42 v ja JÄRKYTTÄVÄSTI rapistunut lihaskunto

Aloita ravinnolla ja kävelyllä. Älä nostele liian painavia painoja, ihan kevyet riittää. Tuskin nivelille tekee koskaan hyvää riuhtoa valtavia painoja.

Saman olen huomannut, painokin noussut korona-aikana 10 kiloa.

Eikös se ole covid -19? Onhan siitä tosiaan jo aikaa, että ei nyt kovin ihme.

Siis olet maannut kolme vuotta tekemättä mitään? No ei se ole mitään nopeaa rapistumista minun mielestä.

Olet ollut todella typerä ja siitähän maksat nyt terveydelläsi. Korona-aika ei vaikuttanut ainakaan minun tekemisiini mitenkään, ihan hyvin pystyin harrastamaan kaikkea mitä ennenkin ja kuntoni on sitä myöten tietenkin hyvä.

N49

Onneksi aina on mahdollisuus uuteen nousuun. Kyllä se siitä taas lähtee, kunhan jaksaa sinnitellä sen vähän suolaisen alun läpi.

Itse olen pitänyt korona-aikaa parhaimpana asiana, mitä työ- ja vapaa-aikamarkkinoille on tapahtunut elinaikanani. Etätyöt on tulleet hyväksytyksi normiksi useilla aloilla, autoilun tarve laskenut merkittävästi ja työmatkojen poistuminen on lisännyt merkittävästi treeneihin, ulkoiluun ja lepäämiseen käytettävää aikaa. Koiraakin oli kiva ulkoiluttaa lähimetsässä, kun kaikki oli lähes aavemaisen tyhjää pk-seudullakin.

Mutta ihan aiheellinen varoitus. Juuri tuli 46v täyteen itsensä kunnossa pitäminen on kieltämättä aavistuksen vaikeampaa kuin 15v sitten.

Mulla on kyllä etätöissä liikunta lisääntynyt huomattavasti, kun aikaa ei mene enää työmatkoihin. Kävelen paljon ja teen kotijumppaa säännöllisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Siis olet maannut kolme vuotta tekemättä mitään? No ei se ole mitään nopeaa rapistumista minun mielestä.

Olet ollut todella typerä ja siitähän maksat nyt terveydelläsi. Korona-aika ei vaikuttanut ainakaan minun tekemisiini mitenkään, ihan hyvin pystyin harrastamaan kaikkea mitä ennenkin ja kuntoni on sitä myöten tietenkin hyvä.

N49

Samaa ihmettelin, että mihin muka korona on vaikuttanut. Ihan hyvin sitä on voinut lähteä ulos näiden kolmen vuoden aikana. Kotiin on saanut ostettua myös jo vuosikymmeniä erilaisia painoja ja muita välineitä, joiden kanssa voi treenata halutessaan. Ihan kaikkea voi tehdä myös ilman ostettuja välineitä. Mutta jos ei viitsi muuta kuin istua ja syödä, niin voi voi vaan.

Minä olen tehnyt kotona kahvakuulatreenejä. 

Huvitta, kun koronaetätöiden alkaessa iloittiin porukalla, kuinka nyt on aikaa panostaa hyvinvointiin; ruokavalioon ja liikuntaan.

Todellisuudessa onkin maattu sohvalla mättämässä sipsejä. Kolme vuotta.

Tämä keskustelu vahvistaa näkemykseni siitä, että liikuntaa paljon harrastavat usein ylenkatsovat niitä, jotka eivät koko ajan ähise jossain sählyporukoissa, vietä kaikkea vapaa-aikaansa salilla ja niin edelleen. Tähänkin aloitukseen tuli suorastaan negatiivisen hyökkääviä kommentteja. Minusta on hyvä että AP on vihdoin havahtunut tekemään jotain asioille ja tsemppaa muitakin!

Oma vinkkini AP:lle on että malta aloittaa tarpeeksi rauhallisesti ja pienillä painoilla, niin ei tule loukkaantumisia ja niveletkin tykkäävät. alku tuntuu varmasti vaikealle, mutta kuukauden jälkeen huomaat jo olevasi paremmassa kunnossa. Puolen vuoden jälkeen tuntuu jo mukavalta. Älä anna periksi!

Vierailija kirjoitti:

Huvitta, kun koronaetätöiden alkaessa iloittiin porukalla, kuinka nyt on aikaa panostaa hyvinvointiin; ruokavalioon ja liikuntaan.

Todellisuudessa onkin maattu sohvalla mättämässä sipsejä. Kolme vuotta.

Meillä yksi työntekijä tuli takaisin todella hoikustuneena, kun oli laittanut ruokavalion ja liikunnan kuntoon. Hänellä oli kyllä sitä ylipainoa paljon ennen. Muut olivat suurinpiirtein samoissa mitoissa. 

Vierailija kirjoitti:

Huvitta, kun koronaetätöiden alkaessa iloittiin porukalla, kuinka nyt on aikaa panostaa hyvinvointiin; ruokavalioon ja liikuntaan.

Todellisuudessa onkin maattu sohvalla mättämässä sipsejä. Kolme vuotta.

Jotkut tyhmät ovat maanneet ja nyt on sitten itku puserossa, kun kroppa on mitä on. Suurin osa on kuitenkin elänyt ja ollut hyvin fiksusti ja saanut elämäänsä uutta sisältöä erilaisista hyvistä asioista, mm. luonnosta ja liikunnasta.

Tässäkin taas nähdään miten paljon ihmiset itseään arvostavat.

Mä olen 48 enkä ole koskaan harrastanut mitään muuta kuin koneen ääressä istumista. Mitä siitä rapistuneesta kunnosta sitten on väliä, jos ei tarvi sellaista kuntoa mihinkään? Ei minusta mitään. En edes sairastele koskaan, joten immuniteetttin ei näytä vaikuttavan. Ei mun 76- ja 78- v. vanhemmatkaan ole koskaan kuin istumatöitä tehneet, ei liikuntaharrastuksia, ja terveitä ja hyvinvoivia ovat vieläkin.

Osalle se liikunnan sosiaalinen ulottuvuus on tärkeämpi kuin liikunta itsessään. Omalta mieheltäni korona vei futiksen, sählyn ja salin. Mies olisi takuulla muumioitunut sohvalle, jos en olisi väkisin repinyt kanssani lenkille, pyöräilemään ja laduille. Itse taas olen sellainen erakkoliikkuja. Minulle liikunta-aika on ennen kaikkea hiljentymistä omiin ajatuksiini. En kaipaa juttukaveria, joten korona-aikana homma on jatkunut kuten ennenkin. Tai oikeastaan jopa lisääntynyt, koska etätöiden myötä päivään tuli yllättäen lisää vapaa-aikaa työmatkojen jäädessä pois. 

Mutta ap:lta muutoin ihan hyvä ja aiheellinen hoksautus. Nelikymppisenä tapahtuu isoja muutoksia, joita voi varsin tehokkaasti hillitä omilla valinnoilla. Viisainta tietenkin on, jos ei missään vaiheessa päästä itseään pahasti repsahtamaan, koska aina sieltä pohjalta on vaikeampi nousta. 

On kyllä selvästi taas muutkin alkaneet perinteisesti uuden vuoden kunniaksi käymään salilla. Mikäs siinä, hyvähän se on kunnostaan pitää huolta. Naurattaa kyllä kun monella on kovat luulot itsestään, painot ovat aivan liian suuria. Yhdellä ulkona sijaitsevalla punttisalilla olen monesti tässä alkuvuodesta kuullut ihmetyksen puhinoita, kun ovat menneet jälkeeni nostelemaan painoja. Eivät saa edes yhtä toistoa, jonka jälkeen alentavat painoa, eivätkä edelleen saa painoa liikkumaan, sitten selvästi häpeissään alentavat painot minimiin, jolloin alkaa paino liikahtaa. Monesti myös lähtevät pois paikalle tullessani, kun eivät kehtaa olla salilla vahvempien läsnäollessa, häpeävät huonoa kuntoaan. Itsekin silloin huonommassa kunnossa hieman häpesin esim. vedellä leukoja jonkun pidemmän aikaa treenanneen seuratessa, kun oli niin heikossa kunnossa. Yksikin kerta joku 15v. poju nosteli lähes saman verran toistoja penkillä kuin itse, ja silloin sitä tulistui treenaamaan oikein kunnolla, ettei sitä häpeää tarvitse kokea, että joku nuori kloppi on vahvempi.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 48 enkä ole koskaan harrastanut mitään muuta kuin koneen ääressä istumista. Mitä siitä rapistuneesta kunnosta sitten on väliä, jos ei tarvi sellaista kuntoa mihinkään? Ei minusta mitään. En edes sairastele koskaan, joten immuniteetttin ei näytä vaikuttavan. Ei mun 76- ja 78- v. vanhemmatkaan ole koskaan kuin istumatöitä tehneet, ei liikuntaharrastuksia, ja terveitä ja hyvinvoivia ovat vieläkin.

En kyllä ottaisi riskiä. Jollakin voi olla onnekkaat geenit, mutta kyllä se melkoista lottoamista on. Liikunnalla ja muilla terveellisillä elintavoilla on kyllä aivan suora ja selkeä yhteys terveeseen vanhuuteen ja elämänlaatuun. Ne vaikuttavat niin fyysiseen kuin psyykkiseen puoleen. Ja ihan varma fakta on se, että jos ei tee elämässään muuta kuin istuu, niin vanhana ei kyllä elämänlaatu kovin korkealla ole. Kyllä se itsenäisesti arjesta selviytyminen käy äkkiä haastavaksi, jos ei esimerkiksi pysy pystyssä huonon tasapainon takia, jaksa kantaa kauppakasseja kotiin, kun ei ole lihasvoimaa tai jos muisti alkaa prakaamaan. Ja nämä kaikki on varsin todennäköisiä lopputulemia liikkumattomasta elämäntavasta. Ennemmin tai myöhemmin. 

Totta turiset. Olen yli 50, ja ensinnäkin laihduttanut jo alle 14-vuotiaana - ei välttämättä dieettejä, mutta nk. kohtuullisen syömisen laihdutusjaksoja ja repsahtamisia herkkuihin on ollut koko elämä, ja paino on ennätyslukemissa.

Multa korona vei työmatkat, jotka ennen tein pyöräillen - 5 tuntia viikossa, lisäksi sali oli työpaikan ja kodin välissä, lähempänä duunimestaa, joten sekin jäi (2-3 krt vko),

ei puhtaasti etätöihin ryhtymisen syytä, mutta kun vielä tulivat vaihdevuodetkin, painoni on parissa vuodessa noussut 15 kg.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen 48 enkä ole koskaan harrastanut mitään muuta kuin koneen ääressä istumista. Mitä siitä rapistuneesta kunnosta sitten on väliä, jos ei tarvi sellaista kuntoa mihinkään? Ei minusta mitään. En edes sairastele koskaan, joten immuniteetttin ei näytä vaikuttavan. Ei mun 76- ja 78- v. vanhemmatkaan ole koskaan kuin istumatöitä tehneet, ei liikuntaharrastuksia, ja terveitä ja hyvinvoivia ovat vieläkin.

Teillä ei varmaan paljoa ruuanlaitosta tykätty. Itse teen hyvää ruokaa ja se maistuu. Pakko liikkua, että on jotakuinkin normipainossa. Jos pärjää siivulla leipää ja omenalohkolla koko päivän, niin ehkä istuessakin pysyy hoikkana.

Lihas on katoava luonnonvara! Mitä enemmän ikää tulee,sitä nopeampaa on lihaskato(varsinkin miehillä). Itse yritän treenata 2viikossa vapailla painoilla. Keilailua tulee myös harrastettua aerobisena liikuntana,joka tuntuu sopivan minulle.

M61

Vierailija kirjoitti:

On kyllä selvästi taas muutkin alkaneet perinteisesti uuden vuoden kunniaksi käymään salilla. Mikäs siinä, hyvähän se on kunnostaan pitää huolta. Naurattaa kyllä kun monella on kovat luulot itsestään, painot ovat aivan liian suuria. Yhdellä ulkona sijaitsevalla punttisalilla olen monesti tässä alkuvuodesta kuullut ihmetyksen puhinoita, kun ovat menneet jälkeeni nostelemaan painoja. Eivät saa edes yhtä toistoa, jonka jälkeen alentavat painoa, eivätkä edelleen saa painoa liikkumaan, sitten selvästi häpeissään alentavat painot minimiin, jolloin alkaa paino liikahtaa. Monesti myös lähtevät pois paikalle tullessani, kun eivät kehtaa olla salilla vahvempien läsnäollessa, häpeävät huonoa kuntoaan. Itsekin silloin huonommassa kunnossa hieman häpesin esim. vedellä leukoja jonkun pidemmän aikaa treenanneen seuratessa, kun oli niin heikossa kunnossa. Yksikin kerta joku 15v. poju nosteli lähes saman verran toistoja penkillä kuin itse, ja silloin sitä tulistui treenaamaan oikein kunnolla, ettei sitä häpeää tarvitse kokea, että joku nuori kloppi on vahvempi.

Ei se ole ihme, että hävettää, jos joku seuraa silmä tarkkana vieressä ja raportoi tilanteesta Vauva-palstalle.  

Antakaa niiden kaikenkuntoisten ja -kokoisten ihmisten olla rauhassa salilla, kyllä se häpeä sitten pikkuhiljaa poistuu.