Tunnetteko kulissiperheitä? Ulospäin täydellinen perhe, mutta totuus muuta?

Vierailija kirjoitti:

Tunnen monta. Yksi pariskunta vieläpä nykyään samassa työpaikassa, vaimo meni sinne vasta. Miehellä ollut suhde toisaalle puolet näiden avioliitosta. Nukkuvat eri huoneissa, eivät tee mitään yhteistä. Pitkään vaimo yritti ja kai yrittää edelleen jotain yhteistä jännännää järjestää välillä. "Hieman" vaivaannuttavaa. Tuttavapiiri tietää kyllä tästä, jonkun pitäisi vielä kertoa vaimolle. Ei mitään ymmärrystä miksei mies eroa, ei lapset ole mitään syitä pitää kulissia pystyssä, eivät ole edes yhteisiä lapsia, vaimo vain kiristää ettei enää lapset näe toisiaankaan jos tulee ero. Todella ikävä tilanne. Vaimo on sen verran "hullu" tietyllä tapaa, että joka kerta säikähdän jos naapurustossa ajaa piipaa auto pillit päällä, että nytkö siellä selvitellään välejä.

Tiedän myös tällaisen vastaavan tapauksen. Liekö samasta kyse.

Meidän perhe oli sellainen, elämä narsisti psykopaatti isän kanssa oli kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista, ulospäin rehti,reilu,huumorintajuinen nauraja siis muille ulkopuolisille meille perheenjäsenille kuin pahimmasta painajaisesta lisänä väkivalta ja erittäin raaka henkinen pahoinpitely, kukaan ei uskonut että vois tehdä mitään koska " Esko on niin rehti ja huumorintajuinen,tosi sympaattinenkin".

Vierailija kirjoitti:

Perheeni ei ole kulissi, mutta minä olen.

Kulissini on herttainen, ujohko hyväntahtoinen keski-ikäinen keskiluokkainen rouva. Käyn kirkossa, nyt työttömänä ollessa olen koko ajan aloitteellinen työkkärin suuntaan, aina niin yhteistyöhaluinen ja kiinnostunut kaikesta.  Vanhemmilleni olen herttainen ja sukulaisille kohtelias.

Ainoa ihminen joka tietää mitä päässäni liikkuu, on mieheni. Se, mitä ujoudeksi tulkitaan, on silkkaa täydellistä välinpitämättömyyttä. Käyn kirkossa, koska olen suggestioherkkä ja messu on todella voimakas kokemus. Leikin koko ajan hengelläni harrastuksissani ja muutenkin. Esim. tänään kävin jäällä kävelemässä ilman mitään turvavarusteita ja vaikka rannasta näin että salmessa on avovettä (toki olen tehnyt pelastautumisharjoituksia ja tiedän tuon meidän lahdenpohjukan virtaukset, mutta eihän tuo nyt ihan järkevää silti ollut.)

Niin joo, ja saatan kuunnella jotain ihmistä se kohtelias kiinnostunut hymy naamallani ja miettiä samalla, miten monella tavalla pystyisin satuttamaan sitä, lopullisestikin, ilman että se pystyisi tekemään yhtään mitään.

Joskus kun mies nuolee minua, nostain toisen reiden sen niskalle ja mietin että jos vaan ristisin nilkkani ja hiukan nytkäyttäisin, siltä olisi niska poikki.

En ole muuten kertonut näitä ennen kenellekään. Kävin kolme vuotta terapiassa aikanaan masennuksen takia, mutta terapeutti nytkähteli ihan arkielämäni kuvauksista niin pahasti, että en viitsinyt kiusata sitä tällä syvemmällä sielunelämälläni.

Kaikesta huolimatta olen kyllä oikeudenmukainen ja moraalinen henkilö. Olen vain koko ajan tietoinen siitä, että mikään muu kuin oma oikeudentajuni ja terve järkeni ei estä minua tekemästä vaikka mitä pahuuksia. Ihmistä voidaan vain rangaista jälkeenpäin, ei estää tekemästä mitä haluaa.

Siehän oikee Agatha oot. Missäs siun eskosrommaani viipyilee? :)

Oma lapsuudenperhe. Isällä kaksoiselämä, mies kaiken lisäksi. Valheita, valheita koko elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä meneekö kulisseihin, mutta yllättävän usein kun tiedän joideknkien parien parisuhdeongelmista, niin silloin tulee eniten someen ns. rakkaudentunnustuspäivityksiä. Ehkä se on jokin alitajuntainen tapa yrittää saada tuotua kuihtuvaan suhteeseen uskoa rakkauden palaamisesta?

Tää on niin totta. Usein tuttava/kaveri tai ystävä ensin tilittänyt mulle kuinka epäilee että mies pettää ja käyttäytyy kuin pahin **lkero ja sitten samana iltana tai seuraavana päivänä somessa laitellaan kuinka parhaassa seurassa hanin kanssa siellä ja täällä. Että ei usko itsekään mutta koettaa kovasti uskoa. Paras oli kun eräs rouvashenkilö vaihtoi fasen profiilikuvakseen kuvan jossa näkyy naamansa ja sormuskäsi. Miehellä ollut vuosia suhde toiseen. Mietin vain että joko se meni tuonkin rouvan tietoon vihdoin. Kaikkea sitä näkee.

Nämä halipusipäivitykset voi olla myös pyrkimys näpäyttää kakkosnaista, jos sattuu olemaan miehen somessa.

Edelleen suurinta ihmetystä herättää kuka haluaisi miehen jolla on toinen? Ja esittää että kaikki on ihanasti? Nope. Ei ikinä. Kengän kuva ahteriin saman tien.

Niin pitäisi. Mutta silloinhan nykymantrojen olet ehdoton ja turvaton sekä omistushaluinen puoliso jos jätät tuollaisen miehen. Tuota 50-luvun asenneilmastoa syötetään nykyään naisille vaan toisessa muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nuo on kriteerit, niin kaikki avioliitot ovat kulissiperheitä, sillä parisuhteeseen ja ihmiselämään kuuluvat ylä- ja alamäet. Ja on parempia ja huonompia aikoja. Se kuuluu elämään. Ja näin luulen olevan myös sinkuilla.

Vituutt..ja mielenterveydessä ei ole kehumista, mutta sieltä vaan noustaan ylös ja taas aurinko paistaa.

Ja niiden mt-ongelmien ja sairauksien lisäksi ihmiset kohtaavat jopa sydän- ja syöpäsairauksia ja usein nekin on hoidettavissa, ihan samalla tavalla kuin mt-sairaudet tai alkoholismi, kun sitäkin on vuosikymmeniä hoidettu sairautena.

Oikeassa elämässä kaikki on kulissia, kunnes kuolemme. Kaikki yrityävät antaa paremman kuvan itsestään, mitä todellisuudessa on, sellainen on ihmismieli.

Miksi sitten jotkut hyökkäävät niin voimalla tällaisen normaalien ihmisten elämään kuuluvan ilmiön päälle?

Pelkäävätkö jotain itsessään?

Haluavatko elää jossa fantasiamaailmassa joka loppu viimein on vain illuusio jota ei oikeassa elämässä ole olemassa?

Missä ihmeen fantasiamaailmassa? Ihmiset nyt kovat erilailla asiat ja tapahtumat.

Joku voi tuntea itsensä varakkaaksi, jos omistaa kaksion ja on ylpeä siitä ja joku toinen, ollakseen varakas tarvitsee siihen miljoonia.

Sama muissakin asioissa.

Eikä ulkopuoliset voi arvioida tai arvostella toisen elämää ja valintoja, onko ne oikein vai väärin, koska jokainen ratkaisee ne omista lähtökohdista ja tarpeistaan.

Toiselle se voi näyttäytyä fantasiamaailmana, toiselle se on todellista elämää.

Tämä. Ja vaikkei se somekuva vastaisikaan täysin todellisuutta, niin entä sitten? Minusta on luonnollista, että julkisesti näytetään tietynlainen siloiteltu kuva elämästä. Ei ne kipeimmät yksityiset haavat kuuluu kaikille puolitutuille ja kumminkaimoille. Minä postaan suloisia kuvia lapsistani, enkä ole mainostanut että ero on vireillä, rahat loppu, vanhimmalla tytöllä nepsy ongelmia ja itsellä masennuslääkitys ja terapia menossa. Pahoittelut niille jotka sosiaalipornoa kaipaisi, täältä ei ole tulossa.

Eli kulississa eläminen on sinusta ok. Kiitos selvennyksestä.

Ei se minusta ole mitään kulissia, ettei somessa julkisesti pese likapyykkiään. Jotenkin someaikana on tullut tämä kummallinen vaatimus mainostaa kaikki yksityisasiansa jokaiselle vastaantulijalle tai muuten "elää kulissia". Kyllä kuka hyvänsä terveen itsesuojeluvaiston omaava aikuinen vähän miettii, mikä on oikea aika ja paikka minkäkin asian jakamiseen.

Ja ainakin minulla ne päivitykset on ihan totta. Lapseni on oikeasti rakkaita ja kerubinkauniita. Ei se tee niistä päivityksistä valhetta, etten jaa lasten kuvien lisäksi kuvaa masennuslääkepurkista tai avioerohakemuksesta.

Kulisseissa on kyse siitä valehteleeko vai ei. Omista lapsista kuvien julkaiseminen ja kuvitekstiksi kirjoittaminen "Lapseni ovat minulle kaikki kaikessa. " ei ole vielä kulissia. Jos kuitenkin annat muiden valheellisesti ymmärtää, että lapsillasi menee todella upeasti ja parisuhde kukoistaa, on kyse kulissista. Miksi haluat ylipäätään kailottaa asioitasi muille? Ei someen ole pakko julkaista yhtään mitään. Ei kyse ole siitä, pitääkö jakaa kaikki raatorehellisesti vai kaunistellen. Oikeasti ei ole pakko jakaa yhtään mitään, joten kysymys herää, miksi kukaan haluaa vääristellä totuutta muille? Miksi muiden mielipiteillä on niin suuri merkitys?

Jos minulta henkilökohtaisesti kysyt, niin minä en jaa parisuhteestani yhtään mitään someen. Muistaakseni häät oli edellinen tämän aihepiirin päivitys. Lasten seikkailuista kertominen taas on sellainen osa elämää jonka jaan mielelläni muillekin.

Tietenkään someen ei ole pakko postata mitään. Mutta jos ei tykkää postata itse mitään ja pitää muiden postauksia nolona "kailottamisena", niin en tajua mitä edes tekee siellä koko somessa.

Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Kukaan ei ole puhunut mitään nolosta kailottamisesta. Someen voi julkaista täysin neutraalisti kaikenlaista elämästään elämättä kulissielämää. On kuvia lapsista, kodista, lemmikeistä, matkoista, kukista, harrastuksista, ruoista, ja lista sen kuin jatkuu. Kulissin ylläpitäminen on elämästään valehtelua tai valehtelun keinoin väärän mielikuvan luomista muille. Hyvien hetkien jakaminen muille ei ole välttämättä kulissia, ellei se eroa merkittävästi totuudesta. Jos siis jaat kuvan onnellisesta hetkestä perheesi kanssa someen, se ei välttämättä ole kulissia. Jos olette kuitenkin riidelleet koko päivän ja joudut pakottamaan perheesi hymyilemään yhteiskuvaan sometykkäysten toivossa, on kyseessä kulissi. Kulissi on myös mielentilasta kiinni. Mikäli haluat vaikka reissulla jakaa kuvan jostan hienosta suihkulähteestä, voit tehdä niin eikä kyse ole välttämättä kulissista. Jos taas yrität luoda muille mielikuvaa jatkuvasta ja huolettomasta luksus-lomailusta, vaikka oikeasti kuvat ovat googlesta ja olet korviasi myöten veloissa, on lomailuonni kulissia.

Minä kerroin ainoastaan laittavani omien lasteni kuvia someen, ja sinä kysyit minulta "Miksi haluat ylipäätään kailottaa asioitasi muille?". Älä tule seuraavassa kommentissa väittämään, ettei kukaan ole puhunut kailottamisesta.

Vierailija kirjoitti:

poksis kirjoitti:

Tiedän kyllä- monella on myös sivusuhteita minun tutuistani. Osan puolisoista ei osaa edes aavistaa tätä, ja se on musta vielä hullumpaa. Enkä ymmärrä yhtään, miksi rahan, talon, auton, perhe-idyllin ja kulissien vuoksi pysytään onnettomissa liitoissa. Sehän on ihan sun omaa elämää, jota hukkaat. Tosin paljon on sellaisia suhteita myös, jossa toinen rakastaa ja elää perhe-idylliään ja toinen ei enää rakasta, kärsii hiljaa ja tyytyy osaansa. Usein miehet tekevät näin. Mutta jos kotonasi asustaa seksittömyyteen "tyytynyt" mies- sillä on usein seksisuhteita kodin ulkopuolelle. Moni vaimo myös tietää tämän, mutta raha ja kulissit merkitsevät enemmän kuin oma onni. Olin bileissä viikonloppuna ja siellä oli ainakin kolme tällaista pariskuntaa. Sitten mennään sekasaunaan ja ollaan "tuhmia" puolisolta salaa. Itse en sellaista puolisoa haluaisi, jonka silmä alkaa heti vaeltamaan ensimmäisen tilaisuuden tullen, pikkujouluissa, työmatkoilla ym.

Niin tämä. Ja näistä pariskunnista kyllä kaikki tietää mikä kuvio. Ja palettiin kuuluu, että esitetään muuta. Hulluutta hukata oma ja toisen elämä ja pahimmillaan traumatisoida lapset.

Se on totta että lasten traumatisoitumisen riski on olemassa jos vanhempi elää vuosia ja vuosikymmeniä valheessa jopa itsensä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Meidän perhe. Ei mt-ongelmia, ei alkoholismia, ei väkivaltaa. Vaimolta vain loppui seksihalut vuosia sitten ja ollaan sitten eletty vähän kuin kämppiksinä. Ulospäin näyttää varmaan tosi kivalta.

Oletko yrittänyt vastata kysymykseen "miksi ne loppui?"

Kyllä. Järjestin pariterapiankin, mutta vaiml vain ilmoitti ettei tunne mitään tarvetta seksille. No vuosien mittaan on kaikki muukin läheisyys jäänyt pois.

Seksille ei tunne tarvetta kun siitä ei saa nautintoa. Oletko miettinyt saitko vain sinä orgasmin kun harrastitte seksiä? Usein on niin, että vain mies saa orkun ja nainen esittää saavansa jotta piina loppuu.

eikö nainen voi sanoa seksin aikana mitä haluaa...ei mies ole ajatustenlukija N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nuo on kriteerit, niin kaikki avioliitot ovat kulissiperheitä, sillä parisuhteeseen ja ihmiselämään kuuluvat ylä- ja alamäet. Ja on parempia ja huonompia aikoja. Se kuuluu elämään. Ja näin luulen olevan myös sinkuilla.

Vituutt..ja mielenterveydessä ei ole kehumista, mutta sieltä vaan noustaan ylös ja taas aurinko paistaa.

Ja niiden mt-ongelmien ja sairauksien lisäksi ihmiset kohtaavat jopa sydän- ja syöpäsairauksia ja usein nekin on hoidettavissa, ihan samalla tavalla kuin mt-sairaudet tai alkoholismi, kun sitäkin on vuosikymmeniä hoidettu sairautena.

Oikeassa elämässä kaikki on kulissia, kunnes kuolemme. Kaikki yrityävät antaa paremman kuvan itsestään, mitä todellisuudessa on, sellainen on ihmismieli.

Miksi sitten jotkut hyökkäävät niin voimalla tällaisen normaalien ihmisten elämään kuuluvan ilmiön päälle?

Pelkäävätkö jotain itsessään?

Haluavatko elää jossa fantasiamaailmassa joka loppu viimein on vain illuusio jota ei oikeassa elämässä ole olemassa?

Missä ihmeen fantasiamaailmassa? Ihmiset nyt kovat erilailla asiat ja tapahtumat.

Joku voi tuntea itsensä varakkaaksi, jos omistaa kaksion ja on ylpeä siitä ja joku toinen, ollakseen varakas tarvitsee siihen miljoonia.

Sama muissakin asioissa.

Eikä ulkopuoliset voi arvioida tai arvostella toisen elämää ja valintoja, onko ne oikein vai väärin, koska jokainen ratkaisee ne omista lähtökohdista ja tarpeistaan.

Toiselle se voi näyttäytyä fantasiamaailmana, toiselle se on todellista elämää.

Tämä. Ja vaikkei se somekuva vastaisikaan täysin todellisuutta, niin entä sitten? Minusta on luonnollista, että julkisesti näytetään tietynlainen siloiteltu kuva elämästä. Ei ne kipeimmät yksityiset haavat kuuluu kaikille puolitutuille ja kumminkaimoille. Minä postaan suloisia kuvia lapsistani, enkä ole mainostanut että ero on vireillä, rahat loppu, vanhimmalla tytöllä nepsy ongelmia ja itsellä masennuslääkitys ja terapia menossa. Pahoittelut niille jotka sosiaalipornoa kaipaisi, täältä ei ole tulossa.

Eli kulississa eläminen on sinusta ok. Kiitos selvennyksestä.

Ei se minusta ole mitään kulissia, ettei somessa julkisesti pese likapyykkiään. Jotenkin someaikana on tullut tämä kummallinen vaatimus mainostaa kaikki yksityisasiansa jokaiselle vastaantulijalle tai muuten "elää kulissia". Kyllä kuka hyvänsä terveen itsesuojeluvaiston omaava aikuinen vähän miettii, mikä on oikea aika ja paikka minkäkin asian jakamiseen.

Ja ainakin minulla ne päivitykset on ihan totta. Lapseni on oikeasti rakkaita ja kerubinkauniita. Ei se tee niistä päivityksistä valhetta, etten jaa lasten kuvien lisäksi kuvaa masennuslääkepurkista tai avioerohakemuksesta.

Kulisseissa on kyse siitä valehteleeko vai ei. Omista lapsista kuvien julkaiseminen ja kuvitekstiksi kirjoittaminen "Lapseni ovat minulle kaikki kaikessa. " ei ole vielä kulissia. Jos kuitenkin annat muiden valheellisesti ymmärtää, että lapsillasi menee todella upeasti ja parisuhde kukoistaa, on kyse kulissista. Miksi haluat ylipäätään kailottaa asioitasi muille? Ei someen ole pakko julkaista yhtään mitään. Ei kyse ole siitä, pitääkö jakaa kaikki raatorehellisesti vai kaunistellen. Oikeasti ei ole pakko jakaa yhtään mitään, joten kysymys herää, miksi kukaan haluaa vääristellä totuutta muille? Miksi muiden mielipiteillä on niin suuri merkitys?

Jos minulta henkilökohtaisesti kysyt, niin minä en jaa parisuhteestani yhtään mitään someen. Muistaakseni häät oli edellinen tämän aihepiirin päivitys. Lasten seikkailuista kertominen taas on sellainen osa elämää jonka jaan mielelläni muillekin.

Tietenkään someen ei ole pakko postata mitään. Mutta jos ei tykkää postata itse mitään ja pitää muiden postauksia nolona "kailottamisena", niin en tajua mitä edes tekee siellä koko somessa.

Lasten oikeutta yksityisyyteen ei nykypäivänä kunnioteta yhtään. Vanhemmuuden kiiltokuvamaisuuden esittely on nykyään niin tärkää joillekin. Ei hyvällä itsetunnolla varustetun ole tarvetta siihen.

No, minun päivityksistäni on kyllä kiiltokuvat hyvin kaukana.

Oikeastaan koko Suomen kuvaus... ulospäin kerrotaan että ollaan maailman onnellisimmat... kulissit toimivat... ja todellisuudessa samaan aikaan Suomi on muuttunut suomalaisten kannalta köyhien kehitysmaaksi...

Tunnen pariskunnan, jotka esittävät sivistyneitä ihmisiä somessa, mutta todellisuudessa suhde on täynnä henkistä väkivaltaa ja jopa fyysistä. Kuvia löytyy hienoista fine dining ravintoloista, museoista ja kalliista ulkomaan matkoista. Todellisuus on helvettiä, mutta pitäähän sitä kulissia pitää pystyssä.

Tiedän muutamia, miehet tulleet vastaan nettideiteillä. Eräässäkin tapauksessa sekä mies että nainen opettajia. Saattaa olla, että erosivat myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan koko Suomen kuvaus... ulospäin kerrotaan että ollaan maailman onnellisimmat... kulissit toimivat... ja todellisuudessa samaan aikaan Suomi on muuttunut suomalaisten kannalta köyhien kehitysmaaksi...

Siksipä pitää äänestää vaaleissa jotta nykymeno kaikkine kotkotuksineen saadaan muuttumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä meneekö kulisseihin, mutta yllättävän usein kun tiedän joideknkien parien parisuhdeongelmista, niin silloin tulee eniten someen ns. rakkaudentunnustuspäivityksiä. Ehkä se on jokin alitajuntainen tapa yrittää saada tuotua kuihtuvaan suhteeseen uskoa rakkauden palaamisesta?

Tää on niin totta. Usein tuttava/kaveri tai ystävä ensin tilittänyt mulle kuinka epäilee että mies pettää ja käyttäytyy kuin pahin **lkero ja sitten samana iltana tai seuraavana päivänä somessa laitellaan kuinka parhaassa seurassa hanin kanssa siellä ja täällä. Että ei usko itsekään mutta koettaa kovasti uskoa. Paras oli kun eräs rouvashenkilö vaihtoi fasen profiilikuvakseen kuvan jossa näkyy naamansa ja sormuskäsi. Miehellä ollut vuosia suhde toiseen. Mietin vain että joko se meni tuonkin rouvan tietoon vihdoin. Kaikkea sitä näkee.

Nämä halipusipäivitykset voi olla myös pyrkimys näpäyttää kakkosnaista, jos sattuu olemaan miehen somessa.

Edelleen suurinta ihmetystä herättää kuka haluaisi miehen jolla on toinen? Ja esittää että kaikki on ihanasti? Nope. Ei ikinä. Kengän kuva ahteriin saman tien.

Niin pitäisi. Mutta silloinhan nykymantrojen olet ehdoton ja turvaton sekä omistushaluinen puoliso jos jätät tuollaisen miehen. Tuota 50-luvun asenneilmastoa syötetään nykyään naisille vaan toisessa muodossa.

Höpönpöö mitään tuollaisia luusereita aleta katselemaan, sanoi kuka mitä vaan. Mutta olet oikeassa, tuota tehdään kyllä. Ei kannata kaikkea kuunnella. Sama asia kun sinkulta kysellään ootko vielä sinkku tai ootko löytänyt ketään, kyselijöille voi vastata että ootko sinä vielä naimisissa sen pölvästin kanssa ja jos niin miksi. :)

Vierailija kirjoitti:

Perheeni ei ole kulissi, mutta minä olen.

Kulissini on herttainen, ujohko hyväntahtoinen keski-ikäinen keskiluokkainen rouva. Käyn kirkossa, nyt työttömänä ollessa olen koko ajan aloitteellinen työkkärin suuntaan, aina niin yhteistyöhaluinen ja kiinnostunut kaikesta.  Vanhemmilleni olen herttainen ja sukulaisille kohtelias.

Ainoa ihminen joka tietää mitä päässäni liikkuu, on mieheni. Se, mitä ujoudeksi tulkitaan, on silkkaa täydellistä välinpitämättömyyttä. Käyn kirkossa, koska olen suggestioherkkä ja messu on todella voimakas kokemus. Leikin koko ajan hengelläni harrastuksissani ja muutenkin. Esim. tänään kävin jäällä kävelemässä ilman mitään turvavarusteita ja vaikka rannasta näin että salmessa on avovettä (toki olen tehnyt pelastautumisharjoituksia ja tiedän tuon meidän lahdenpohjukan virtaukset, mutta eihän tuo nyt ihan järkevää silti ollut.)

Niin joo, ja saatan kuunnella jotain ihmistä se kohtelias kiinnostunut hymy naamallani ja miettiä samalla, miten monella tavalla pystyisin satuttamaan sitä, lopullisestikin, ilman että se pystyisi tekemään yhtään mitään.

Joskus kun mies nuolee minua, nostain toisen reiden sen niskalle ja mietin että jos vaan ristisin nilkkani ja hiukan nytkäyttäisin, siltä olisi niska poikki.

En ole muuten kertonut näitä ennen kenellekään. Kävin kolme vuotta terapiassa aikanaan masennuksen takia, mutta terapeutti nytkähteli ihan arkielämäni kuvauksista niin pahasti, että en viitsinyt kiusata sitä tällä syvemmällä sielunelämälläni.

Kaikesta huolimatta olen kyllä oikeudenmukainen ja moraalinen henkilö. Olen vain koko ajan tietoinen siitä, että mikään muu kuin oma oikeudentajuni ja terve järkeni ei estä minua tekemästä vaikka mitä pahuuksia. Ihmistä voidaan vain rangaista jälkeenpäin, ei estää tekemästä mitä haluaa.

Hui olet yhtä pelottava kuin tuttuni vapaaehtoistyössä seurakunnassa. Ulospäin niin herkkää ja osaa ottavaa, todellisuudessa susi lampaan vaatteissa, joka rohmuaa esim. ruokaa niiltä, jotka sitä oikeasti tarvitsevat kotiin vietäväksi. Valehtelee asioita, ei koskaan pyydä anteeksi, ei onnittele sitä jos jos onnistuu saamaan työpaikan. Asuu järkyttävässä kulissiliitossa koska raha. Ei koskaan aidosti iloitse toisen iloisista asioista.

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan koko Suomen kuvaus... ulospäin kerrotaan että ollaan maailman onnellisimmat... kulissit toimivat... ja todellisuudessa samaan aikaan Suomi on muuttunut suomalaisten kannalta köyhien kehitysmaaksi...

Aivan. Tässähän olisikin aihe uuteen kansainväliseen tutkimukseen: maat "paremmuusjärjestykseen" kulissien ylläpidossa. Ja voiton vie .... Suomi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että kun jokin asia elämässä on ihan oikeasti hyvin, sitä pitää jotenkin piilotella ja vähätellä ja keksiä siitä vaikka väkisin negatiivista sanottavaa, etteivät muut pitäisi sitä "kulissina". Esim. itse olen ollut samassa parisuhteessa teinistä asti. Nyt melkein 5-kymppisinä meillä menee edelleen kivasti. En hehkuta onneamme somessa tai muutenkaan, mutta toki kerron kysyttäessä, että olemme yhä yhdessä. Pelkästään tästä monet vetävät johtopäätöksen, että meillä täytyy olla kulissiliitto. Että oikeasti varmasti petämme tai elämme surkeina ja seksittöminä. No, emme. :) Anteeksi, että meillä menee hyvin ja olemme eläneet yhdessä läpi kaikenlaisista ylä- ja alamäistä! Mitä siis pitäisi tehdä, ettei muita ärsyttäisi ja epäilyttäisi?

Mielestäni on tervettä, ettet koe tarvetta todistella muille liittosi tilaa. Siksi ihmettelenkin miksi välität niin paljon siitä mitä muut liitostasi luulevat.

Mitä sitä täällä ihmettelet tuollaista? Olikontuossa kommentissa jotain sellaista joka aiheutti tarpeen nyt kommentoida? Mistä se tarve kumpusi?

Tässä ketjussa kai puhuttiin kulissiliitosta tai -elämästä, ei onnellisesta. Miksi täällä niin moni kirjoittaa että olemme kyllä oikeasti onnellisia. :) Joo, olkaa vain. Vai kalahtiko?

Siksi, koska jatkuvasti muut olettavat kulissiksi. Ei se sinänsä haittaa, mutta ihmetyttää. Ihan kuin ei vaan olisi mahdollista olla oikeasti onnellinen.

Miksi aina ajatellaan, että ulospäin "täydellisessä" perheessä pitäisi olla kaikki asiat täydellistä? Siis että jos on vaikka hyvät ammatit, talot,  autot, mökit, matkoja, niin ajatellaan että onpa siinä täydellinen perhe?  Miksi nuo asiat tekee ihmisten elämästä jotain täydellistä? Yhtälailla vaikka lääkäreillä on mielenterveysongelmia tai terveyshuolia yms niinkuin hitsaajillakin. Heilläkin kuolee omaisia, heidänkin lapset käyttävät huumeita. Ei hienot ammatit ja autot tee kenestäkään mitään täydellistä eikä noista se oikea onni tule.

Mutta sitten ajatellaan että Virtasen perhe Kontulassa ei voi olla täydellinen ja onnellinen vaikka he eivät tienaa ja omista  uusimpia autoja, reissaa jatkuvasti jne.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen monta. Yksi pariskunta vieläpä nykyään samassa työpaikassa, vaimo meni sinne vasta. Miehellä ollut suhde toisaalle puolet näiden avioliitosta. Nukkuvat eri huoneissa, eivät tee mitään yhteistä. Pitkään vaimo yritti ja kai yrittää edelleen jotain yhteistä jännännää järjestää välillä. "Hieman" vaivaannuttavaa. Tuttavapiiri tietää kyllä tästä, jonkun pitäisi vielä kertoa vaimolle. Ei mitään ymmärrystä miksei mies eroa, ei lapset ole mitään syitä pitää kulissia pystyssä, eivät ole edes yhteisiä lapsia, vaimo vain kiristää ettei enää lapset näe toisiaankaan jos tulee ero. Todella ikävä tilanne. Vaimo on sen verran "hullu" tietyllä tapaa, että joka kerta säikähdän jos naapurustossa ajaa piipaa auto pillit päällä, että nytkö siellä selvitellään välejä.

Miksi syyllistät vaimoa, vaikka mies on tässä se k*sipää. Totta kai vaimo käyttäytyy vähän hullusti, kun aistii miehen petokset. Mieti itsesi tuohon tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä meneekö kulisseihin, mutta yllättävän usein kun tiedän joideknkien parien parisuhdeongelmista, niin silloin tulee eniten someen ns. rakkaudentunnustuspäivityksiä. Ehkä se on jokin alitajuntainen tapa yrittää saada tuotua kuihtuvaan suhteeseen uskoa rakkauden palaamisesta?

Tää on niin totta. Usein tuttava/kaveri tai ystävä ensin tilittänyt mulle kuinka epäilee että mies pettää ja käyttäytyy kuin pahin **lkero ja sitten samana iltana tai seuraavana päivänä somessa laitellaan kuinka parhaassa seurassa hanin kanssa siellä ja täällä. Että ei usko itsekään mutta koettaa kovasti uskoa. Paras oli kun eräs rouvashenkilö vaihtoi fasen profiilikuvakseen kuvan jossa näkyy naamansa ja sormuskäsi. Miehellä ollut vuosia suhde toiseen. Mietin vain että joko se meni tuonkin rouvan tietoon vihdoin. Kaikkea sitä näkee.

Nämä halipusipäivitykset voi olla myös pyrkimys näpäyttää kakkosnaista, jos sattuu olemaan miehen somessa.

Edelleen suurinta ihmetystä herättää kuka haluaisi miehen jolla on toinen? Ja esittää että kaikki on ihanasti? Nope. Ei ikinä. Kengän kuva ahteriin saman tien.

Niin pitäisi. Mutta silloinhan nykymantrojen olet ehdoton ja turvaton sekä omistushaluinen puoliso jos jätät tuollaisen miehen. Tuota 50-luvun asenneilmastoa syötetään nykyään naisille vaan toisessa muodossa.

Höpönpöö mitään tuollaisia luusereita aleta katselemaan, sanoi kuka mitä vaan. Mutta olet oikeassa, tuota tehdään kyllä. Ei kannata kaikkea kuunnella. Sama asia kun sinkulta kysellään ootko vielä sinkku tai ootko löytänyt ketään, kyselijöille voi vastata että ootko sinä vielä naimisissa sen pölvästin kanssa ja jos niin miksi. :)

Tuo ootko vielä sinkku-juttu esiintyy ehkä harvinaisena ilmiönä jossain maaseudun uskonnollisissa piireissä. Ei ole yleinen ilmiö eikä sillä kannattele pahemmin elämöidä vaan antaa olla ja ohittaa. Mutta todella hölmö ilmiö kyllä.