Tulee niin ikävä tätä kotona olemista
Syksyllä töihin takaisin. Ollut aivan ihanaa viettää 2 vuotta kotona vanhempain- ja hoitovapaalla. Aamulla saatan isot kouluun ja eskariin, sitten kotona pienten kanssa. Koti on aina siisti ja tarjolla hyvää ruokaa, ei kiire minnekään. Pyykkikori ei pursua vaatteita, voidaan ulkoilla milloin vain.
Miten sopeudun enää työelämään ja ainaiseen oravanpyörään?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Tosi moni tuossa vaiheessa stressaa töihin paluuta, mutta sitten kun palaa töihin huomaa, että oli kuitenkin hyvä ratkaisu, kun saa elämään jotain muutakin kun sitä lasten kanssa oloa.
Ja suosittelen että aloitat 60-80 pros työajalla. Auttaa kummasti jaksamisessa. Itse teen 80 pros työaikaa ja pääsen jo 14.30. Jää hyvin aikaa perheelle ja kotihommiin.
Varmasti näinkin. Aikansa ottaa sopeutua, mutta ehkä sitä huomaakin, että kaipasi jo myös muuta sisältöä elämään. Mukavaa, että tuo ratkaisu on ollut hyvä.
Kyllä minäkin välillä kaiholla muistelen niitä kotiäitiaikoja. Olin neljä vuotta kotona kahden lapsen kanssa, nyt ovat tosin jo teinejä. Pienellä ikäerolla joten olihan se ajottain kaaosta mutta suurin osa aika mukavaa. Hirveän ihanat muistot. On se kieltämättä välistä rankkaa olla kokopäivätyössä ja etenkin pienille lapsille läsnä työpäivien jälkeen (puhumattakaan että itseäkin pitäisi ajatella) mutta elämä kantaa ja uudet tavat ja rutiinit muodostuu. Ja töissä on ihan jees kun saa palkkaa 😄
Vierailija kirjoitti:
Itse olin aika yksin kotona koulun jälkeen. Tuntui ikuisuudelta odottaa äitiä kotiin . Sitten vain ruokaa ja iltahommat ja taas sama alusta. Ei mun oma äiti jaksanut koskaan tehdä meidän kanssa mitään omien töiden jälkeen.
Musta oli ihanaa olla yksin. Sain rauhassa tehdä läksyt, leipoa, lukea, kuunnella musiikkia. Kauhukseni äiti sai jonkun huononomatunnonpistoksen vanhempana ja piti sapattivapaan. Leipoi päivät pitkät kotona ja aina odotti siellä kun tulin koulusta. En tykännyt yhtään, oma rauha oli kateissa. Odotin vain että palaa töihin. Olisi vain tienannut rahaa, mielekkäämpää se työelämä varmasti on.
Olen kyllä miettinyt myös uuden opiskelua tai uutta työpaikkaa , mutta olen ymmärtänyt , että määräaikaiset on kasvussa
Etkö sä ap voi alkaa tehdä vaikka 80% työaikaa eli nelipäiväistä työviikkoa?
Christiiina kirjoitti:
Etkö sä ap voi alkaa tehdä vaikka 80% työaikaa eli nelipäiväistä työviikkoa?
Kyllä se varmaan onnistuu
Halvemmaksi se tulee kuin se että kaikki vietäisiin hoitoon ihan vauvoina. Se tukiraha on niin pieni, ettei se paljon vaikuta. Osa pärjäisi toki ilmankin jos puolisolla isot tulot.
Äidit tai isät pienten lasten kanssa kotona, niin kauan ku mahdollista 👍
tehkää te joilla on hyvät työt kirjoitti:
Kertoo vain siitä miten matalat palkat on että karkkiraha ei kiinnosta.
Mieluummin on ilman karkkeja ja siidereitä. Mitään suurempaa ei nykyisillä palkoilla saa säästöönkään.
Pelkkää roskaa jää. Mieluummin kotona ja ilman ylimääräistä pikkuroskaa.
Jos jäisi edes säästöön että voisi kerran vuodessa suunnitella edes viikon loman koko perheelle, niin sekin olisi jotain, mutta ei. Kaikki menee vuokraan ja tukia pitää anella päälle...
Minunkin olisi järkevintä saada säästöön useita tonneja ajokorttia varten ja autoa, että työllistyminen lisääntyisi, mutta pikkurahaa saa säästellä kymmenenkin vuotta ja jos pesukone hajoaa, niin säästö alkaa uudestaan. Ei motivoi pikkuraha aikuisena +50v aikuisena.
Sitä keskittyy sitten vanhenemiseen, lapsiin ja elämän pieniin asioihin. Koti on siistinä ja tarjouksia seuraten jää työttömänä säästöön enemmän kuin työllistettynä roskapalkalla.
Kaikenlisäksi kerkeää hoitamaan kodin siistiksi, hampaat siistiksi ( tulee todella paljon säästöä), kerkeää kuntoilla ja jaksaa kuntoilla progressiivisesti.
Työelämä ei anna, vaan ottaa ja pilkkaa iäkkäitä kansalaisia 10 -0 päin näköä.
Työehdot ja työolot on huonontuneet näkyvästi kaikilla aloilla.
Totta joka sana. Suomessa on aivan liian pienet palkat ja hirveät työolot. Voitot jaetaan pilkkaverotuksella omistajille ja työntekijä uhraa näille terveytensä ja maksaa viulut.
Kotona pärjää yhden työmiehen palkalla kun on vaatimaton.
Ei oo mitään parempaa kuin hoitaa lapsensa itse, vaikka vain sen yhden.
Kaipaan niin sitä aikaa.
Tukia ei kerjätty!
Miksi mietit nyt jo syksyä? Elämä on nyt!
Vierailija kirjoitti:
Miksi mietit nyt jo syksyä? Elämä on nyt!
No sanos muuta. En tiedä miksi yht äkkiä alkoi syksy olemaan mielessä. Ehkä se tämän päivän valo teki tämän... Kohti kevättä
Vierailija kirjoitti:
Kotona pärjää yhden työmiehen palkalla kun on vaatimaton.
Ei oo mitään parempaa kuin hoitaa lapsensa itse, vaikka vain sen yhden.
Kaipaan niin sitä aikaa.
Tukia ei kerjätty!
Ei varmaa eikä ennen ole tarvinnutkaan. Nykyään on pakko hakea tukia töidenkin päälle, vaikka tekee täyttä viikkoa ja normaalia 8h päivää.
Ei vaan riitä rahat asumiseen ja elämiseen.
Köyhät on työnantajatkin, ehkä.
Nykyään ei nuoret lapsia tee.
Aika normi.
Juu kotihoidontuki on hyvin pieni raha. Tässä puolison tuloillahan me toimeen tullaan. Vaikka säästöön ei jää, tässä on myös paljon hyvää, esimerkiksi lasten sairastelut. Ei tarvitse miettiä kumpi voi jäädä hoitamaan .