaista tunnesidettä. Toimintaa ohjaa yliviritetty positiivisuus.
Tällainen uskonnonharjoittaminen sisältää perustunteiden ja -tarpeiden vähättelyä ja omien mielipiteiden ohittamista. Lopputuloksena voi olla ihmisiä, joiden suhde todellisuuteen on epärealistinen. Mielipiteitä ei osata muodostaa ja asioihin on hankala muodostaa henkilökohtaista tunnesidettä. Toimintaa ohjaa yliviritetty positiivisuus.
Tämä kaikki tuntuu tutulta. Seurapuheissa kuuluva piilo-opetus pitää sisällään viestin: älä luota tunteisiin, älä usko siihen, miltä sinusta tuntuu, koska seurauksena on luultavasti vääriä valintoja.
Lestadiolaiset eivät kuitenkaan kasva umpiossa, vaan osana tätä yhteiskuntaa ja sen arvoja, joten myös muunlaiset viestit pääsevät läpi. Siksi suurin osa meistä on aikuisena aivan normaaleja.
Silti huomaan usein väsyväni kulttuurissa vallalla olevaan tunnepuheeseen ja totean itsekseni: mitä jos olisit hetken ajattelematta, miltä sinusta tuntuu ja keskittyisit asiaan.
Kirjoittaja on viestijä, kestävyysjuoksija ja kirkon uskollinen palvelija.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on akateeminen tutkinto, olen tehnyt tutkimusta ja tottunut miettimään asioita monelta kantilta, myös" laatikon ulkopuolelta". Tiedän, että minua arvostetaan keskustelijana, sillä aidosti pohdin asioita ja kuuntelen muiden keskustelijoiden kannanottoja pyrkien ymmärtämään ytimen heidän näkemyksessään. En myöskään ole ehdoton omassa kannassani ja olen sitä avoimesti täysin valmis myös muuttamaan joko jossakin suhteessa tai kokonaan, jos toisella on pätevät argumentit tähän.
Olen myös lestadiolainen. Minulle ei vielä tähän mennessä ole liike tai sen ulkopuoliset osoittaneet, että olisin liikkeen arvojen mukaisesti elävänä naisena millään tavoin alistettu. Vilpittömästi odotan näitä käänteentekeviä perusteluita. Yhteisö ei ole täydellinen ja asioita on hyvä tarkastaa ja kehittää ja tutkia jatkuvasti. Montaa asiaa olen kritisoinutkin ja käynyt liikkeen sisällä monia hyviä ja tuloksellisiakin keskusteluja. Muistutan myös, että asioita saa aina muutettua tehokkammin olemalla itse asiallinen ja kohtelemalla toista kunnioittavasti, vaikka olisi hänen kanssaan eri mieltäkin.
Nauroin ihan ääneen tälle viestille. Paljon tekstiä, mutta asiasisältö tasan nolla.
Keskityit vain kertomaan kuinka hyvä keskustelija olet, ja kuinka hyvin otat vastapuolen argumentit huomioon ja osaat jopa itse ajatella laatikon ulkopuolelta.
Vaikuttaa todella säälittävältä yritykseltä kieltää naisiin kohdistuvan syrjinnän olemassaolo.
Mikset kuitenkaan vastannut mihinkään tasa-arvon kannalta olennaiseen kysymykseen?
Naiselle on liikkeessä monia vaatimuksia ja kieltoja, kerro miten ne sopivat tasa-arvoon?
Sinulle tuskin täytyy yksilöidä, mitkä tehtävät ovat naisilta kiellettyjä, tai sitä millä muilla vaatimuksilla naisten omaan itsemääräämisoikeuteen puututaan. Vaikka jo tuossa viestissäsi menit tämän seikan taakse, kukaan ei muka ole antanut päteviä argumentteja.
Se vaikutti tarkoituksella keksityltä tekosyyltä, jottei sinun tarvitsisi mitenkään perustella väitteitäsi. Miksi et siis halua vastata näihin tasa-arvokysymyksiin konkreettisesti?
"Miksi et siis halua vastata näihin tasa-arvokysymyksiin konkreettisesti?"
Sivusta vastaan syyn olevan epärehellisyyden. Eli hän ei kykene esittämään niin käänteentekeviä perusteluita, että saisi mustan valkoiseksi.
Paljon helpompaa on heittää täysin tyhjän päälle jäävä kommentti "kukaan ei ole osoittanut, että olisin liikkeen arvojen mukaisesti elävänä naisena millään tavoin alistettu".
Näin epärehellisen kommentin esittäjä ei todennäköisesti ole muutenkaan rehellinen, onko omasta väitteestään huolimatta edes nainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi vl:ien esittämille kysymyksille nauretaan ja niitä ivataan? En ole nähnyt tähän mennessä heidän pilkkaavan kysymyksen esittäjän kirjoitustapaa.
Ainakin tässä ketjussa on tullut esiin se, että vl:t osaavat käyttäytyä paremmin kuin muut keskustelijat keskimäärin. Asiallisesti ovat omasta puolestaan vastanneet moneen kysymykseen täällä.
"Ystäväni vinkistä olen tutustunut käsitteeseen spiritual bypassing. Sillä tarkoitetaan sellaista henkisyyden tai hengellisyyden muotoa, jossa pyritään ohittamaan henkilökohtaiset kokemukset kiinnittämällä huomio ihanteisiin.
Mielipiteitä ei osata muodostaa ja asioihin on hankala muodostaa henkilökohtaista tunnesidettä. Toimintaa ohjaa yliviritetty positiivisuus.
Tällainen uskonnonharjoittaminen sisältää perustunteiden ja -tarpeiden vähättelyä ja omien mielipiteiden ohittamista. Lopputuloksena voi olla ihmisiä, joiden suhde todellisuuteen on epärealistinen. Mielipiteitä ei osata muodostaa ja asioihin on hankala muodostaa henkilökohtaista tunnesidettä. Toimintaa ohjaa yliviritetty positiivisuus."
Tämän tunnistan omasta elämästä. Sen että kaikkea ajattelee sen mukaan miten minun kuuluisi ajatella ja tuntea tästä. Miten uskovaisen pitää suhtautua tähän ja tuohon. Halu kääntää kaikki positiiviseksi. Tunteiden vääristymä ja heikko yhteys omiin tunteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vahvaa yhteisöllisyyttä, yhteisiä arvoja ja normeja painottava ja edellyttävä yhteisö asettaa sosiaalistettavan tilanteeseen, jossa identiteetti ei välttämättä pääse muodostumaan omaksi vaan enemmänkin ulkopuolelta omaksutuksi. Tällöin myös omakohtaisuus uskon osalta saattaa jäädä kehittymättä.
Sosiaalistaminen ilmeni myös vallankäyttönä, jossa lapsen asema on aikuiseen nähden selkeästi alisteinen. Lapsen asema näyttäytyy esineellisenä. Lapsen edellytetään toimivan yhteisön opetusten ja odotusten mukaisesti omaksuen nämä kuuliaisesti. Lapsen rajattu tila voi tukahduttaa lapsen kasvun omaksi persoonakseen, jolloin kasvatuksen keskeinen tavoite tukea kasvua omaksi persoonalliseksi itsekseen ei toteudu."
Myös tämän muistan. Ketään ei kiinnostanut millainen ihminen olen ja mikä on minulle tärkeää tai vastaavasti hankalaa. Kasvatus oli sitä että istuttiin monta kertaa viikossa kuulemassa, miten maailmallinen musiikki, meikkaaminen, televisio jne. vievät kadotukseen (=tulimeri). Lapsesta asti tätä taottiin päähän. Kasvatus oli sosiaalistamista yhteisön omiin sääntöihin ja oman minuuden nujertamista.
No, todellakin. Jos jollain on akateeminen loppututkinto (onkohan?) ja vielä tutkijataustaa (onkohan?) niin parempia argumentteja täytyy olla, kuin se, että "MINÄ en ole kokenut, että MINUA olisi syrjitty". Oli kokenut tai ei, sillähän ei ole laajemmassa kontekstissa juuri minkään verran merkitystä.
Jos olet oikea henkilö, niin avaapa ajatteluasi ja pohdi naisen asemaa lestadiolaisuudessa esimerkiksi historiallisesta, yhteiskunnallisesta ja rakenteellisesta näkökulmasta.
Mielenkiintoinen on myös psykologinen näkökulma. On ymmärrettävää, että kenen tahansa liikkeen sisältä on vaikea nähdä syrjiviä rakenteita ja samalla myöntää olevansa niiden rakenteiden kohde. Nehän ovat kuin ilma, jota jokainen hengittää. Ilmaa on vaikea nähdä. Ja olisi varmasti erittäin kipeää myöntää ja nähdä ja sanoa ääneen, että tässä liikkeessä, johon olen niin vahvasti sitoutunut, on kyllä tässä suhteessa jotain erittäin ikävää ja miesten valtarakenteita tukevaa ja itse asiassa olen itsekin osa niitä valtarakenteita hyväksyessäni ne. Helpompi on pistää laput silmille ja sanoa, että ei, en näe mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vl:ien esittämille kysymyksille nauretaan ja niitä ivataan? En ole nähnyt tähän mennessä heidän pilkkaavan kysymyksen esittäjän kirjoitustapaa.
Ainakin tässä ketjussa on tullut esiin se, että vl:t osaavat käyttäytyä paremmin kuin muut keskustelijat keskimäärin. Asiallisesti ovat omasta puolestaan vastanneet moneen kysymykseen täällä.
Osasin jo odottaa tällaista epärehellistä vastausta, jolla asiapohjainen keskustelu yritetään kääntää keskusteluksi kirjoittajista.
Toivoisin edes alkeellisimpia käytöstapoja, miksi lestadiolaiset eivät voi keskustella mistään asiallisesti? Vastapuolelta en ole nähnyt näin asiattomia kommentteja
Miksi te ette voi koskaan vastata rehellisesti esitettyihin kysymyksiin?
Vierailija kirjoitti:
"Vahvaa yhteisöllisyyttä, yhteisiä arvoja ja normeja painottava ja edellyttävä yhteisö asettaa sosiaalistettavan tilanteeseen, jossa identiteetti ei välttämättä pääse muodostumaan omaksi vaan enemmänkin ulkopuolelta omaksutuksi. Tällöin myös omakohtaisuus uskon osalta saattaa jäädä kehittymättä.
Sosiaalistaminen ilmeni myös vallankäyttönä, jossa lapsen asema on aikuiseen nähden selkeästi alisteinen. Lapsen asema näyttäytyy esineellisenä. Lapsen edellytetään toimivan yhteisön opetusten ja odotusten mukaisesti omaksuen nämä kuuliaisesti. Lapsen rajattu tila voi tukahduttaa lapsen kasvun omaksi persoonakseen, jolloin kasvatuksen keskeinen tavoite tukea kasvua omaksi persoonalliseksi itsekseen ei toteudu."
Myös tämän muistan. Ketään ei kiinnostanut millainen ihminen olen ja mikä on minulle tärkeää tai vastaavasti hankalaa. Kasvatus oli sitä että istuttiin monta kertaa viikossa kuulemassa, miten maailmalli
Kuulostaa todella kamalalta. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua tuollaista kokemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vl:ien esittämille kysymyksille nauretaan ja niitä ivataan? En ole nähnyt tähän mennessä heidän pilkkaavan kysymyksen esittäjän kirjoitustapaa.
Ainakin tässä ketjussa on tullut esiin se, että vl:t osaavat käyttäytyä paremmin kuin muut keskustelijat keskimäärin. Asiallisesti ovat omasta puolestaan vastanneet moneen kysymykseen täällä.
Kuulehan nyt, ihan oikeasti ja vakavasti. Jos joku kertoo pitävänsä jotain kommenttia huvittavana ja sitten vielä pitkästi perustelee, minkä vuoksi näin oli, niin sitä ei voi vielä missään tapauksessa miksikään "ivaamiseksi" kutsua. Enkä siis ole sen kommentin kirjoittaja.
Koeta päästä yli siitä niin houkuttelevasta uhriutumisen asenteesta (miksi se onkin niin houkutteleva, että se on usein se ensimmäinen ns. selkärankareaktio?), hengitä syvään ja muistele, mistä asiasta puhuttiin ja mitä itse asiassa kysyttiin. Sen jälkeen jatka keskustelua siitä aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vl:ien esittämille kysymyksille nauretaan ja niitä ivataan? En ole nähnyt tähän mennessä heidän pilkkaavan kysymyksen esittäjän kirjoitustapaa.
Ainakin tässä ketjussa on tullut esiin se, että vl:t osaavat käyttäytyä paremmin kuin muut keskustelijat keskimäärin. Asiallisesti ovat omasta puolestaan vastanneet moneen kysymykseen täällä.
Kuulehan nyt, ihan oikeasti ja vakavasti. Jos joku kertoo pitävänsä jotain kommenttia huvittavana ja sitten vielä pitkästi perustelee, minkä vuoksi näin oli, niin sitä ei voi vielä missään tapauksessa miksikään "ivaamiseksi" kutsua. Enkä siis ole sen kommentin kirjoittaja.
Koeta päästä yli siitä niin houkuttelevasta uhriutumisen asenteesta (miksi se onkin niin houkutteleva, että se on usein se ensimmäinen ns. selkärankareaktio?), hengitä syvään ja muistele,
Nämä uhriutumisviestit ovat toistuneet niin kauan kuin olen ketjua lukenut. Näitä ilmestyy aina silloin kuin ei enää kyetä vastaamaan kysymyksiin, joten ainoaksi keinoksi jää hyökätä kirjoittajaa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lestadiolaisuudessa on paljon hyvää, kuten pyrkimys noudattaa kymmentä käskyä ja elää kristillisesti. Sekin on tärkeää, että pidetään Raamatun sanaa yllä ja muistutetaan armosta ja anteeksiannosta.
Kontrolli, yhdenmukaisuussäännöt elämisessä ja valinnoissa, tiukat rajat meidän ja muiden välillä, pelottelu, muiden uskon arvioiminen jne. ovat epäkristillisiä piirteitä eivätkä ole ollenkaan sitä mitä Jeesus opetti. Jeesuksen oma esimerkki oli vallan toisenlainen. Hän ei piitannut ihmissäännöistä eikä sulkeutunut itseään uskovina pitävien joukkoon. Hän liikkui siellä, missä oli syntisiä eli armoa kaipaavia.
Valheista puheenollen:
Näin lestadiolaisena ja yli 30 vuoden ajan suviseuroissa käyneenä voin todeta, että esim. nuo monesti esitetyt kortsujutut on täysin keksittyä paskaa.
Olen monesti käynyt alueen ulkopuolella olevissa kaupoissa ja siellähän ne hyllyt oli täynnä kortsuja. Se siitä urbaanilegendasta, tätä valhetta levittää palstalla nämä muutamat kuspää ateistit Myöskään suviseura-alueella en ole koskaan nähnyt yhtäkään kortsua.
Vierailija kirjoitti:
Valheista puheenollen:
Näin lestadiolaisena ja yli 30 vuoden ajan suviseuroissa käyneenä voin todeta, että esim. nuo monesti esitetyt kortsujutut on täysin keksittyä paskaa.
Olen monesti käynyt alueen ulkopuolella olevissa kaupoissa ja siellähän ne hyllyt oli täynnä kortsuja. Se siitä urbaanilegendasta, tätä valhetta levittää palstalla nämä muutamat kuspää ateistit Myöskään suviseura-alueella en ole koskaan nähnyt yhtäkään kortsua.
Mitä mieltä olet naisen asemasta teidän yhteisössä, siitähän on keskusteltu viimeksi?
Kortsuista en ole huomannut puhuttavan.
Vierailija kirjoitti:
No, todellakin. Jos jollain on akateeminen loppututkinto (onkohan?) ja vielä tutkijataustaa (onkohan?) niin parempia argumentteja täytyy olla, kuin se, että "MINÄ en ole kokenut, että MINUA olisi syrjitty". Oli kokenut tai ei, sillähän ei ole laajemmassa kontekstissa juuri minkään verran merkitystä.
Jos olet oikea henkilö, niin avaapa ajatteluasi ja pohdi naisen asemaa lestadiolaisuudessa esimerkiksi historiallisesta, yhteiskunnallisesta ja rakenteellisesta näkökulmasta.
Mielenkiintoinen on myös psykologinen näkökulma. On ymmärrettävää, että kenen tahansa liikkeen sisältä on vaikea nähdä syrjiviä rakenteita ja samalla myöntää olevansa niiden rakenteiden kohde. Nehän ovat kuin ilma, jota jokainen hengittää. Ilmaa on vaikea nähdä. Ja olisi varmasti erittäin kipeää myöntää ja nähdä ja sanoa ääneen, että tässä liikkeessä, johon olen niin vahvasti sitoutunut, on kyllä tässä suhteessa jotain eri
Sellainenhan tämä nykyinen piispakin on. Lestadiolaisuus on muka vain niiiin ihanaa. On sulkenut silmänsä aika tehokkaasti. Elämä on helpompaa ja kivempaa niin.
Ihan symppis perhe sinänsä. Mutta Eeva sukii koko ajan hiuksiaan. 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, todellakin. Jos jollain on akateeminen loppututkinto (onkohan?) ja vielä tutkijataustaa (onkohan?) niin parempia argumentteja täytyy olla, kuin se, että "MINÄ en ole kokenut, että MINUA olisi syrjitty". Oli kokenut tai ei, sillähän ei ole laajemmassa kontekstissa juuri minkään verran merkitystä.
Jos olet oikea henkilö, niin avaapa ajatteluasi ja pohdi naisen asemaa lestadiolaisuudessa esimerkiksi historiallisesta, yhteiskunnallisesta ja rakenteellisesta näkökulmasta.
Mielenkiintoinen on myös psykologinen näkökulma. On ymmärrettävää, että kenen tahansa liikkeen sisältä on vaikea nähdä syrjiviä rakenteita ja samalla myöntää olevansa niiden rakenteiden kohde. Nehän ovat kuin ilma, jota jokainen hengittää. Ilmaa on vaikea nähdä. Ja olisi varmasti erittäin kipeää myöntää ja nähdä ja sanoa ääneen, että tässä liikkeessä, johon olen niin vahvast
Anteeksi tietämättömyyteni, mutta kenestä piispasta nyt mahdat puhua?
Ketju on lukittu.
"Tarkasteltaessa mahdollisia hyvinvoinnin riskitekijöitä keskeisenä tekijänä ilmenee opillisten käytänteiden noudattaminen. Merkittävimmän riskin lapsen hyvinvoinnille aiheuttaa ehkäisemättömyysopin seurauksena syntyvä suurperheellisyys, mikä tekee lapsen kasvuympäristöstä haavoittuvan ja useita hyvinvoinnin riskitekijöitä sisältävän. Kasvaminen suurperheessä näyttäytyy selviytymisenä, sopeutumisena ja vaille jäämisenä.
Lapsen kokema kuormitus ja vastuun ottamisen edellytys esiintyvät kohtuuttomina ikätasoon nähden, mikä uhkaa lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Kun lapsia on paljon, vanhemmilla ei ole riittäviä resursseja vastata lapsen emotionaalisiin tarpeisiin, mikä voi vaarantaa vanhemman ja lapsen välisen turvallisen kiintymyssuhteen rakentumisen.
Nämä kokemukset yhdessä muiden kasvuympäristön aiheuttamien riskitekijöiden kanssa aiheuttavat moninaisia mielenterveyden ongelmia, joita esiintyi sekä lapsuudessa että myöhemmin aikuisuudessa.
Mielenterveysongelmille altistavina tekijöinä ilmenee suurperheessä kasvamisen myötä aiheutuneet puutteet, mutta myös ristiriidat suhteessa uskoon ja uskon edellyttämiin käytäntöihin ja toimintatapoihin, joihin lapsi kasvatetaan. Usko näyttäytyykin kokemuksissa vahvemmin mielenterveyttä kuormittavana taakkana kuin psyyken hyvinvointia tukevana voimavarana."