Lue keskustelun säännöt.
Lähivanhemmuuden määräytyminen, jos erimielisyyksiä
24.01.2023 |
Eli, jos vanhemmat ei pääse asiassa yhteisymmärrykseen, miten asia ratkaistaan? Jos joudutaan oikeuteen asti, miten asia ratkaistaan ennen oikeuden päätöstä? Mitkä asiat vaikuttavat viranomaisten päätöksen tekoon?
Kommentit (57)
Ne elarit ei ole sua vaan lapsia varten. Niistä kieltäytyminen ei ole etusi kun huoltajuudesta riitelette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtökohta oikeudessa on yhteishuoltajuus ja viikko viikko, olettaen että lapsenne ovat vähän isompia kuin ihan pieniä. Tuosta poikkeaminen suuntaan tai toiseen vaatii sitten jonkinmoista perustelua.
Äiti saa aina lähivanhemmuuden halutessaan, jos hänellä ei ole mielenterveysongelmia tai rikollista käytöstä. Eivätkä nämäkään syyt välttämättä ole esteeksi lähivanhemmuudelle.
-Asianajaja
Vierailija kirjoitti:
No kun tämä ei oikeasti halua hoitaa yhtään mitään. On kateellinen siitä, että minä saisin lapsilisät ja asumistukea lasten ollessa kirjoilla minulla. Saisi tavata lapsiaan ihan niin paljon kun koskaan haluaisi. Mutta se on vaan raharaha. Ja sujuvasti kääntää asian niin, että minä olen rahan ahne.
On valtavan katkeroitunut siitä, että on joutunut maksamaan perheensä asumista. Minä olen siis aina osallistunut laskuihin ja kuluihin, silti, hän on mielestään maksanut kaiken. Rahaa menee omiin menoihin,xreissuihin, harrastuksiin tuhansia euroja vuodessa. Vain hänellä.Haluaisin jatkossa olla täysin irti hänestä rahallisesti. En haluaisi killinkiäkään elareita.
Tehkää sopimus, ettet tarvitse elareita, niin varmasti mies antaa lähivanhemmuuden sinulle.
Yhteishuoltajuus tottakai. Viikko-viikko, niiden lasten kohdalla jotka sitä haluavat, eli kolmesta 1. Tai vaikka kaikkien. Minä todella haluan, että isä olisi lastensa kanssa tekemisissä mahdollisimman paljon. Olisi ihana jos lapsilla olisi osallistuva isä.
Mutta tämä ei ole semmoinen. Saan arkeen enemmän apua valmentajilta ja joukkuekavereiden vanhemmilta kun lasten isältä. Silloinkaan kun oli minun mieheni ei auttanut. Ei osallistunut. Ei kiinnostanut. Ja aivan täysin omasta tahdostaan.
Tiedän, että elarit on lasten etu. Mutta silti, mielummin olisin ilman, entä kuuntelisin sitä vittuilua enää yhtään ikinä mistään rahasta. Mutta, lasten etu on lasten etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas pari kommentoijaa sekoittaa huoltajuuden ja sen missä lapsi asuu.
Ei ole mitään lähihuoltajuutta. On vain yksinhuoltajuus tai yhteishuoltajuus. Se missä on on lapsen koti on ihan eri asia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö lähivanhempi ole hän, jonka luona lapsen kirjat on eli virallinen osoite? Ja toinen on etä. Vaikka olisi yhteishuoltajuus, ja tasan jaettu vuoroasuminen?
Käräjäoikeudessa sovittelua ensin yritetään ja sitten asia menee oikeuteen.
Äitinä jätin lapseni isälleen erossa. Ei ollut helppo päätös mutta ainoa oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä en jätä. Se päätös ei olisi kenekään hyväksi. Katsotaan pitkällekkö ex viitsii kiusatakseen mennä.
Tilanne olisi aivan eri, jos kyseessä olisi 2 tasavertaista vanhempaa. Jos lasten asiat olisi hoidettu aina yhdessä ja lapset olisi oikeasti ykkösiä molemmille.
Niin ei valitettavasti tässä tapauksessa ole. Ei ole lasten etu jäädä isälle. Heidän mielenterveytensä vuoksi.
Pienen lapsen osalta äiti tekee lapsen isästä perättömän insestisyytöksen sossuun ja sitten isän ja lapsen yhteys katkaistaan jopa lähes vuodeksi selvittelyjen ja tutkimuksien ajaksi. Kun mitään viitteitä ei löydy rikoksesta, oikeus kuitenkin päättää lapsen edun mukaisesti, että lapsen olosuhteet on vakiintuneet äidin luokse, joten ei ole syytä muuttaa lähihuoltajuutta isän luokse. Näin helppoa se on. Eikä perättömän ilmoituksen tehnyttä edes rangaista, vaan juurikin palkitaan lähihuoltajuudelle ellei jopa yksinhuoltajuudella. Omakohtaista kokemusta on. Suomessa äitimyytti elää ja voi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huoltajuuden määrääntymiseen ja lasten asumiseen vaikuttaa ennen kaikkea se millainen suhde vanhemmalla ja lapsella on. Onko tosiasiallisesti vietetty aikaa yhdessä, onko muodostunut läheistä suhdetta, onko hoidettu lapsen asioita. Mitkään kirjat eivät vaikuta.
Miten tämä käytännössä selvitetään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
100% menee naiselle koska tasa-arvo on myytti
No on se tasa-arvoista kun nainen sen lapsen eteen kantoi 9kk, otti terveydelliset riskit ja negatiiviset vaikutukset omaan terveyteen ja taloudellisen tappion.
Tuo on äidin etu. Lasten edulla ainoastaan merkitystä ei äidin! Lapsi ei ole mikään äidin lemmikki!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidillehän se menee, iseillä ole mitään oikeuksia.
Lähtökohta on, että lapset menevät äidille.
Tästä poiketaan kahdessa tilanteessa:
1) äiti on poikkeuksellisen epäitsekäs ja kykenee laittamaan lapsen edun omien halujensa edelle
2) äiti on poikkeuksellisen mt-ongelmainen tai muutoin lähes yhteiskuntakelvoton
Vierailija kirjoitti:
Ex-mieheni on teknisesti ottaen lasten lähivanhempi, koska lasten osoite on entisessä yhteisessä kodissamme, josta muutin pois. Lapset ovat minulla vuoroviikoin, eli vanhemmuus on kuitenkin jaettu tasan. Virallisella osoitteella ja teknisellä lähivanhemmuudella ei ole käytännön elämässä juuri mitään merkitystä, joten siitä on turha tapella. Asumme sen verran lähekkäin, että ei vaikuta esim. lähikoulun määräytymiseen. Ainoa missä on tullut hankaluutta on julkisen terveydenhuollon ajanvarauskirjeet, jotka menevät exän osoitteeseen ja joiden suhteen hän on melko huolimaton, mutta tämänkin olen ratkaissut sillä, että olen soittanut ko. paikkoihin ja pyytänyt itselleni tekstiviesti-ilmoitukset ajanvarauksista.
Ja kyllä, myös lapsilisät tulevat edelleen minulle.
Eihän sillä sulle olekaan väliä kun ne lapsilisät tulevat sinubn tilillesi :D :D :D
Jos ne tulisivat exällesi, niin yhtäkkiä olisikin täysin lasten edun vastaista että lapset asuvat isällään ;)
No kun tämä ei oikeasti halua hoitaa yhtään mitään. On kateellinen siitä, että minä saisin lapsilisät ja asumistukea lasten ollessa kirjoilla minulla. Saisi tavata lapsiaan ihan niin paljon kun koskaan haluaisi. Mutta se on vaan raharaha. Ja sujuvasti kääntää asian niin, että minä olen rahan ahne.
On valtavan katkeroitunut siitä, että on joutunut maksamaan perheensä asumista. Minä olen siis aina osallistunut laskuihin ja kuluihin, silti, hän on mielestään maksanut kaiken. Rahaa menee omiin menoihin,xreissuihin, harrastuksiin tuhansia euroja vuodessa. Vain hänellä.
Haluaisin jatkossa olla täysin irti hänestä rahallisesti. En haluaisi killinkiäkään elareita.