Miksi laitit alle vuoden vanhan päiväkotiin?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Joillain on halu elättää itsensä ja lapsensa ja toiset haluavat päästä helpolla ja pummia yhteiskunnalta tai mieheltä tuloja kunhan ei vahingossakaan tarvi itse töitä tehdä
Eiköhän se ole miehen velollisuus tuossa tilanteessa elättää lapsensa ja puolisonsa tai vaihtaa päikseen osia. Aina puhutaan naisten oikeuksista silti täällä moni mies pakottaa lapsen äidin töihin koska oma perhe on pummeja vain suomi jutut. Oikein äitien unelma maa.
Vierailija kirjoitti:
Joillain on halu elättää itsensä ja lapsensa ja toiset haluavat päästä helpolla ja pummia yhteiskunnalta tai mieheltä tuloja kunhan ei vahingossakaan tarvi itse töitä tehdä
Töitä voi tehdä vaikkei lapsi olisikaan päiväkodissa.
Olen totaaliyh eikä ollut varaa olla kauemmin. Hienosti lapsi hoidossa on viihtynyt ja minäkin sain vakityön tuosta alunperin kesätyöksi ottamastani pätkästä että hyvin meni.
Vierailija kirjoitti:
Oltiin 24-vuotiaita, milemmat opiskelijoita. Meillä oli vähän reilu parivuotias ja kymmenkuinen.
Elämä opiskelijabudjetilla ja opiskelijakämssä pienten lasten kanssa ei ollut kovin yltäkylläistä.
Pidettiin molemmat parempana, että hoidetaan opinnot pois mahdollisimman pian ja päästään parempaan leivänsyrjään kiinni.Ei lapset onneksi opiskelujen takia täyttä päivää ja täyttä viikoa hoidossa joutuneet olemaan, saatiin venslattua hoitoaikoja aika hyvin. Luin sitten öisin tentteihin ja meillä oli tiedekuntatentit lauantaisin, joten se helpotti lasten asioiden kanssa.
Olihan varsinkin nuorempi tosi pieni hoitoon, mutta jotenkuten se siellä pärjäsi. Vuosi oli silloin 2004. Nyt lapset on 20- ja19-vuotiaat, ihan tervepäisiä vaikuttavat olevan.
Toisessa tilanteessa olisin varmasti ollut lasten kanssa kotona pidempään, mutta jotenkin silloin tuntui tosi tärkeältä ja vastuulliselta valmistua lasten takia mahdollisimman pian, saada kunnon työpaikka, palkka ja oma koti. Kai siinä oli vähän myös näyttämisen halua epäilijöille. Nuoret vanhemmat, opinnot kesken, mutta samaan vaikaan valmistuin yliopistosta kuin lapsettomat kurssikaverini.
Me oltiin 24 ja 25, opiskelijoita ja laitettiin lapsi 1v3kk päiväkotiin. Siitä alkoi sairastelukierre. 4 kk jälkeen otettiin pois päiväkodista ja minä (äiti) jäin kotiin. Minulla oli jo yksi tutkinto valmiina, toisen siis keskeytin. 2. ja 3. lasta en edes harkinnut laittaa päiväkotiin, olivat yksityisellä keikkahommieni ajan. Ei kaduttanut, lasten etu oli tärkein. 26-v. ostettiin ensimmäinen oma koti ja mies teki töitä opiskelujensa ohella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tietyillä aloilla jää urakehityksestä pahasti jälkeen , ellei palaa pikimmiten töihin. Vuosikin on liikaa.
Annatko vinkin tälläisestä alasta? Ettekö te kehitä itseänne töistä poissa ollessa? Esimerkiksi kurssitukset ja muut? Nykyään muutenkin jokainen työnantaja menee niin hirveää vauhtia eteenpäin, että vuosi työnatajalta poissa ei ole mitään. Hyppää sitten vain kelkkaan takaisin mukaan. Poissa ollessa voi oman alan viimeisimpiä juttuja silti opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tietyillä aloilla jää urakehityksestä pahasti jälkeen , ellei palaa pikimmiten töihin. Vuosikin on liikaa.
Millä aloilla? Moni aloittaa oman yrityksenkin äitiyslomalla. Perinteinen ura-ajattelu alkaa olla jo vanhanaikaista.
Koska pystyin eikä ole koskaan kiinnostanut tavoitella mitään ideaalia utopiaa täydellisestä vanhemmuudesta.
Mun mielestä päiväkoti yleensäkin 5 kertaa viikossa ja 8 tunnin päivällä on ihan liikaa.
Se tekee yhteensä 40 tuntia. Ja nuo 40 tuntia ovat niitä oleellisimpia kasvatuksellisia tunteja, koska lapsi on silloin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa erilaisten lasten ja aikuisten kanssa. Eikä ole vanhempi vierellä ohjaamassa.
Kasvatus siis oikeasti on ulkoistettu jollekin random lastentarhanopettajalle.
Lisäksi kun miettii tuota tuntimäärää, niin ei minulle ainakaan kerry noin paljon tunteja viikkoon, jotka viettäisin intensiivisesti ja kasvatusta ajatellen lapseni kanssa.
Viikolla ehdin olemaan työpäivän jälkeen 4 tuntia lapsen kanssa kunnes mennään nukkumaan. Eli puolet vähemmän kuin tuo hoitaja.
Viikonloppuna saattaa olla omiakin menoja välillä. Harvemmin kylläkin. Mutta ei viikonlopun about 212 tuntia riitä mihinkään jos kasvatusta ajatellaan.
Yhteensä siis hoitaja 40 tuntia
Minä : 45 + 12 2 = 44 tuntia, joista puolet on arjen kiirettä ja väsymystä.
Vain 4 tuntia enemmän kuin hoitaja ! Minun lapseni kanssa!
Hullu maailma.
Ei vanhemmat ehdi lapsiaan kasvattamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä päiväkoti yleensäkin 5 kertaa viikossa ja 8 tunnin päivällä on ihan liikaa.
Se tekee yhteensä 40 tuntia. Ja nuo 40 tuntia ovat niitä oleellisimpia kasvatuksellisia tunteja, koska lapsi on silloin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa erilaisten lasten ja aikuisten kanssa. Eikä ole vanhempi vierellä ohjaamassa.
Kasvatus siis oikeasti on ulkoistettu jollekin random lastentarhanopettajalle.
Lisäksi kun miettii tuota tuntimäärää, niin ei minulle ainakaan kerry noin paljon tunteja viikkoon, jotka viettäisin intensiivisesti ja kasvatusta ajatellen lapseni kanssa.
Viikolla ehdin olemaan työpäivän jälkeen 4 tuntia lapsen kanssa kunnes mennään nukkumaan. Eli puolet vähemmän kuin tuo hoitaja.
Viikonloppuna saattaa olla omiakin menoja välillä. Harvemmin kylläkin. Mutta ei viikonlopun about 212 tuntia riitä mihinkään jos kasvatusta ajatellaan.Yhteensä siis hoitaja 40 tuntia
Minä : 45 + 12 2 = 44 tuntia, joista puolet on arjen kiirettä ja väsymystä.Vain 4 tuntia enemmän kuin hoitaja ! Minun lapseni kanssa!
Hullu maailma.Ei vanhemmat ehdi lapsiaan kasvattamaan.
Jaaha tää päätti sit jättää kertomerkit noiden numeroiden väleistä pois. Kiva!
Nautin työnteosta ja opiskelusta. Teen erästä hanketta ja väitöstä ja pidän todella työstäni. En viihdy yhtään kotona möllöttämässä, 9kk vauvan kanssa meni ihan ok, sitten mies oli 2kk ja sen jälkeen lapsi aloitti päiväkodissa. Ihana tuttu päikky esikoisen kautta. Mutta joo, ihan itsekkyydestä ja myös sen vuoksi, että meillä ei ole mitään mahdollisuutta tulla miehen sotealan palkalla toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tietyillä aloilla jää urakehityksestä pahasti jälkeen , ellei palaa pikimmiten töihin. Vuosikin on liikaa.
Millä aloilla? Moni aloittaa oman yrityksenkin äitiyslomalla. Perinteinen ura-ajattelu alkaa olla jo vanhanaikaista.[/quote
Kirurgiaa on huono harjoittaa kotioloissa. Miehet etenevät ja saavat etulyöntiaseman. Ei voi jäädä laakereille lepäämään naislääkäri.
Olin niin nuori äiti, että sain kuunnella liikaa pahantahtoisia ja ennakkoluuloisia arvosteluja huonosta äitiydestäni ja laiskuudestani, joten en pitänyt toista vuotta kotona esikoisen kanssa ollenkaan vaihtoehtona. Korkeakouluopinnot aloitin ja lapsi himpun alle 1 v päivähoitoon. Toki kaikki eräpäivät oli kanssani kotona, tosi tehokasta... toisen lapsen kanssa sama juttu, pakko näyttää menevänsä elämässä eteenpäin ja olla kunnon kansalainen. Kolmannen lapsen kanssa oli tarkoitus olla koton vähintään 2 vuotta, mutta miehen yrityslainojen lyhentämisessä ongelmia niin olikin pakko mennä töihin kuopuksen ollessa tasan 1 v. Onneksi oli sentään ne opinnot suoritettu loppuun niin oli jotain hyötyä siitäkin (taloudellisesti).