Psykologiin/terapeuttiin ihastuminen
Onko muilla terapiassa käyneillä kokemusta psykologiin/terapeuttiin ihastumisesta? Miten olette kokeneet, että se vaikuttaa terapiaan?
Minä (M 30v) olen ihastunut terapeuttiini. Olen mt ongelmieni vuoksi syrjäytynyt deittailuelämästä ja ehkä siksi pienikin naisen osoittama huomio saa minut ihastumaan.
Voiko rakkauden tuntemukset psykologia kohtaan vaikuttaa terapian onnistumiseen? Voi olla, että kehitykseni kohti normaalia romanttista elämää ainakin kärsii, kun tartun niin kovasti naiseen jota en voi saada.
Kommentit (7)
Olen ja se kuuluu asiaan. Kyse voi olla myös limerence-ilmiöstä eli ei oikeasta ihastumisesta. Sinuna ottaisin puheeksi terapeutin kanssa koska sen avulla voi käsitellä muitakin ihmissuhdeongelmia.
Voi hyvä ihme, antakaa niiden ammattilaisten nyt olla jo.
Ihastumiseen kuuluu ainakin itselläni se, etten uskalla ottaa kaikkea puheeksi koska haluan säilyttää itsestäni hänelle hyvän kuvan. Toki hieman ristiriitaista olosuhteet huomioon ottaen.
Ap
Kävin työpsykologilla ja totesin heti, ettei tästä mitään tule kun oli niin hyvännäköinen nuori nainen. Sellaisiinhan ihastuu varmasti kaikki etenkin miesasiakkaat.
Aika yleinen ilmiö. Koitat vaan tolkuttaa itsellesi että kyseessä on ammatti-ihminen joka pyrkii auttamaan sinua saamaan psyykkeesi siihen kuntoon että kykenisit esim. oikeasti seurustelemaan. Et ole oikeasti rakastunut, kuten sanoit olet nyt vaan vähän huumaantunut siitä että hän antaa sinulle huomiota jota olet jäänyt aiemmin vaille. Koita keskittää unelmointi tulevaisuuteen!
Transferenssi. Kuuluu asiaan, menee ohi. Ei ole oikeaa ihastumista vaikka niin kuvitteletkin.
Olen kuullut että se on melko tavallinen ilmiö.
Yhdelle ihmiselle kävi niin, mieskenkilö, että rakastui terapeuttiinsa ja tämä terapeuttikin ilmeisesti rakastui koska lupasi jättää miehensä. No sitten pyörsikin puheensa ja tämä mies teki itsarin, oli niin kova kolaus.