Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
YLE: Suomi on epäonnistunut: Koulu ei pysty enää yhtä hyvin kuin aiemmin tasoittamaan lapsen taustasta johtuvia eroja.
20.01.2023 |
Li Anderssonin mukaan hallitus on panostanut rahaa koulujen eriytymisen estämiseen ja tasa-arvon vahvistamiseen.
https://yle.fi/a/74-20013691
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Ongelmana on se, että koulu ei pysty tasoittamaan kotitaustasta johtuvia eroja ja patenttiratkaisuksi esitetään, että kotona pitäisi panostaa asiaan... Siis tässä on kyse juuri niistä kodeista, joissa EI panosteta, ei ole halua tai rahkeita, ja näitä on ollut AINA. Mutta ennen koulu siis pystyi auttamaan näistä kodeista tulevia lapsia, jotka ovat syyttömiä tilanteeseensa, enää ei pysty. Nyt on kyse siitä miten KOULU on muuttunut, ei siitä mitä vanhempien pitäisi ja ei pitäisi. Kävin itse peruskoulun ilmeisesti sen kulta-aikana, 80-luvulla, ja koin olevani ihan tasavertainen akateemisten perheiden lasten kanssa, kun vanhempani olivat duunareita. Vanhempani eivät olisi osanneet minua opettaa kovin ihmeellisesti, mutta silloin koulu hoiti homman. Siitä ponnistin lukioon ja yliopistoon.
Itse kävin kouluni 80 -luvulla. Opettaja opetti ja pulinat pois. Ei ollut ilmiöitä, keskustelua saati kännyköitä. Opettaja päätti mitä opetti ja miten. Nykyisin koulu on edellyttää itseohjautuvuutta. Lapsi päättää omat tavoitteensa ja eteenee omalla vauhdillaan sitä kohden. Lapsi, joka kotona on opetettu siihen, että mennään aina mistä aita on matalin, valitsee saman mallin koulussakin ja ei opi. 80 -luvulla oli tarkkikset ja apukoulut. Nyt niiden porukka on siellä muiden mukana. Yhteiskunnassa on tietoisesti annettu yksilölle koko ajan enemmän vapautta ja valinnavaraa, on kerrottu oikeuksista. Kaikista ei ole eläjiksi sellaisessa maailmassa.
Ongelmana on myös se, että nykyajan hälinässä ja kaikenlaisessa raamittomuudessa (pikkukoululaisilla ei esim. selvää lukujärjestystä) moni sellainen koululainen alkaa käyttäytyä ongelmallisesti, joka olisi vanhanaikaisessa koulussa pärjännyt muiden mukana. Ei niitä tarkkislaisia ennen ollut ihan pilvin pimein. Eli ei ole vain lapsia, jotka tulevat kouluun valmiiksi "ongelmaisina", vaan koulu itse tuottaa sitä ongelmakäyttäytymistä ja sitten haetaan lapselle diagnoosia. Monellahan meistä varmaan on jotain pientä häikkää, mutta se ei muutu ongelmaksi, jos ympäristö on hyvä.
Tämä.
Minulla on syytä olettaa olevani asperger-ihminen.
1.-2. Luokilla oli koulunkäynnissä vaikeuksia, mutta sitten peruskoulu oli minulle helppoa, 8,9 keskiarvon sain käytännössä ponnistelematta mitenkään(kääntöpuoli tässä oli, että opin laiskaksi, mutta se on toinen juttu).
Minun nuorimmaisellani on diagnosoitu asperger, hänen kouluongelmansa liittyvät pitkälti tuohon nykykoulun sruktuurittomuuteen.
Vanhassa opettajavetoisessa, selkeässä kouluympäristössä hän pärjäisi paljon paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Ongelmana on se, että koulu ei pysty tasoittamaan kotitaustasta johtuvia eroja ja patenttiratkaisuksi esitetään, että kotona pitäisi panostaa asiaan... Siis tässä on kyse juuri niistä kodeista, joissa EI panosteta, ei ole halua tai rahkeita, ja näitä on ollut AINA. Mutta ennen koulu siis pystyi auttamaan näistä kodeista tulevia lapsia, jotka ovat syyttömiä tilanteeseensa, enää ei pysty. Nyt on kyse siitä miten KOULU on muuttunut, ei siitä mitä vanhempien pitäisi ja ei pitäisi. Kävin itse peruskoulun ilmeisesti sen kulta-aikana, 80-luvulla, ja koin olevani ihan tasavertainen akateemisten perheiden lasten kanssa, kun vanhempani olivat duunareita. Vanhempani eivät olisi osanneet minua opettaa kovin ihmeellisesti, mutta silloin koulu hoiti homman. Siitä ponnistin lukioon ja yliopistoon.
Keltikangas-Järvinen on huolestunut, mutta ei hämmästynyt oppimiserojen kasvusta. Selittävänä tekijänä psykologian emeritaprofessori nostaa esille muutaman vuoden takaisen Aino Saarisen väitöskirjan. Sen mukaan itseohjautuvuutta edellyttävien ja digitaalisten menetelmien käyttö koulussa olivat yhteydessä huonompiin oppimistuloksiin ja näyttivät lisäävän erilaisista taustoista tulevien oppilaiden välisiä eroja oppimistuloksissa.
– Kun väitöskirja julkaistiin, Saarinen kohtasi ihan käsittämättömän myrskyn ja henkilökohtaisen lynkkauksen. Tutkimustulokset jäivät aivan syrjään.
Heikot oppimistulokset eivät ole missään nimessä opettajien vika, Keltikangas-Järvinen korostaa. Opettajat ovat olleet pitkään huolissaan Suomen koulujärjestelmän kehityssuunnasta ja emeritaprofessori on saanut heiltä valtavan määrän viestejä, koska on puhunut aiheesta julkisuudessa vuosia.
– Kun koulun ongelmista on puhuttu, opettajat on jätetty syrjään. Kun koulusta alkaa tulla tällaista tietoa, ensin väsyvät opettajat ja lähtevät. Sen jälkeen tapahtuu romahdus, jota on hirveän vaikeaa enää korjata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Ongelmana on se, että koulu ei pysty tasoittamaan kotitaustasta johtuvia eroja ja patenttiratkaisuksi esitetään, että kotona pitäisi panostaa asiaan... Siis tässä on kyse juuri niistä kodeista, joissa EI panosteta, ei ole halua tai rahkeita, ja näitä on ollut AINA. Mutta ennen koulu siis pystyi auttamaan näistä kodeista tulevia lapsia, jotka ovat syyttömiä tilanteeseensa, enää ei pysty. Nyt on kyse siitä miten KOULU on muuttunut, ei siitä mitä vanhempien pitäisi ja ei pitäisi. Kävin itse peruskoulun ilmeisesti sen kulta-aikana, 80-luvulla, ja koin olevani ihan tasavertainen akateemisten perheiden lasten kanssa, kun vanhempani olivat duunareita. Vanhempani eivät olisi osanneet minua opettaa kovin ihmeellisesti, mutta silloin koulu hoiti homman. Siitä ponnistin lukioon ja yliopistoon.
Itse kävin kouluni 80 -luvulla. Opettaja opetti ja pulinat pois. Ei ollut ilmiöitä, keskustelua saati kännyköitä. Opettaja päätti mitä opetti ja miten. Nykyisin koulu on edellyttää itseohjautuvuutta. Lapsi päättää omat tavoitteensa ja eteenee omalla vauhdillaan sitä kohden. Lapsi, joka kotona on opetettu siihen, että mennään aina mistä aita on matalin, valitsee saman mallin koulussakin ja ei opi. 80 -luvulla oli tarkkikset ja apukoulut. Nyt niiden porukka on siellä muiden mukana. Yhteiskunnassa on tietoisesti annettu yksilölle koko ajan enemmän vapautta ja valinnavaraa, on kerrottu oikeuksista. Kaikista ei ole eläjiksi sellaisessa maailmassa.
Lapsi laitetaan itseohjaamaan oppimistaan. Mitä hel vettiä. Eihän kaikki aikuisetkaan pysty itseohjautuvuuteen, miten lapset, joilla ei vielä aivot ole kehittyneet.
Olemme menetneet yhden-2 sukupolven verran nuorisoa näihin kokeiluihin.
Ei voi oppia lisää jos perustason oppi on jäänyt saamatta.
Kunpa saataisiin opetusministeriksi opettaja, joka ihan oikeasti ymmärtäisi pedagogiikkaa, eikä tekisi päätöksiä ideologiselta pohjalta.
Koulutusuudistusta ideoimassa ei olut yhtäkään opettajaa tai kasvatusalan ammattilaista. Sipilä sai suhmuroitua miljoonia Microsoftille.
https://kariuusikyla.wordpress.com/2017/09/15/fantastinen-peruskoulu-uud...
2016:
Tiistaina julkaistun Oma linja -hankkeeseen kuuluvan tutkimuksen mukaan suomalaisten oppilaiden oppimistulokset jakautuvat yhä jyrkemmin ääripäihin. Suomessa on jo käytännössä lukutaidottomia nuoria.
Hallitus on tehnyt isoja koulutusleikkauksia tällä hallituskaudella.
Hänen mukaansa etenkin poikien tarpeita pitäisi huomioida kouluissa enemmän. Uuteen opetussuunnitelmaan on lisätty esimerkiksi digitaalisuutta. Grahn-Laasosen mukaan on tutkimusnäyttöä, että se on lisännyt poikien motivaatiota opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutusuudistusta ideoimassa ei olut yhtäkään opettajaa tai kasvatusalan ammattilaista. Sipilä sai suhmuroitua miljoonia Microsoftille.
https://kariuusikyla.wordpress.com/2017/09/15/fantastinen-peruskoulu-uud...
2016:
Tiistaina julkaistun Oma linja -hankkeeseen kuuluvan tutkimuksen mukaan suomalaisten oppilaiden oppimistulokset jakautuvat yhä jyrkemmin ääripäihin. Suomessa on jo käytännössä lukutaidottomia nuoria.
Hallitus on tehnyt isoja koulutusleikkauksia tällä hallituskaudella.
Hänen mukaansa etenkin poikien tarpeita pitäisi huomioida kouluissa enemmän. Uuteen opetussuunnitelmaan on lisätty esimerkiksi digitaalisuutta. Grahn-Laasosen mukaan on tutkimusnäyttöä, että se on lisännyt poikien motivaatiota opiskella.
Tuo varmaan pitää jossain kontekstissa paikkansa. Digitaalisuus olisi aikanaan lisännyt minun motivaatiota opiskella hurjasti, mutta kuuluin jo perinteisellä keinoillakin terävimpään kärkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Ongelmana on se, että koulu ei pysty tasoittamaan kotitaustasta johtuvia eroja ja patenttiratkaisuksi esitetään, että kotona pitäisi panostaa asiaan... Siis tässä on kyse juuri niistä kodeista, joissa EI panosteta, ei ole halua tai rahkeita, ja näitä on ollut AINA. Mutta ennen koulu siis pystyi auttamaan näistä kodeista tulevia lapsia, jotka ovat syyttömiä tilanteeseensa, enää ei pysty. Nyt on kyse siitä miten KOULU on muuttunut, ei siitä mitä vanhempien pitäisi ja ei pitäisi. Kävin itse peruskoulun ilmeisesti sen kulta-aikana, 80-luvulla, ja koin olevani ihan tasavertainen akateemisten perheiden lasten kanssa, kun vanhempani olivat duunareita. Vanhempani eivät olisi osanneet minua opettaa kovin ihmeellisesti, mutta silloin koulu hoiti homman. Siitä ponnistin lukioon ja yliopistoon.
Itse kävin kouluni 80 -luvulla. Opettaja opetti ja pulinat pois. Ei ollut ilmiöitä, keskustelua saati kännyköitä. Opettaja päätti mitä opetti ja miten. Nykyisin koulu on edellyttää itseohjautuvuutta. Lapsi päättää omat tavoitteensa ja eteenee omalla vauhdillaan sitä kohden. Lapsi, joka kotona on opetettu siihen, että mennään aina mistä aita on matalin, valitsee saman mallin koulussakin ja ei opi. 80 -luvulla oli tarkkikset ja apukoulut. Nyt niiden porukka on siellä muiden mukana. Yhteiskunnassa on tietoisesti annettu yksilölle koko ajan enemmän vapautta ja valinnavaraa, on kerrottu oikeuksista. Kaikista ei ole eläjiksi sellaisessa maailmassa.
Lapsi laitetaan itseohjaamaan oppimistaan. Mitä hel vettiä. Eihän kaikki aikuisetkaan pysty itseohjautuvuuteen, miten lapset, joilla ei vielä aivot ole kehittyneet.
Olemme menetneet yhden-2 sukupolven verran nuorisoa näihin kokeiluihin.
Ei voi oppia lisää jos perustason oppi on jäänyt saamatta.
Kun menin erittäin aikuisena yliopistossa opinto-ohjaajan luo suunnittelemaan opintojani, hän oli hämmästynyt siitä, että osasin niin hyvin lukea lukujärjestystä. Siis minä, 1970-luvulla kotikuntani toiseksi viimeistä keskikouluikäluokkaa! Jotenkin minulle on tullut sellainen käsitys, että edes aikuiset ylioppilaat eivät ole kovin itseohjautuvia opiskelijoita. Kuinka sitten lähes lukutaidottomat alaluokkalaiset voisivat olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nähdäkseni tämän aiheutti kaksi asiaa.
turvapaikkavyöry 2015
Viime hallituksen koulutusleikkaukset (koulutuslupausvalehtelu)
Ps, Keskusta ja kokoomus.
Tämä muistetaan kyllä uurnilla.
Olet erehtynyt. Tämä alkoi jo joskus vuosituhannen alussa, kun tehtiin kaikenlaista kommervenkkiä nimenomaan heikoimpien tunkemiseksi samaan muottiin etevimpien kanssa.
Mikä ihmeen muotti? Peruskoulu ei ole yliopisto. Sen tarkoitus on antaa perustiedot ja valmiudet jatko-opintoihin. Ne loistamiset ja valinnaisuudet kantsii jättää sinne, eli jatkoon.
Ja hyvä niin. Joku 11-12 -vuotias ei ymmärrä vielä, mitä elämältään haluaa, Jotkut näköjään haluaisivat Suomeen Englannin systeemin, jossa pitäisi jo tuossa vaiheessa ymmärtää tehdä koko elämää määrittäviä valintoja. On valintakokeita, on tasoryhmiä ja ties mitä. Kerran kun tipahtaa tai tekee väärän valinnan, sitä on vaikea enää muuttaa.
Muotti on nimenomaan se, johon eivät sovi kaikki. Ei ole kyse valinnaisuuksista ja loistamisesta vaan siitä, että lapsilla olisi omien kykyjensä mukaiset mahdollisuudet oppia. Nyt mennään heikoimpien ehdoilla.
En missään tapauksessa halua lapsille tai edes lukiolaisille koko elämää määrittäviä valintoja. Nyt on aivan väärin tämä, että lukiolainen keskittyy pitkään matematiikkaan päästäkseen lukemaan psykologiaa, vaikka ei tule koskaan elämässään niitä matematiikan tietoja enää ylioppilaskirjoitusten jälkeen tarvitsemaan. Jo ensikertalaisuuskiintiöt ja lisäpisteet uusille ylioppilaille ovat väärin.
Oppilasta ei saa enää luokalle jättää vaikka ei osaisi lukea, kirjoittaa tai laskea. Ongelma vaan kertaantuu jos alaluokilla ei pärjää niin miten voit muka seuraavalla luokalla pärjätä paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla samoja kokemuksia.
Olen sinkku eikä siis sormusta sormessa.
En puhu yleisesti töissä /asiakastapaamisissa enkä missään muuallakaan olevani sinkku, se ei kuulu työpaikalle.
Olen törmännyt lukemattomia kertoja etenkin joskus 35-45 ikävuoden tienoolla siihen että miehet joiden kanssa olen puheissa vetää ihan jostain "pysty metsästä" jonku jutun vaimosta vaikkei se liity mitenkään edes aihepiiriin.
En ole edes mikään flirttailijatyyppi, yritän olla kohtelias, katson silmiin ja työpaikalla puhelen ohikulkiessani niitä näitä, yleensä vaan työaiheisia tai säästä ai jostsin yleisedtä kaikkien huulilla olevadta, en koskaan puhu henkilökohtaisuuksia.
tokihan joskus on sattunut tilanne että olen oikeasti pitänyt jotain miestä komeana ja veovoimaisena, niin tämä on sit just tyrkänny jonku perhtarinan sillä sekunnilla suustaan ulos. Aistivatko he sen minusta?
VAI onko se jopa niin päin että he itse viehättyvät vastassa olevasta naisesta edes hiukan ja ryntäävät kertomaan olevansa varsttu ettei vaan tule mitään "tilannetta".
Vierailija kirjoitti:
Mulla samoja kokemuksia.
Olen sinkku eikä siis sormusta sormessa.
En puhu yleisesti töissä /asiakastapaamisissa enkä missään muuallakaan olevani sinkku, se ei kuulu työpaikalle.
Olen törmännyt lukemattomia kertoja etenkin joskus 35-45 ikävuoden tienoolla siihen että miehet joiden kanssa olen puheissa vetää ihan jostain "pysty metsästä" jonku jutun vaimosta vaikkei se liity mitenkään edes aihepiiriin.En ole edes mikään flirttailijatyyppi, yritän olla kohtelias, katson silmiin ja työpaikalla puhelen ohikulkiessani niitä näitä, yleensä vaan työaiheisia tai säästä ai jostsin yleisedtä kaikkien huulilla olevadta, en koskaan puhu henkilökohtaisuuksia.
tokihan joskus on sattunut tilanne että olen oikeasti pitänyt jotain miestä komeana ja veovoimaisena, niin tämä on sit just tyrkänny jonku perhtarinan sillä sekunnilla suustaan ulos. Aistivatko he sen minusta?VAI onko se jopa niin päin että he itse viehättyvät vastassa olevasta naisesta edes hiukan ja ryntäävät kertomaan olevansa varsttu ettei vaan tule mitään "tilannetta".
Miten hitolla tää ny tähän ketjuun pääty. Apa.
Sortsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla samoja kokemuksia.
Olen sinkku eikä siis sormusta sormessa.
En puhu yleisesti töissä /asiakastapaamisissa enkä missään muuallakaan olevani sinkku, se ei kuulu työpaikalle.
Olen törmännyt lukemattomia kertoja etenkin joskus 35-45 ikävuoden tienoolla siihen että miehet joiden kanssa olen puheissa vetää ihan jostain "pysty metsästä" jonku jutun vaimosta vaikkei se liity mitenkään edes aihepiiriin.En ole edes mikään flirttailijatyyppi, yritän olla kohtelias, katson silmiin ja työpaikalla puhelen ohikulkiessani niitä näitä, yleensä vaan työaiheisia tai säästä ai jostsin yleisedtä kaikkien huulilla olevadta, en koskaan puhu henkilökohtaisuuksia.
tokihan joskus on sattunut tilanne että olen oikeasti pitänyt jotain miestä komeana ja veovoimaisena, niin tämä on sit just tyrkänny jonku perhtarinan sillä sekunnilla suustaan ulos. Aistivatko he sen minusta?VAI onko se jopa niin päin että he itse viehättyvät vastassa olevasta naisesta edes hiukan ja ryntäävät kertomaan olevansa varsttu ettei vaan tule mitään "tilannetta".
Perheellisille miehille se vaimo ja lapset on koko maailma eli tärkeintä elämässä.
Nykyinen taloudellinen tilanne pieksee pienituloisia ja keskituloisia niin, että se varmaan ihme ole, että se näkyy koulussakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei vaan laskettu kustannuksia alakanttiin vuonna 2015? Tämä nimittäin tulee maksamaan ihan tolkuttomasti.
Vierailija kirjoitti:
Ettei vaan laskettu kustannuksia alakanttiin vuonna 2015? Tämä nimittäin tulee maksamaan ihan tolkuttomasti.
Perusopetuksen määrärahoihin ei juurikaan koskettu, vaan leikkaukset kohdistuivat ammatillisiin opintoihin ja tutkimusrahoitukseen. Toki pienetkin leikkaukset kirpaisevat, kun oppilasmäärä on suuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti lähtökohdista lähtevä lapsi vaatisisi paljon vaivaa että sen saa kurottua tasoeron kiinni ja opettajat on pääasiassa naisia ja naiset vaativat kaikessa helpolla pääsemistä
Olen aina sanonut, että pojat pitäisi laittaa samanlaiseen kouluun kuin oli seitsemällä veljeksellä kirjassa. Kovaa kuria ja kepillä hakkaamista, jotta oppi menee päähän, eikä mitään lusmuilua sallita.
Miksi vain pojat? Perseilee ne tytötkin ja huolella. Sama kuri jokaiselle.
Niin, on niitä hiljaisia ja rauhallisiakin poikaoppilaita. Omat poikani tekevät tunnollisesti työt ja vetelevät kymppejä, tahkoavat lisätehtäviä tunneilla, kun siellä edetään niin hitaasti. Suhtautuvat myönteisesti kouluun ja saavat opettajilta kiitosta. Tytär toki myös, että perhetaustahan kyllä vaikuttaa luonnollisesti.
Vierailija kirjoitti:
Heikko aines tukiluokille ja perseilijät tarkkiksille. Opettajille kunnon kurinpito-oikeus. Saavat tavallisen tunnolliset oppilaat opintorauhan.
Näin oli muistaakseni silloin, kun aloitin ala-asteen 1980-luvun lopussa. Koulussa sai keskittyä koulunkäyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti lähtökohdista lähtevä lapsi vaatisisi paljon vaivaa että sen saa kurottua tasoeron kiinni ja opettajat on pääasiassa naisia ja naiset vaativat kaikessa helpolla pääsemistä
Olen aina sanonut, että pojat pitäisi laittaa samanlaiseen kouluun kuin oli seitsemällä veljeksellä kirjassa. Kovaa kuria ja kepillä hakkaamista, jotta oppi menee päähän, eikä mitään lusmuilua sallita.
Miksi vain pojat? Perseilee ne tytötkin ja huolella. Sama kuri jokaiselle.
Siksi, kun tuo edellinen syytti koulujen tilanteesta vain naisia. Kun naiset ovat niin pehmeitä ja suosivat aina tyttöjä eivätkä ymmärrä, että pojat ovat vain poikia.
Mutta minulle sopii oikein hyvin, että kaikkien niiden lapset (oli tyttöjä tai poikia), jotka syyttävät vain naisia, joutaisivat mennä Aleksis Kiven ajan kouluihin. Menköön vaan siihen entisajan opetukseen, jossa lapset hakattiin nöyriksi. Voi tulla ikävä nykyaikaa, mutta itsepä valitsivat.
Kyllä ne naisetkin osasivat aikoinaan kynsille lyödä. Pakko sanoa nykyään jotkut naiset vain halveksivat avoimesti poikalapsia ja ovat kuitenkin opettajanvirassa. Olen istunut tämmöisissä vanhempainilloissa äitinä hämmentyneenä kuuntelemassa ja muut vanhemmat nyökkäilivät hyväksyen, lähes kaikki paikallaolijat äitejä. Silloin pistetään iskät seuraaviin tilaisuuksiin kuuntelemaan paljon pehmeämpiä terveisiä opintojen sujumisesta. Asiat eivät yhtäkkiä olekaan niin hullusti ja raskaita kun saadaan aikuisia miehiä mukaan.
Miksei tarkkisluokkia enää ole? Siellä saisivat riehua keskenään ja antaa "normeille" oppilaille opiskelurauhan. Ihan kamalaa katsottavaa kun pari erityislasta häiriköi normiluokassa ja opiskelusta ei tule mitään kun kaikki energia ja huomio menee näihin häiriköihin.
Alue: Aihe vapaa
Kylläpä taas poistuu vääriä kommentteja..😄