Lue keskustelun säännöt.
Työpaikkaihastukset ihania vaikka eivät johtaisi mihinkään
25.01.2023 |
Taas kiva lounastuokio viehättävän työtoverin kanssa. Pientä flirttiä, vahingossa tapahtuvaa kosketusta. Molemmat varattuja ja onnellisia omassa suhteessaan mutta piristäähän tuo päivää kun on sellainen kiva puoliheijari touhutippa kärjessä ja välillä mukava runkkailla ajatellen kuinka tuo ihana suu olisi kalun ympärillä.... ;)
Ihastukset on mukavia vaikka eivät koskaan johtaisi mihinkään. Flirtti piristää elämää. Ei se ole niin vakavaa.
M42
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Minulla kävi aikanaan niin että kun puoliso kävi kaukana töissä eikä kotona jaksanut paljon muuta kuin nukkua, aloin sitten keskustella syvällisiäkin työkaverin kanssa. Ja niinpä siinä sitten ihastuin häneen ja luulen ettei ollut yksipuoleista se. Mitään fyysistä ei tapahtunut, mutta puoliso aavisti asian, eikä ollut kovin tyytyväinen. Yhteiset työt loppui, mutta jatkoimme yhteydenpitoa viestein ja viestien sävy meni usein sellaiseksi, joita ei työkavereille tai ystäville lähetellä. Itse en myöntänyt edes itselleni ihastusta ja sitten kun jäin noista viesteistä puolisolle kiinni, meinasi tulla ero. Kesti toista vuotta kun lopulta myönsin itselleni ihastuneeni ja sitten yhteydenpito vasta hiipui, kun ymmärsin loukkaavani puolisoa. Siihen saakka pidin kiinni siitä että kyseessä on vain hyvä ystävä.
Minulle tämä oli hyvä oppi siitä, ettei tunteille kannata antaa valtaa, ainakaan jos on jo parisuhteessa. Meillä on pitkä suhde puolison kanssa takana, enkä sitä halua rikkoa. Ja näin jälkikäteen olen melko varma siitä, ettei tuon ihastuksen kanssa kovin pitkää yhteiseloa varmaan olisi syntynyt, sen verran erilaiset elämät ja kiinnostuksen kohteet meillä on. Joten onneksi en pilannut suhdettani.
Siis vaimosi halusi jatkaa kanssasi vaikka jatkoit toisen naisen kanssa viestittelyä monta vuotta ja olit ihastunut häneen?
Niin. Melkoisen luottamuskuopan tuo kyllä liittoon aiheutti. Mutta kun yhteistä polkua oli takana pitkästi, ei se kerrasta loppunutkaan. Eikä useammastakaan. Puoliso kyllä oli sitä mieltä, että pelkkä paneminen toisen kanssa olisi ollut helpompi sulattaa kuin henkinen pettäminen, johon syyllistyin. Tuosta on nyt kohta vuosikymmen aikaa ja yhä ollaan yhdessä, perhe-elämää eletään. Tuo ihastus on yhä somekaverini ja elää omaa elämäänsä, muuta yhteyttä kuin somessa seuraamista en ole häneen enää vuosiin pitänyt.
Täytyy sanoa että aika hieno ja vahva nainen sinulla. Itse en olisi pystynyt jatkamaan enää tuon jälkeen mieheni kanssa. Jos kertoisin miten toiminta satuttaa ja koen sen loukkaavana ja pettämisenä ja toinen siitä huolimatta jatkaisi viestittelyä ihastuksen kanssa vuosia ei minusta olisi enää suhteeseen sen jälkeen kyseisen ihmisen kanssa. Ymmärrän vaimoasi hyvin. Rändom pano ei ole niin paha kuin tunteet toista kohtaan jonka vielä laittaa ns. Tärkeys järjestyksessä edelle koska haluaa jatkaa yhteydenpitoa kumppanin toiveista huolimatta ja jakaa tälle mieluummin asiansa. Onko luottamus palannut suhteeseenne vieläkään täysin?
On, kun en ole antanut tunteen enää viedä. Tai no enhän minä täysin varma voi olla, mutta ainakaan tällaisista asioista ei ole vuosiin puhuttu enää, ei edes silloin kun on keskusteltu puolison kanssa toisten pettämisistä ja eroista, joten oletan että puoliso luottaa minuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Minulla kävi aikanaan niin että kun puoliso kävi kaukana töissä eikä kotona jaksanut paljon muuta kuin nukkua, aloin sitten keskustella syvällisiäkin työkaverin kanssa. Ja niinpä siinä sitten ihastuin häneen ja luulen ettei ollut yksipuoleista se. Mitään fyysistä ei tapahtunut, mutta puoliso aavisti asian, eikä ollut kovin tyytyväinen. Yhteiset työt loppui, mutta jatkoimme yhteydenpitoa viestein ja viestien sävy meni usein sellaiseksi, joita ei työkavereille tai ystäville lähetellä. Itse en myöntänyt edes itselleni ihastusta ja sitten kun jäin noista viesteistä puolisolle kiinni, meinasi tulla ero. Kesti toista vuotta kun lopulta myönsin itselleni ihastuneeni ja sitten yhteydenpito vasta hiipui, kun ymmärsin loukkaavani puolisoa. Siihen saakka pidin kiinni siitä että kyseessä on vain hyvä ystävä.
Minulle tämä oli hyvä oppi siitä, ettei tunteille kannata antaa valtaa, ainakaan jos on jo parisuhteessa. Meillä on pitkä suhde puolison kanssa takana, enkä sitä halua rikkoa. Ja näin jälkikäteen olen melko varma siitä, ettei tuon ihastuksen kanssa kovin pitkää yhteiseloa varmaan olisi syntynyt, sen verran erilaiset elämät ja kiinnostuksen kohteet meillä on. Joten onneksi en pilannut suhdettani.
Siis vaimosi halusi jatkaa kanssasi vaikka jatkoit toisen naisen kanssa viestittelyä monta vuotta ja olit ihastunut häneen?
Niin. Melkoisen luottamuskuopan tuo kyllä liittoon aiheutti. Mutta kun yhteistä polkua oli takana pitkästi, ei se kerrasta loppunutkaan. Eikä useammastakaan. Puoliso kyllä oli sitä mieltä, että pelkkä paneminen toisen kanssa olisi ollut helpompi sulattaa kuin henkinen pettäminen, johon syyllistyin. Tuosta on nyt kohta vuosikymmen aikaa ja yhä ollaan yhdessä, perhe-elämää eletään. Tuo ihastus on yhä somekaverini ja elää omaa elämäänsä, muuta yhteyttä kuin somessa seuraamista en ole häneen enää vuosiin pitänyt.
Täytyy sanoa että aika hieno ja vahva nainen sinulla. Itse en olisi pystynyt jatkamaan enää tuon jälkeen mieheni kanssa. Jos kertoisin miten toiminta satuttaa ja koen sen loukkaavana ja pettämisenä ja toinen siitä huolimatta jatkaisi viestittelyä ihastuksen kanssa vuosia ei minusta olisi enää suhteeseen sen jälkeen kyseisen ihmisen kanssa. Ymmärrän vaimoasi hyvin. Rändom pano ei ole niin paha kuin tunteet toista kohtaan jonka vielä laittaa ns. Tärkeys järjestyksessä edelle koska haluaa jatkaa yhteydenpitoa kumppanin toiveista huolimatta ja jakaa tälle mieluummin asiansa. Onko luottamus palannut suhteeseenne vieläkään täysin?
On, kun en ole antanut tunteen enää viedä. Tai no enhän minä täysin varma voi olla, mutta ainakaan tällaisista asioista ei ole vuosiin puhuttu enää, ei edes silloin kun on keskusteltu puolison kanssa toisten pettämisistä ja eroista, joten oletan että puoliso luottaa minuun.
Mukava kuulla. Ihana lukea että vielä joskus asiat joillain järjestyy ja saadaan suhde taas kuntoon. Arvostan! Vaikka hatun noston teenkin vaimollesi. Taitaa rakastaa sinua valtavasti kaikesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Minulla kävi aikanaan niin että kun puoliso kävi kaukana töissä eikä kotona jaksanut paljon muuta kuin nukkua, aloin sitten keskustella syvällisiäkin työkaverin kanssa. Ja niinpä siinä sitten ihastuin häneen ja luulen ettei ollut yksipuoleista se. Mitään fyysistä ei tapahtunut, mutta puoliso aavisti asian, eikä ollut kovin tyytyväinen. Yhteiset työt loppui, mutta jatkoimme yhteydenpitoa viestein ja viestien sävy meni usein sellaiseksi, joita ei työkavereille tai ystäville lähetellä. Itse en myöntänyt edes itselleni ihastusta ja sitten kun jäin noista viesteistä puolisolle kiinni, meinasi tulla ero. Kesti toista vuotta kun lopulta myönsin itselleni ihastuneeni ja sitten yhteydenpito vasta hiipui, kun ymmärsin loukkaavani puolisoa. Siihen saakka pidin kiinni siitä että kyseessä on vain hyvä ystävä.
Minulle tämä oli hyvä oppi siitä, ettei tunteille kannata antaa valtaa, ainakaan jos on jo parisuhteessa. Meillä on pitkä suhde puolison kanssa takana, enkä sitä halua rikkoa. Ja näin jälkikäteen olen melko varma siitä, ettei tuon ihastuksen kanssa kovin pitkää yhteiseloa varmaan olisi syntynyt, sen verran erilaiset elämät ja kiinnostuksen kohteet meillä on. Joten onneksi en pilannut suhdettani.
Siis vaimosi halusi jatkaa kanssasi vaikka jatkoit toisen naisen kanssa viestittelyä monta vuotta ja olit ihastunut häneen?
Niin. Melkoisen luottamuskuopan tuo kyllä liittoon aiheutti. Mutta kun yhteistä polkua oli takana pitkästi, ei se kerrasta loppunutkaan. Eikä useammastakaan. Puoliso kyllä oli sitä mieltä, että pelkkä paneminen toisen kanssa olisi ollut helpompi sulattaa kuin henkinen pettäminen, johon syyllistyin. Tuosta on nyt kohta vuosikymmen aikaa ja yhä ollaan yhdessä, perhe-elämää eletään. Tuo ihastus on yhä somekaverini ja elää omaa elämäänsä, muuta yhteyttä kuin somessa seuraamista en ole häneen enää vuosiin pitänyt.
Täytyy sanoa että aika hieno ja vahva nainen sinulla. Itse en olisi pystynyt jatkamaan enää tuon jälkeen mieheni kanssa. Jos kertoisin miten toiminta satuttaa ja koen sen loukkaavana ja pettämisenä ja toinen siitä huolimatta jatkaisi viestittelyä ihastuksen kanssa vuosia ei minusta olisi enää suhteeseen sen jälkeen kyseisen ihmisen kanssa. Ymmärrän vaimoasi hyvin. Rändom pano ei ole niin paha kuin tunteet toista kohtaan jonka vielä laittaa ns. Tärkeys järjestyksessä edelle koska haluaa jatkaa yhteydenpitoa kumppanin toiveista huolimatta ja jakaa tälle mieluummin asiansa. Onko luottamus palannut suhteeseenne vieläkään täysin?
On, kun en ole antanut tunteen enää viedä. Tai no enhän minä täysin varma voi olla, mutta ainakaan tällaisista asioista ei ole vuosiin puhuttu enää, ei edes silloin kun on keskusteltu puolison kanssa toisten pettämisistä ja eroista, joten oletan että puoliso luottaa minuun.
Mukava kuulla. Ihana lukea että vielä joskus asiat joillain järjestyy ja saadaan suhde taas kuntoon. Arvostan! Vaikka hatun noston teenkin vaimollesi. Taitaa rakastaa sinua valtavasti kaikesta huolimatta.
Kyllä pitkä historia jalat maassa tekee sen, ettei kovin impulsiivisesti toimita. Ollaan me sitä mietitty, että miksi niin moni kaveri tuntuu eroavan melko kevein perustein ja nopeasti, ja näitä tuntuu usein yhdistävän myös nopeasti edennyt suhde heti alusta. Meillä meni kuitenkin melkein 20 vuotta ennen lasten hankintaa ja toistakymmentä vuotta ennen avioliittoa yhdessä, joten harkintaa on käytetty. Sinänsä hyvä että tuokin luottamuskriisi kohdattiin jo ennen lapsia, voi olla että siinä kohtaa olisi saattanut asiat mennä eri lailla moniltakin osin, jos olisi ollu pienet lapset vielä lisäksi. Kahdestaan kuitenkin saatiin keskusteltua asiat selviksi, vieläpä ilman mitään ulkoista apua.
Opittu ketjusta: Ihastuminen on itsessään jo henkistä pettämistä josta syytä olisi ottaa ero ja kertoa puolisolle.
Täytyy sanoa että aika hieno ja vahva nainen sinulla. Itse en olisi pystynyt jatkamaan enää tuon jälkeen mieheni kanssa. Jos kertoisin miten toiminta satuttaa ja koen sen loukkaavana ja pettämisenä ja toinen siitä huolimatta jatkaisi viestittelyä ihastuksen kanssa vuosia ei minusta olisi enää suhteeseen sen jälkeen kyseisen ihmisen kanssa. Ymmärrän vaimoasi hyvin. Rändom pano ei ole niin paha kuin tunteet toista kohtaan jonka vielä laittaa ns. Tärkeys järjestyksessä edelle koska haluaa jatkaa yhteydenpitoa kumppanin toiveista huolimatta ja jakaa tälle mieluummin asiansa. Onko luottamus palannut suhteeseenne vieläkään täysin?