Lue keskustelun säännöt.
Miksi naisten mielestä miehellä pitäisi olla terve sosiaalinen elämä?
20.01.2023 |
Eihän teillä mammoillakaan ole ja todisteena on se, että vietätte aikaa tällä palstalla paetaksenne tosielämän sosiaalisia ongelmianne, kuten yksinäisyyttä tai huonoja ihmissuhteita.
Kommentit (67)
Onhan se epänormaalia jossei ihmisellä ole minkäänlaista kaveripiiriä. En itsekään luuhaa kavereiden kanssa päivittäin tai edes viikottain, mutta olemme tiiviissä kontaktissa silti ja minulla on pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Lisäksi minulla on hyvät välit moneen työkaveriin vaikka olenkin melko introvertti. Tuollaisia ihmissuhteita syntyy normaalille ihmiselle spontaanisti elämän varrella. Jos kukaan ei halua olla miehen kaveri niin onhan se huono merkki. Ja jos taas mies ei halua olla kenenkään kanssa tekemisissä, kuulostaa mies aikamoiselta epäsosiaaliselta mölliltä ja harva pitää tuota hyvänä piirteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sosiaalisuus on feminiininen ominaisuus ja naiset vaativat että miehet muuttuvat naisten kaltaiseksi
Miksi miehet sitten pitävät joukkueurheilusta ja tykkäävät pelata pelejä kuten pokeria keskenään?
Koska nuo aktiviteetit eivät vaadi tekijältään yhtään mitään. Ja pelien pelaaminen on hauskaa ajanvietettä. Kyse on kilpailusta, ei siinä ketään silitellä että voivoi kun hävisit.
Joukkueurheilu opettaa joukkuepelaamista eli sosiaalisia taitoja ja yhdessä tekemistä. Esimerkiksi jalkapallossa vallitsee tietynlainen työnjako kuten kuka on maalivahti, puolustaja, keskikenttäpelaaja tai hyokkääjä. Samalla kentällä pitää osata liikkua ja lukea peliä kuten syöttää avoimessa paikassa olevalle toiselle pelaajalle ja estää vastustajien pelikuviot.
Kilpailu ja pelaaminen voidaan toteuttaa reilun pelin hengessä herrasmiessäännöin hyvien kavereiden kesken. Yleensä mitä paremmin kaverit tuntuvat toisensa sitä raskaampia herjoja he voivat toisilleen heittää vaikkapa pelatessaan korttia saman pöydän ääressä. Usein miehille sosiaalisuus tarkoittaa yhdessä tekemistä jonkun enemmän tai vähemmän vakavan harrastuksen ympärillä.
Introvertissä miehessä ei ole muuta ongelmaa kuin se että silloin mies alkaa helposti yrittää kumppaninsa ihmissuhteiden rajoittamista, koska hänellä ei itselläkään sellaisia ole.
Kaikille tuntemilleni naisille (myös kaikista introverteimmille) taas jonkinlainen sosiaalisuus, siinä määrin kun se itselle tuntuu hyvältä, on tärkeä osa elämää, eivätkä he anna sitä rajoittaa edes puolison.
Harva muutenkaan on onnellinen sellaisessa parisuhteessa jossa ollaan tosi erilaisia noinkin perustavanlaatuisessa asiassa. Eli jos olet sitä mieltä ettei muiden ihmisten näkemistä kaivata, tarvitset kumppaniksi toisen samanlaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sosiaalisuus on feminiininen ominaisuus ja naiset vaativat että miehet muuttuvat naisten kaltaiseksi
Miksi miehet sitten pitävät joukkueurheilusta ja tykkäävät pelata pelejä kuten pokeria keskenään?
Koska nuo aktiviteetit eivät vaadi tekijältään yhtään mitään. Ja pelien pelaaminen on hauskaa ajanvietettä. Kyse on kilpailusta, ei siinä ketään silitellä että voivoi kun hävisit.
Joukkueurheilu opettaa joukkuepelaamista eli sosiaalisia taitoja ja yhdessä tekemistä. Esimerkiksi jalkapallossa vallitsee tietynlainen työnjako kuten kuka on maalivahti, puolustaja, keskikenttäpelaaja tai hyokkääjä. Samalla kentällä pitää osata liikkua ja lukea peliä kuten syöttää avoimessa paikassa olevalle toiselle pelaajalle ja estää vastustajien pelikuviot.
Kilpailu ja pelaaminen voidaan toteuttaa reilun pelin hengessä herrasmiessäännöin hyvien kavereiden kesken. Yleensä mitä paremmin kaverit tuntuvat toisensa sitä raskaampia herjoja he voivat toisilleen heittää vaikkapa pelatessaan korttia saman pöydän ääressä. Usein miehille sosiaalisuus tarkoittaa yhdessä tekemistä jonkun enemmän tai vähemmän vakavan harrastuksen ympärillä.
Kyllä sinäkin varmaan haluat kavereitasi nähdä?
Eli myös miesten mielestä miehellä(kin) pitäisi olla terve sosiaalinen elämä, vaikka niitä pallopelejä pelaillen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei se osaa olla edes kaveri/ystävä, niin miten osaa olla suhteessa? Ei mitenkään.
Ei kaikki kaipaa ystäviä. Ei se tee ihmisestä huonompaa, eikä kyse ole siitä "osaako" olla muissakaan ihmissuhteissa.
Kyllä tekee, siihen tapaa olla syy miksei ole yhtään ystävää. Yleensä juurisyy on itsekkyys, ja siksi ei löydä yhtään ystävää. Ei se liika itsekkyys toimi suhteessakaan, jossa pitää osata puhua rakentavasti ja katsoa tilannetta toisenkin kannalta. Jotkut liikuntakyvyttömät vanhukset sitten erikseen.
Lapsuuden kaveripiiri päätti alkaa sikiämään. Nopeasti lapseton sinkku putoaa kelkasta ellei itse väsää naperoita kulissiliittoon. Joillekin sopii keinotekoinen ystäväpiiri. Niinhän tuota sanotaan vakan valitsevan kantensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ettei halua tavata ystäviään on täysin ok, niin kauan kun ei yritä mennä minun (=avovaimon) selän taakse piiloon ja väitä että minä olen poikieniltoja ja muita tapaamisia vastaan.
Minä en ole niitä vastaan, minusta ne ovat tervettä ajankulua.
Täytyy olla sen verran luonnetta että pystyy kieltäytymään ihan itse omana henkilönään, jos ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan vaatinut sellaista mieheltä. Kunhan mies olisi päästään jotenkin terveehkö, ettei ole ihan hullu.
No oletpa vähään tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei se osaa olla edes kaveri/ystävä, niin miten osaa olla suhteessa? Ei mitenkään.
Ei kaikki kaipaa ystäviä. Ei se tee ihmisestä huonompaa, eikä kyse ole siitä "osaako" olla muissakaan ihmissuhteissa.
Kyllä tekee, siihen tapaa olla syy miksei ole yhtään ystävää. Yleensä juurisyy on itsekkyys, ja siksi ei löydä yhtään ystävää. Ei se liika itsekkyys toimi suhteessakaan, jossa pitää osata puhua rakentavasti ja katsoa tilannetta toisenkin kannalta. Jotkut liikuntakyvyttömät vanhukset sitten erikseen.
Lapsuuden kaveripiiri päätti alkaa sikiämään. Nopeasti lapseton sinkku putoaa kelkasta ellei itse väsää naperoita kulissiliittoon. Joillekin sopii keinotekoinen ystäväpiiri. Niinhän tuota sanotaan vakan valitsevan kantensa.
Velojen sosiaalinen aktiivisuus on kyllä romahtanut Koronan aikana ja jälkeenkin.
Facebookissa on tietysti omat ryhmänsä, mutta voisi alkaa tutustumaan itsekin nyt samanmielisiin ihmisiin vähän reippaammalla otteella, puhun nyt siis itsestäni.
Onko ehdotuksia mistä veloja voi haalia uusien ihmisten tapaamista varten?
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan vaatinut sellaista mieheltä. Kunhan mies olisi päästään jotenkin terveehkö, ettei ole ihan hullu.
No oletpa vähään tyytyväinen.
Ehkä kaikkia ei kiinnosta sokeritreffailu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en halua, että se puuttuu molemmilta.
Pitäisikö sinun sitten kehittää omia taitojasi? Ei se miehellekään ole mukavaa raahata ankkuria perässään.
Raahata perässään? Ei esim.mulla ole kuin viestittelykavereita, pari kertaa vuodessa näen paria ihmistä. Viihdyn hyvin yksin. Ei mua tartte raahata perässä. Miehellä saa olla kavereita, kunhan mun ei tartte liikaa esittää sosiaalista.
Käyttäjä2875 kirjoitti:
Miehet on niin yksinkertaisia. Ei oikein se ajatus kulje.
taide,tiede ja about kaikki muu. Miten vastaat tähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesten keksimillä laitteila ja miesten suomalla vapaudella valitatte miesten pahuudesta.No tervemenoa sinne missä burkha tuulessa heilahtaa!
Vierailija kirjoitti:
Miesten keksimillä laitteila ja miesten suomalla vapaudella valitatte miesten pahuudesta.No tervemenoa sinne missä burkha tuulessa heilahtaa!
Ei se vapaus ole koskaan kuulunut miehille.
Omistajuus ei vaihdu vaikka jonkun asian varastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei se osaa olla edes kaveri/ystävä, niin miten osaa olla suhteessa? Ei mitenkään.
Ei kaikki kaipaa ystäviä. Ei se tee ihmisestä huonompaa, eikä kyse ole siitä "osaako" olla muissakaan ihmissuhteissa.
Kyllä tekee, siihen tapaa olla syy miksei ole yhtään ystävää. Yleensä juurisyy on itsekkyys, ja siksi ei löydä yhtään ystävää. Ei se liika itsekkyys toimi suhteessakaan, jossa pitää osata puhua rakentavasti ja katsoa tilannetta toisenkin kannalta. Jotkut liikuntakyvyttömät vanhukset sitten erikseen.
Lapsuuden kaveripiiri päätti alkaa sikiämään. Nopeasti lapseton sinkku putoaa kelkasta ellei itse väsää naperoita kulissiliittoon. Joillekin sopii keinotekoinen ystäväpiiri. Niinhän tuota sanotaan vakan valitsevan kantensa.
Velojen sosiaalinen aktiivisuus on kyllä romahtanut Koronan aikana ja jälkeenkin.
Facebookissa on tietysti omat ryhmänsä, mutta voisi alkaa tutustumaan itsekin nyt samanmielisiin ihmisiin vähän reippaammalla otteella, puhun nyt siis itsestäni.
Onko ehdotuksia mistä veloja voi haalia uusien ihmisten tapaamista varten?
Tämä kiinnostaa itseänikin? Missä ja miten esim. Helsingin alueella lapsettomat ja tyytyväiset ihmiset tapaavat toisiaan? Kaipaan enemmän lapsettomia ihmisiä ympärille.
Olen naimisissa, inrovertti ja onneksi! Olisi tullut kalliiksi lähteä kaikkeen emännän haluamiin joutavuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sosiaalisuus on feminiininen ominaisuus ja naiset vaativat että miehet muuttuvat naisten kaltaiseksi
Miksi miehet sitten pitävät joukkueurheilusta ja tykkäävät pelata pelejä kuten pokeria keskenään?
Koska nuo aktiviteetit eivät vaadi tekijältään yhtään mitään. Ja pelien pelaaminen on hauskaa ajanvietettä. Kyse on kilpailusta, ei siinä ketään silitellä että voivoi kun hävisit.
Joukkueurheilu opettaa joukkuepelaamista eli sosiaalisia taitoja ja yhdessä tekemistä. Esimerkiksi jalkapallossa vallitsee tietynlainen työnjako kuten kuka on maalivahti, puolustaja, keskikenttäpelaaja tai hyokkääjä. Samalla kentällä pitää osata liikkua ja lukea peliä kuten syöttää avoimessa paikassa olevalle toiselle pelaajalle ja estää vastustajien pelikuviot.
Kilpailu ja pelaaminen voidaan toteuttaa reilun pelin hengessä herrasmiessäännöin hyvien kavereiden kesken. Yleensä mitä paremmin kaverit tuntuvat toisensa sitä raskaampia herjoja he voivat toisilleen heittää vaikkapa pelatessaan korttia saman pöydän ääressä. Usein miehille sosiaalisuus tarkoittaa yhdessä tekemistä jonkun enemmän tai vähemmän vakavan harrastuksen ympärillä.
Kyllä sinäkin varmaan haluat kavereitasi nähdä?
Eli myös miesten mielestä miehellä(kin) pitäisi olla terve sosiaalinen elämä, vaikka niitä pallopelejä pelaillen?
Miehillä on harvemmin yhtä parasta kaveria vaan useita kavereita, jotka saattavat tuntea hyvin toisensa ja tulevat keskenään toimeen. Eri kavereitten kanssa voi puhua ja tehdä erilaisia asioita ja samalla tuoda itsestään esille eri puolia kuten joidenkin kanssa voi puhua paljon politiikasta ja jotkut kiinnostuneempia muista asioista kuten urheilusta tms. Jos asuu samassa kaupunginosassa ja opiskelee samassa koulussa tai yliopistossa, niin silloin voi muodostua varsin kiinteitä kaveriporukoita ainakin alle 30 vuoden iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sosiaalisuus on feminiininen ominaisuus ja naiset vaativat että miehet muuttuvat naisten kaltaiseksi
Miksi miehet sitten pitävät joukkueurheilusta ja tykkäävät pelata pelejä kuten pokeria keskenään?
Koska nuo aktiviteetit eivät vaadi tekijältään yhtään mitään. Ja pelien pelaaminen on hauskaa ajanvietettä. Kyse on kilpailusta, ei siinä ketään silitellä että voivoi kun hävisit.
Joukkueurheilu opettaa joukkuepelaamista eli sosiaalisia taitoja ja yhdessä tekemistä. Esimerkiksi jalkapallossa vallitsee tietynlainen työnjako kuten kuka on maalivahti, puolustaja, keskikenttäpelaaja tai hyokkääjä. Samalla kentällä pitää osata liikkua ja lukea peliä kuten syöttää avoimessa paikassa olevalle toiselle pelaajalle ja estää vastustajien pelikuviot.
Kilpailu ja pelaaminen voidaan toteuttaa reilun pelin hengessä herrasmiessäännöin hyvien kavereiden kesken. Yleensä mitä paremmin kaverit tuntuvat toisensa sitä raskaampia herjoja he voivat toisilleen heittää vaikkapa pelatessaan korttia saman pöydän ääressä. Usein miehille sosiaalisuus tarkoittaa yhdessä tekemistä jonkun enemmän tai vähemmän vakavan harrastuksen ympärillä.
Kyllä sinäkin varmaan haluat kavereitasi nähdä?
Eli myös miesten mielestä miehellä(kin) pitäisi olla terve sosiaalinen elämä, vaikka niitä pallopelejä pelaillen?
Miehillä on harvemmin yhtä parasta kaveria vaan useita kavereita, jotka saattavat tuntea hyvin toisensa ja tulevat keskenään toimeen. Eri kavereitten kanssa voi puhua ja tehdä erilaisia asioita ja samalla tuoda itsestään esille eri puolia kuten joidenkin kanssa voi puhua paljon politiikasta ja jotkut kiinnostuneempia muista asioista kuten urheilusta tms. Jos asuu samassa kaupunginosassa ja opiskelee samassa koulussa tai yliopistossa, niin silloin voi muodostua varsin kiinteitä kaveriporukoita ainakin alle 30 vuoden iässä.
Eli miesten mielestä miehillä pitäisi olla terve sosiaalinen elämä?
Koska otsikossa tästä syytetään vain naisia.
Silloin voisi kysyä miksi yhteiskunta sukupuoleen katsomatta vaatii sosiaalista kontaktia.
Vierailija kirjoitti:
Minä pidän ulospäinsuuntautuneista, itsevarmoista ja sanavalmiista miehistä. Tämä miestyyppi ei käytännössä koskaan ole kaveriton. Periaatteessa kaverit ei ole kuitenkaan mikään vaatimus, jos on esim juuri muuttanut toiselta puolelta Suomea eikä tunne uudelta paikkakunnalta vielä ketään. Mutta ei tämä miestyyppi kauaa kaveriton ole.
Itse olen juuri noita kolmea ensin mainitsemaasi. Ja muutenkin kuin omasta mielestäni.
Mutta silti, en oikeastaan jaksa ihmisiä kuin hyvin valikoivasti. Lähelle pääsee hyvin harvat, koska en halua sellaisia. Sosiaalisuus on tuollaista pelaamista, joka on vaan puuduttavaa ja raskasta. Osaan sen, pidänkin siitä jossain määrin, mutta en käytännössä jaksa sellasta kauhean pitkään, lähinnä koska ei huvita. Siitä ei oikein saa mitään, parisuhde on kuitenkin se kaikkein tärkein läheisyyden muoto ainakin itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sosiaalisuus on feminiininen ominaisuus ja naiset vaativat että miehet muuttuvat naisten kaltaiseksi
Miksi miehet sitten pitävät joukkueurheilusta ja tykkäävät pelata pelejä kuten pokeria keskenään?
Koska nuo aktiviteetit eivät vaadi tekijältään yhtään mitään. Ja pelien pelaaminen on hauskaa ajanvietettä. Kyse on kilpailusta, ei siinä ketään silitellä että voivoi kun hävisit.
Joukkueurheilu opettaa joukkuepelaamista eli sosiaalisia taitoja ja yhdessä tekemistä. Esimerkiksi jalkapallossa vallitsee tietynlainen työnjako kuten kuka on maalivahti, puolustaja, keskikenttäpelaaja tai hyokkääjä. Samalla kentällä pitää osata liikkua ja lukea peliä kuten syöttää avoimessa paikassa olevalle toiselle pelaajalle ja estää vastustajien pelikuviot.
Kilpailu ja pelaaminen voidaan toteuttaa reilun pelin hengessä herrasmiessäännöin hyvien kavereiden kesken. Yleensä mitä paremmin kaverit tuntuvat toisensa sitä raskaampia herjoja he voivat toisilleen heittää vaikkapa pelatessaan korttia saman pöydän ääressä. Usein miehille sosiaalisuus tarkoittaa yhdessä tekemistä jonkun enemmän tai vähemmän vakavan harrastuksen ympärillä.
Ja toisaalta monelle miehelle tuollainen sosiaalinen nyhjääminen on ihan syvältä. Jos on jotain tekemistä joka itseäni kiinnostaa, niin tehdään se ja mennään sitten pois.
Jos ei ole siis sellaista porukkaa, että voi keskustella muutenkin kuin juupas-eipäs -akselilla, että on oikeasti kykyä puhua käsitteellisistä asioista ja tietoa siitä millaisia mekanismeja on esim jonkun ilmastonmuutoksen estämisen tiellä. Eikä kyky itsekritiikkiin ja omiin valintoihinkaan ole pahasta, mutta joillain on enemmän kykyä itseironiaan ja huumorintaju joka perustuu muuhunkin kuin että nauretaan ihmisille tyyliin "olli kaatu, öhöhhöö."
Yksi mielenterveyden määritelmistä on se, että ihminen kykenee sosiaalisuuteen ja pystyy pitämään yllä sosiaalisia suhteita. Se sosiaalisuuden määrä on sitten riippuvaista ihmisestä. Parisuhteessa on hyvä, että kummallakin on oma elämänsä ja omia kavereita, vaikka niitä kavereita olisi vain yksi tai kaksi. En kyllä ryhtyisi parisuhteeseen miehen kanssa, jolla ei ole mitään sosiaalisia suhteita, koska se kertoo siitä, että kaikki ei ole ok. Okei toisilla ei ole kavereita, koska kiusaamistausta yms. niin tässä voi tehdä poikkeuksen, jos mies on muuten järkevä ja halukas löytämään ystäviä vaikka minun kauttani.