Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

YLE: Suomi on epäonnistunut: Koulu ei pysty enää yhtä hyvin kuin aiemmin tasoittamaan lapsen taustasta johtuvia eroja.

Vierailija
20.01.2023 |

Li Anderssonin mukaan hallitus on panostanut rahaa koulujen eriytymisen estämiseen ja tasa-arvon vahvistamiseen.
https://yle.fi/a/74-20013691

Kommentit (82)

Vierailija
1/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auttaako pelkkä rahan lisääminen jos ihmisiä ei kiinnosta . Ongelmiin ratkaisu ollaan annettu lisää rahaa.Eihän palkan nostokaan poista kiirettä jos ei tule lisää käsipareja.

Vierailija
2/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se ole epäonnistuminen, vaan vuosikymmeniä harjoitetun politiikan johdonmukainen lopputulema. Seuraavan kokoomusjohtoisen hallituksen aikana sisäänajetaan ensimmäiset yksityiskoulut. Kokoomus taisteli kynsin ja hampain peruskoulu-uudistusta vastaan aikanaan, 70-luvulla. Mikään ei ole siitä muuksi muuttunut. Puolue ei lepää ennen, kun kaikki on revitty viimeistä myöten alas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kotona voi kerrata mitä koulussa käsitelty.

Vierailija
4/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heikko aines tukiluokille ja perseilijät tarkkiksille. Opettajille kunnon kurinpito-oikeus. Saavat tavallisen tunnolliset oppilaat opintorauhan.

Vierailija
5/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Auttaako pelkkä rahan lisääminen jos ihmisiä ei kiinnosta . Ongelmiin ratkaisu ollaan annettu lisää rahaa.Eihän palkan nostokaan poista kiirettä jos ei tule lisää käsipareja.

Ei auta raha tässä asiassa. Perhemallia yhteisine aktiviteetteineen ei vaan voi ostaa ulkoisena palveluna, vaikka kuinka haluaisi. Epätasa-arvo alkaa nyt todellakin näkymään niin oppimisessa kuin terveydessä. On vain helpompi syyttää pelejä ja älypuhelimia kuin ottaa lapset mukaan yhteisiin toimiin.

Vierailija
6/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Huonosti lähtökohdista lähtevä lapsi vaatisisi paljon vaivaa että sen saa kurottua tasoeron kiinni ja opettajat on pääasiassa naisia ja naiset vaativat kaikessa helpolla pääsemistä

Pakollinen eskari ja osa osaa lukea jo ennen koulua. Harjoitellaan jo kotona myös lukemista ja luetaan .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkäpä Yle on epäonnistunut.

Vierailija
8/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelit ja pelaamiset korkeintaan vajaa tunti ja ei joka pvä. Nukkumaan ajoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Heikko aines tukiluokille ja perseilijät tarkkiksille. Opettajille kunnon kurinpito-oikeus. Saavat tavallisen tunnolliset oppilaat opintorauhan.

Näinhän oli vanhaan hyvään aikaan eikä ongelmia ollut.

Vierailija
10/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perusongelma on siinä, että on ihmisiä, jotka osaavat tehdä lapsia mutta eivät osaa kasvattaa heitä. Hyvinvointiyhteiskunta on tuottanut ihmisiä, joka on henkisesti laiskoja ja ulkoistavat kaikki vastuut yhteiskunnalle. Sen vuoksi käytöshäiriöt lisääntyvät, mutta hövelit psykiatrit vapauttavat vanhemmat vastuusta diagnooseillaan. Suomalaisten järkyttävä laiskuus ja vastuunkannon puute tulivat esiin myös etäkoulun aikaan, kun kuntien oli pakko järjestää ruoat kotona oleville lapsille. 

Turha siis syyttää koulua tai poliiitikkoja. Monen pitäisi katsoa peiliin. Sieltä se syyllinen löytyy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Li voi peilistä katsoa kuka epäonnistuja on. Taitaa "kaikki ihmiset on samanlaisia" -teoria vedellä viimeisiään.

Vierailija
12/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä sen vaan taas huomaa, että vasemmisto ajaa tosiasiallista hyvinvointia suomeen ja tasa-arvoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonosti lähtökohdista lähtevä lapsi vaatisisi paljon vaivaa että sen saa kurottua tasoeron kiinni ja opettajat on pääasiassa naisia ja naiset vaativat kaikessa helpolla pääsemistä

Pakollinen eskari ja osa osaa lukea jo ennen koulua. Harjoitellaan jo kotona myös lukemista ja luetaan .

Vanhempia on vaikea tähän pakottaa. Pitäisikö uhkailla huostaanotolla vai mikä on lääkkeesi? Hyvät vanhemmat tietysti tekevät näin jo nyt ja tästä eriytyminen alkaa. Päiväkoti, koulu ja seurat eivät voi korvata fyysisesti ja emotionaalisesti poissaolevia vanhempia. Omat vanhemmat olivat köyhiä kuin kirkonrotat, mutta silti he osasivat antaa parhaat mahdolliset eväät elämää varten. 

Vierailija
14/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Perusongelma on siinä, että on ihmisiä, jotka osaavat tehdä lapsia mutta eivät osaa kasvattaa heitä. Hyvinvointiyhteiskunta on tuottanut ihmisiä, joka on henkisesti laiskoja ja ulkoistavat kaikki vastuut yhteiskunnalle. Sen vuoksi käytöshäiriöt lisääntyvät, mutta hövelit psykiatrit vapauttavat vanhemmat vastuusta diagnooseillaan. Suomalaisten järkyttävä laiskuus ja vastuunkannon puute tulivat esiin myös etäkoulun aikaan, kun kuntien oli pakko järjestää ruoat kotona oleville lapsille. 

Turha siis syyttää koulua tai poliiitikkoja. Monen pitäisi katsoa peiliin. Sieltä se syyllinen löytyy.

Erinomainen kommentti. 10++

Meillä osataan hyvin väärien tahojen syyllistäminen ja unohdetaan oma vastuu, oman lapsen tulevaisuudesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomalainen ratkaisu on tietenkkn madaltaa oppimistavoitteita tämän tietyn ryhmän osalta. Olemme kohta tilanteessa jossa yläkoulusta valmistuu luku- ja kirjoitustaidottomia jotka eivät osaa puhua suomea. Ja se ihan ok koska lähtökohtaopetussuunnitelma tämän hyväksyy. Mutta mitä tämä ryhmä voi tehdä elämällään peruskoulun jälkeen. Jotain jollekin hyödyllistä?

Vierailija
16/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen ratkaisu on tietenkkn madaltaa oppimistavoitteita tämän tietyn ryhmän osalta. Olemme kohta tilanteessa jossa yläkoulusta valmistuu luku- ja kirjoitustaidottomia jotka eivät osaa puhua suomea. Ja se ihan ok koska lähtökohtaopetussuunnitelma tämän hyväksyy. Mutta mitä tämä ryhmä voi tehdä elämällään peruskoulun jälkeen. Jotain jollekin hyödyllistä?

Toivottavasti ChatGPT saa kunnollisen puheentunnistusmodulin, kun kirjoittaminen onnistuu vain osalta.

Vierailija
17/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Wajakit ja häiriköt pitää laittaa apukouluun ja tarkkailuluokille eikä normaalien oppilaiden sekaan. Jos oppitunnista menee 1/3-2/3 näiden paimentamiseen, niin miten siinä muutkaan oppilaat saavat kunnon opetusta? Miksei ketään jätetä enää luokalle? Jos tyyppi ei osaa kolmannella luokalla vielä lukea, niin eikös hänen olisi pitänyt tuplata kaksi edellistä luokkaa? Varmaan vaan tuupattu aina keväällä seuraavan opettajan riesaksi.

Vierailija
18/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä voi odottaa, jos lapsi puhuu kaikkialla muualla kuin koulussa muuta kieltä kuin suomea?

Ei yhteiskunta voi sinne kotiin osoittaa 24/7 henkilöä joka selittää asiat suomeksi ja opettaa suomalaisia arvoja ja arvostuksia, ts. suomalaista kulttuuria.

Jos tänne tulee perhe, jossa yksi on töissä esim bussikuskina ja koko muu perhe käyttää valtavasti yhteiskunnan resursseja, eli rahoja, niin sellainen yksi työpaikka tulee valtavan kalliiksi.

Miksi sen lapsen pitäisi puhua suomea koko ajan? Et säkään puhu koko ajan ruotsia, jos olette Ruotsissa vaan ylläpidät lapsillasi kotona äidinkieltään.

Suomen ongelma on juuri se että lapsille ei tarjota omall äidinkielellä tai englanniksi opetusta vaan pakotetaan suomenkieleen. Koulujärjestelmä ajettava alas ja yksityiset koulut kuten muuallakin. Valtion kouluun jää sit ne joilla ei ole varaa yksityiseen ja siellä opetus englanniksi, arabiaksi ja suomeksi luokittain.

19/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lii tuntuu unohtaneen peruskoulun alkuperäisen idean. Aikoinaan oli maksuton kansakoulu (4 ensimmäistä luokkaa) ja sen kävivät niin duunarien kuin akateemistenkin lapset. Sen jälkeen tuli valinta eli jatkaako maksuttomassa kansalaiskoulussa vai meneekö maksulliseen oppikouluun. Jos perhe oli köyhä, saatettiin yhdelle lapselle sinnitellä oppikoulun aiheuttamat kustannukset, mutta ei ollut varaa kaikille. Lapset siis joutuivat jo omissa perheissään eriarvoiseen asemaan. Tai sitten kenellekään lapsista ei kustannettu oppikoulua. Oppikoulun luokat 6-8 olivat lukio. Sinne ei päässyt, jos ei ollut ensin käynyt oppikoulun luokat 1-5. Yliopistoihin ja korkeakouluihin pääsi vain, jos oli käynyt lukion. Peruskoulun tarkoituksena oli, että vanha kansakoulu, vanha kansalaiskoulu ja vanhan oppikoulun luokat 1-5 korvattiin kaikille maksuttomalla peruskoululla. Jokainen lapsi perheen varallisuudesta riippumatta sai käydä koulun, joka mahdollisti pääsyn lukioon. Ja siten mahdollisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin. 10-11 -vuotiaan lapsen opintie ei ollut enää sinetöity sen perusteella, paljonko hänen vanhemmillaan oli rahaa. Oppikouluun oli kyllä aikoinaan mahdollista saada nk vapaaoppilaspaikkoja, mutta niitä oli kouluissa vain muutama paikka. Eli erittäin lahjakas ja opiskeluun motivoitunut lapsi saattoi päästä oppikouluun niin, ettei tarvinnut maksaa lukukausimaksuja. Kansakoulun 8:n keskiarvolla ei kuitenkaan vapaaoppilaspaikkaa olisi vielä herunut. 

Lii tuntuu jotenkin kuvittelevan, että kaikki perheiden sosiaaliset, taloudelliset yms ongelmat voitaisiin ratkaista peruskoulussa. Ei voida eikä sen pitäisi olla tarkoituskaan. Mun mielestä sosiaalityö pitäisi palauttaa takaisin sosiaalityöntekijöille ja opetustyö opettajille. Moniammatillinen yhteistyö on ihan ok, mutta opettaja ei ole sosiaalityöntekijä eikä peruskoulu ole sosiaalivirasto. 

20/82 |
20.01.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä voi odottaa, jos lapsi puhuu kaikkialla muualla kuin koulussa muuta kieltä kuin suomea?

Ei yhteiskunta voi sinne kotiin osoittaa 24/7 henkilöä joka selittää asiat suomeksi ja opettaa suomalaisia arvoja ja arvostuksia, ts. suomalaista kulttuuria.

Jos tänne tulee perhe, jossa yksi on töissä esim bussikuskina ja koko muu perhe käyttää valtavasti yhteiskunnan resursseja, eli rahoja, niin sellainen yksi työpaikka tulee valtavan kalliiksi.

Miksi sen lapsen pitäisi puhua suomea koko ajan? Et säkään puhu koko ajan ruotsia, jos olette Ruotsissa vaan ylläpidät lapsillasi kotona äidinkieltään.

Suomen ongelma on juuri se että lapsille ei tarjota omall äidinkielellä tai englanniksi opetusta vaan pakotetaan suomenkieleen. Koulujärjestelmä ajettava alas ja yksityiset koulut kuten muuallakin. Valtion kouluun jää sit ne joilla ei ole varaa yksityiseen ja siellä opetus englanniksi, arabiaksi ja suomeksi luokittain.

Lukemaan oppimisen kannalta tuo kuulostaa ihan hyvältä. Lapsi varmasti lukee mieluummin kirjoja omalla äidinkielellään kuin vieraalla kielellä. Vaan käykö tässä sitten niin, että parhaimmat opettajat ovat yksityiskouluissa ja ne vähemmän pätevät valtion kouluissa? Ja tästä sitten seuraisi, että valtion koulun käyneen lapsen olisi vaikeampi päästä jatko-opintoihin? Tai  jos pääseekin, riittääkö kielitaito, jos suomea ei ole oppinut juuri lainkaan? Vai olisiko myös yliopistoissa, korkeakouluissa jne tutkintoja, jotka voisi suorittaa myös arabiaksi? Entä sitten työpaikan saanti? Voiko meillä olla esim päivystyksissä lääkäreitä ja  hoitajia, jotka osaavat vain arabiaa ja englantia? Mä olen elämäni aikana opiskellut yli 10 vuotta (eli kauemmin kuin mitään muuta vierasta kieltä) ruotsia eri kouluissa, mutta olen käyttänyt ruotsia vain kouluissa oppitunneilla. En mä esim lukion jälkeen olisi pystynyt opiskelemaan Hankenissa, vaikka mulla ruotsi olikin ensimmäinen vieras kieli ja alkoi jo kansakoulun 3:nnella luokalla. Ei olisi kielitaito riittänyt. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan seitsemän