Lapsiluku ja keskenmeno
Mies oli ajatellut mennä vasektomiaan kun meidän kolmas lapsi syntyi kolme vuotta sitten. Ei koskaan saanut aikaiseksi ja meillä kävi vahinko. Raskaus meni kuitenkin kesken ja itse olen asiasta harmissani. Mies ei ole enää puhunut vasektomiaan menemisestä, mutta ei suostu oikein ottamaan lapsiasiaa puheeksi, enkä haluaisi asiasta riitaa. Itse olen käsitellyt keskenmenoasian ja sanonut , että olisin valmis. Mies ei sano, ettei halua enää lasta, mutta ei myöskään puhu sen tekemisestä. Miten voi tässäkin asiassa päästä eteenpäin?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kolme riittää niin ehdit lasten kanssa ollakin ja huomioida jokaista,yksi lisää on muilta pois.
Kolme riittää on vähän tyhmästi sanottu , jos toinen on kokenut keskenmenon ja toivoo, että voisi vielä yrittää yhtä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti nyt oikeasti miten kallista kaikki on. Kolmenkin kanssa joutuu tekemään kompromisseja.
En vähättele sitä tyhjää oloa keskenmenon jälkeen. Mutta kannattaa keskittyä niihin olemassa oleviin lapsiin ja siihen mitä voi käytössä olevilla resursseilla heille tarjota.
En kyllä koe, että oltaisi kauheasti jouduttu tekemään kompromisseja. Hyvin on pärjätty
Teillä on ilmeisesti vielä pienet lapset. Lapset kallistuu, kun ikää tulee lisää, ihan vaan vinkkinä.
No kun sulla on vinkkiä niin kerro samalla mihin tämä perustuu?
No, kyllähän isommat lapset tulee ihan joka tavalla kalliimmaksi. Syövät enemmän, heistä pitää maksaa aikuisen pääsymaksu moneen paikkaan jo teininä, harrastukset kallistuvat, vaatteet kallistuvat. Tukiopetusten, kielikurssien, abikurssien, valmennuskurssien ja muiden kustantaminen monelle lapselle ei ole halpaa.
Vauvat on söpöjä ja pienten kanssa on halpaa, mutta voi sitä miettiä vähän pidemmälle myös.
Vai on pienet halpoja? Vaippoja, vaunuja, turvakaukaloo, itkuhälytintä...
Edelleen koen suurta kaipuuta. Keskenmeno jätti minuun tyhjyyden.