Olenko tunnevammainen kun en itke häissä?
Ystäväni tuntui nimittäin hiljattain loukkaantuvan kun en itkenyt hänen hääjuhlassaan. Muutamaankin otteeseen vilkuili minua erilaisissa tilanteissa joissa muu läheinen hääseurue pyyhki silmiään, ja totesikin pariin kertaan että kivikasvo se ei vaan liikutu mistään. Kun morsian asteli alttarille, minä viimein herkistyin ja pyyhkäisin itsekin silmääni. Ystäväni totesi myöhemmin että saatiinhan sitä Sannastakin viimein kyynel puristettua irti. En tietenkään voinut sanoa että tunsin surua kun hänet saattoi alttarille veli isän sijaan. Ei ole isänsä kanssa väleissä ja siitä tunsin siinä hetkessä surua.
Itkettekö te ystävienne häissä? Minä koen ajatuksen ihan vieraaksi. Olen aidosti onnellinen kun joku läheiseni löytää elämänsä rakkauden ja menee naimisiin, mutta mitään sen suurempia tunteita en tilaisuudessa koe. Ihan kiva, onnea heille, mutta that's it. En usko että itkisin edes omissa häissäni. Itken muunlaisten asioiden parissa mutta ehkä maksimissaan pari kertaa vuodessa.
Loukkaantuisitteko te jos ystävänne olisi häissänne iloinen muttei liikuttunut? Miksi pitää liikuttua? Muu hääseurue pillitti vähän väliä, aina polttareista häämekon pukemiseen asti. Se on ilmeisesti normaalia.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Just. Oli kyllä häissä muutakin tekemistä kun kyylätä vieraiden olemista. Kerran vain minäkin olen häissä itkenyt . Yleensä en iloisissa juhlissa kyynelehdi.
Se olikin omituista että minun itkemiseni tuntui olevan niin tärkeää morsiamelle. Ei edes olla mitään superläheisiä sydänystäviä, vaan enemmän sellaisia lapsuudenystäviä joiden kanssa tullaan todennäköisesti (ja toki toivottavasti) olemaan säännöllisen epäsäännöllisesti tekemisissä hautaan asti. Vieraita oli vain kourallinen joten ehkä sitten osuin silmään ainoana joka ei ollut hääpsykoosissa silmät turvonneina.
Ap
Häissä itkemistä ihmettelen minäkin. Hautajaisissa sitä näkee useammin.
Ystäväsi on outo. Ei hääjuhla ole mikään itkujuhla. Minä en ole itkenyt missään hääjuhlassa. Hautajaisissakaan ei voi vaatia että kaikki itkevät. Eikö jokainen voi olla häissä semmoisena kuin on. Tottakai sitä iloitsee ystävän puolesta ilman kyyneliäkin.
Nauroin äitini häissä ja itkin isäni hautajaisissa. Minusta olisi omituista, jos olisin tehnyt toisin päin.
tekoitku häissä se vasta noloa olisi, ystäväsi tuksin koskaan apologaitsaisi sitä sinule
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on outo. Ei hääjuhla ole mikään itkujuhla. Minä en ole itkenyt missään hääjuhlassa. Hautajaisissakaan ei voi vaatia että kaikki itkevät. Eikö jokainen voi olla häissä semmoisena kuin on. Tottakai sitä iloitsee ystävän puolesta ilman kyyneliäkin.
Ei minunkaan mielestäni. Ymmärrän ehkä sen että oman jälkeläisen häät saavat aikaan kyyneliä, tai hemmetti sentään vaikka eksän. :D Mutta ymmärrykseni ei riitä siihen, että ystävän häissä olisi jotenkin oletusarvoista kokea niin suuria tunteita.
Ap
Ei hitto tuo ystävän vilkuilu, että itketkö sinä :DDDD
Mutta joo, eihän tuo mitenkään erikoista ole ettei itke häissä. Minä olen yleensä niitä ainoita/harvoja häissä itkeskelijöitä, yritän tehdä sen vähän huomaamattomasti etten olisi mikään seremoniavollottaja. Joskus on kyllä ollut sellaisetkin häät, jotka olivat sen verran kauniit ja koskettavat, että monikin itki siellä enkä vain minä.
Ei siinä mitään onnenkyyneleitä tarvitse vääntää, eroavat kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto tuo ystävän vilkuilu, että itketkö sinä :DDDD
Mutta joo, eihän tuo mitenkään erikoista ole ettei itke häissä. Minä olen yleensä niitä ainoita/harvoja häissä itkeskelijöitä, yritän tehdä sen vähän huomaamattomasti etten olisi mikään seremoniavollottaja. Joskus on kyllä ollut sellaisetkin häät, jotka olivat sen verran kauniit ja koskettavat, että monikin itki siellä enkä vain minä.
Äitini on samanlainen häävollottaja. Itkeminen alkaa suurinpiirtein kirkon ovesta sisään astuttaessa, aivan sama kenen häät ovat kyseessä. Häät vain ovat hänelle koskettava tapahtuma.
Koen kyllä itsekin pääsääntöisesti häät kauniina tapahtumana, mutta en itke niissä sen enempää kuin muissakaan juhlissa. Juhlissa on kivaa enkä itke kun nautin olostani.
Ap
En itke häissä, miksi tekisin niin?
Itse en itkenyt omissanikaan. Enkä kyllä omissa häissäni ehtinyt tarkkailla muiden tunnetiloja. Kuulostaa aika oudolta moisesta moittia.
Vierailija kirjoitti:
Itse en itkenyt omissanikaan. Enkä kyllä omissa häissäni ehtinyt tarkkailla muiden tunnetiloja. Kuulostaa aika oudolta moisesta moittia.
Aloin jo miettiä että onko minua aikaisemmissa häissä pidetty jotenkin outona tai moukkana kun en koskaan ole itkenyt. Vaikka siis olen ollut läheisempienkin ihmisten häissä ja hääseurueessa.
Ei ole kylläkään keneltäkään muulta tullut asiasta sanomista.
Ap
Pistin Black Sabbathia soimaan.
Vaimo tietää, että puolen minuutin sisään pitäs alkaa lettua herumaan!
Ap
Minä en ainakaan haluaisi että kukaan itkisi omissa häissäni. Hautajaisissa saa itkeä.
Vierailija kirjoitti:
Pistin Black Sabbathia soimaan.
Vaimo tietää, että puolen minuutin sisään pitäs alkaa lettua herumaan!
Ap
Tämä taisi nyt tulla väärään ketjuun. :D
Oikea Ap
Mitä niissä on itkemistä? Kuitenkin 50% liitoista päättyy eroon, eli eipä tuokaan pari ole ikuisesti yhdessä.
Mä itkin, kun en pitänyt ystävän miehestä. Erosivat myöhemmin.
Asian vierestä, mutta joskus kuulee sitä että joku ei ole itkenyt hautajaisissa ja sanotaan että eikö sure yhtään? Minun veljeni hymyili koko hautajaisten ajan, vaikka tiesin hänenkin surevan isäämme kovasti.
Just. Oli kyllä häissä muutakin tekemistä kun kyylätä vieraiden olemista. Kerran vain minäkin olen häissä itkenyt . Yleensä en iloisissa juhlissa kyynelehdi.