Tiesitkö että Suomessa on alle 50-vuotiaita, jotka eivät osaa englantia?

Osaanko minä englantia? Ymmärrän lukemaani tekstiä erinomaisesti. Osaan kirjoittaa englanniksi kohtuullisen hyvin. Ymmärrän englanninkielistä puhetta välttävästi, outo sana keskellä lausetta sekoittaa kuuntelukesittymisen täysin. Osaan puhua englantia tasolla "surkeaa rallienglantia".

Missä sinä olet käynyt koulusi? Jos olisit käynyt Suomessa, ymmärtäisit oikein kirkkaasti sen, että eihän suomalaisessa koulussa opi kieliä, eikä nykyään oikeastaan muutakaan.

Kun kouluaikana on ollut huonot opettajat eikä ole harrastanut mitään sellaista, jossa olisi oppinut kieltä, sitä ei silloin osaa.

Suomessa pitää osata suomea tai ruotsia - englanti ei ole virallinen kieli ja sen käyttö pitäisi kieltää julkisilla paikoilla sekä asiakaspalvelussa.

Totesin eräässä tapahtumassa, että heikoiten osaavat englantia sellaisten perheiden jälkeläiset, jossa ei ole ollut televisiota. Sanavarasto ei riittänyt edes pizzan tilaamiseen menulta ilman apua, saati että olisi ollut jotain lauserakenteen tapaista. Näitä oli useammalta paikkakunnalta ja useammasta perheestä, ettei ollut sattumaa ja ikääkin oli 20-30 vuotta. Voi olla, että näissä piireissä ei koulumenestystä katsota hyvällä, kuten ei kilpailua yleensäkään.

Mitä siitä? Hyvin moni suomalainen ei osaa kunnolla edes omaa äidinkieltään. Hyvänä esimerkkinä aloittaja itse.

Kyllä tiesin. Meillä on pieni määrä puhekyvyttömiäkin. Kaikenlaista porukkaa mahtuu mukaan. Hyvin vaikea lukihäiriö voi vaikeuttaa oppimista niin, että kouluiän jälkeen ei edes suostu käyttämään kielitaitoaan, joka on vääjäämättä jäänyt heikoksi (tosin osa lukihäiriöisistä osaa ihan kivasti... ei saa yleistää).

Vierailija kirjoitti:

Miulla on huono kielipää. Ei jää ulkomaan kielet päähän.Tosin kyllä mie hyvähkösti tahi ainakin mukiinmenettävähkösti ymmärrän englantia.

M45

Jos ei aktiivisesti käytä kieltä, voi olla aika kyvytön tuottamaan tekstiä ja puhetta.

Jo opittu taito rapautuu myös.

Voi ihme ap. Kyllä on kerrassaan mysteeri miten voikin olla erilaisia alle 50v.

Sehän just on englannin osaamista että saa asiansa hoidettua ulkomailla hotellissa, ravintolassa ym. Se lasketaan jopa hyväksi kielitaidoksi.

Mun englannintaito on sellainen että ymmärrän elokuvista sanan sieltä toisen täältä, luetusta tekstistä ymmärrän pääpiirteet ja puhua osaan juuri nuo aspatilanteet, kertomaan itsestäni ja opastamaan jos joku pyytää apua. Ja tämä lasketaan hyväksi (B1) englannin kielen taidoksi

Vierailija kirjoitti:

Pikkupaikkakunnillahan tuo on ihan tavallista, ettei nuoret osaa englantia. Tai osataan vain sellaista alkeellista, jäykkää pelienkkua. Pärjätään satunnaisilla ulkomaanreissuilla aspatilanteissa, mutta ei ole tarvetta käyttää sitä arjessa koskaan. 

Kuten Helsingissä. Siellä iso osa porukasta ei osaa englantia, heillä on käytössä omanlaisensa kyökkienglanti, jota käytetään kavereiden kanssa.

No, I have no ruisleipä.

Minä olen käynyt eliittilukion, jossa saattoi lukea pitkän latinan. Englannin opettelivat vapaa-ajallaan, kun se oli niin helppoa.

Vaikka olen opiskellutt koulussa saksaa, ruotsia ja englantia ja saanut hyvät arvosanat ylioppilaskirjoituksissa, en osaa oikeastaan puhua noita kieliä. Virkamuesruotsinkin olen suorittanut, mutta eipä vaan puhuminen oikein suju, kun pitkästä aikaa jouduin tilanteeseen, jossa olisi pitänyt osata kertoa Suonen koronatilanteesta ruotsiksi.

Olen kyllä asunut Englannissa, mutta sanavarastoni on lähinnä arkipäivän arjen asioille kuin kykenisin vaihtamaan syvällisiä mielipiteitä maailman taloustilanteesta tai Ukrainan sodan vaikutuksista tmv. Mikä on se osaamisen kriteeri ap:n aloituksessa?

Mun mies on 40v ja puhuu umpisurkeaa englantia. Pärjää kyllä silti, käyttää niitä sanoja mitä osaa, elekieltä tai keksii sanoja. On ollut töissä mm. Ruotsissa, Puolassa ja Irlannissa vaikka mitään muutakaan kielitaitoa ei ole ja hyvin pärjännyt. Yhdessä jos reissataan ni minä tulkkaan.

Mikä tuossa on niin ihmeellistä? En minäkään osaa ruotsia.

Englanti ei ole koulussa pakollinen aine. Eikö ap tiennyt tätäkään?

44v ja opin englantia nettivideoiden ja kääntäjän avulla, ymmärtäminen sujuu. Lisäksi kirjat. Puhuminen hankalaa koska alan heti miettiä muodostanko lauseen väärin ja mitä sanojen väliin tulee of/on/off/an/a/in, missä aikamuodossa se on jne.

Vierailija kirjoitti:

Sehän just on englannin osaamista että saa asiansa hoidettua ulkomailla hotellissa, ravintolassa ym. Se lasketaan jopa hyväksi kielitaidoksi.

Mun englannintaito on sellainen että ymmärrän elokuvista sanan sieltä toisen täältä, luetusta tekstistä ymmärrän pääpiirteet ja puhua osaan juuri nuo aspatilanteet, kertomaan itsestäni ja opastamaan jos joku pyytää apua. Ja tämä lasketaan hyväksi (B1) englannin kielen taidoksi

Ravintoloissa, asemilla jne. pärjääminen ei vielä ole kielitaitoa. Sitten osaa kieltä, kun voi keskustella vaikkapa politiikasta, taiteesta, tai vaikka tubettamisesta sujuvasti.

Ei Suomessa juurikaan tarvitse osata englantia muulloin kuin tietokoneen kanssa. Kaikista tarvittavista ohjelmista ei ole suomenkielisiä versioita.

En jaksa kuunnella esim. englanninkielisten biisien sanoja, koska sanojen kuuntelu haittaa musiikin kuulemista. Ja jos sanatkin ovat luokkaa honey-baby-love tai a-wob-bob-a-loo-bob-a-loob-bam-boom, ei niissä ole mitään ymmärtämistäkään.

Olen 60+ ja aloittanut englanninopiskelun silloisen maalaiskansakoulun kolmosella ja jatkanut sitä sitten läheisen keskisuuren kaupungin oppikoulussa ja lukiossa.

Aivan varmasti osaamiseni olisi jäänyt heikoksi, jos en sen jälkeen olisi lukenut, puhunut tai kirjoittanut englantia lähes joka aikuisuuteni päivä (toki koulun päättötaso oli arvioitu erinomaiseksi, mutta se oli vain koulu).

Ruotsin tasoni on paljon huonompi, varsinkin puhutussa kielessä, koska en ole sitä joutunut paljon puhumaan tai kirjoittamaan, ymmärrän sitä kyllä ihan sujuvasti. Saksan taitoani ei kannata edes mainita.

Niin kuin kaikki taidot, kielitaito hioutuu kieltä käyttämällä. Ihmisen päässä asuva kielioppipoliisi kannattaa silloin jättää omaan arvoonsa, kyllä se kieli korjaantuu kun kuulee ja näkee oikeita muotoja käytettävän. Netti on myös avuksi oikeinkirjoitusta ja muuta vastaavaa setviessä.

Jos kietä ei kuitenkaan oikeasti juurikaan tarvitse eikä ole kiinnostunut kielistä sinänsä, kannattaa suunnata ponnistuksensa itselleen tarpeellisempiin taitoihin

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä asunut Englannissa, mutta sanavarastoni on lähinnä arkipäivän arjen asioille kuin kykenisin vaihtamaan syvällisiä mielipiteitä maailman taloustilanteesta tai Ukrainan sodan vaikutuksista tmv. Mikä on se osaamisen kriteeri ap:n aloituksessa?

Englanninkielen taito ei edes ole tässä se ainoa oleellinen, täytyy noin yleisesti olla myös tietoa ja ymmärrystä taloustilanteesta ja politiikasta, halusi niistä siitten puhua millä kielellä tahansa. En minäkään osaa puhua baletista englanniksi, koska en osaa puhua siitä suomeksikaan (inhoan balettia), vaikka taiteesta muuten osaankin.