Miten voisi piilottaa kasviksia, että lapsetkin oppisivat niitä syömään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä 7lasta enkä piilottele kasviksia, niitä on aina pilkottuna jääkaapissa ja tarjolla ruualla kypsänä/raakana..en ole koskaan tehnyt syömisestä numeroa. Välillä mietin, että oikeasti miten voi olla jossain perheessä syömisestä niin hirvee show. Se ei tarkoita ettei meillä ole ikinä syöty huonosti tai kaikki lapset syö kaikkea. Syömiseen ei pitäisi koskaan liittää tunteita, koska tunnesyöminen on ongelma hyvin monella.

Kannattaa olla varovainen tuon valmiiksi pilkkomisen kanssa. Lapset voivat helposti oppia napostelun ja siitä ei pääse hevillä irti.

Kasviksia voi napostella hyvällä omatunnolla vaikka miten paljon. Ovat hyvästä hampaillekin. Esim. porkkanan pureskelua suositteli ihan hammaslääkärikin alakoulussa. 

En ole ikinä ymmärtänyt tätä kasvikset=yäk -juttua. Varmaan johtuu minun ja puolisoni kasvissyöjätaustasta, että kasvikset eivät ole ikinä ollut meidän lapsille ongelma. Sen sijaan lihasta eivät ole esim. kouluruuissa tykänneet. Ovat olleet aina sekasyöjiä ja me vanhemmat syödään kyllä kanaa, kalkkunaa ja kalaa. Väittäisin, että vanhempien esimerkki ja ruokatottumukset aika pitkälle määrittävät sen, mitä lapset tykkäävät syödä ja mitä karttavat.

Ei ne lapset opi syömään kasviksia, jos ne on piilotettu mutta kyllähän ruokaan normaalistikin laitetaan kasviksia. Tee esimerkiksi lasagneen kunnon kastike, missä on porkkanaa, sipulia ja varsiselleriä. Maistuu taivaalliselle mutta ei ne lapset tiedä syövänsä niitä kasviksia.

Sen sijaan, jos haluat opettaa syömään kasviksia, niin niiden pitäisi olla näkyvissä. Siihen ratkaisu on tehdä hyvää kasvisruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse en lapsena pitänyt sipulista, nykyään rakastan sitä.

Kun sitä oli vähitellen hienon hienona vähän, siihen tottui ja lopulta isotkaan sipulinpalat isoina määrinä eivät haitanneet.

Ja koska olin ja olen allerginen sipulille, niin hienonnetun sipulin piilottaminen ruokaan aikaansai sen, etten voinut syödä mitään, mikä ei ollut yksittäistä raaka-ainetta. Koska muuten olin koko ajan ripulilla ja kipeä. Näppärästi oli ainekset syömishäiriöön kasassa, mutta opin sitten tekemään ruuat itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin porkkanaraastetta ja pinaattia jauhelihan sekaan, kun tein makaronilaatikkoa. Nakkikeittoon en laittanut perunoita, vaan muuta. Keitin parsaa niin kausn,,että se hajosi.

Hajotettua parsaa, miten edes onnistuit?

Taitaa tarkoittaa parsakaalia. Moni käyttää siitä sanaa parsa. Parsakaalihan menee muussiksi, jos sen ylikeittää. 

Parsasta tuo kuitenkin puhui. Miksi tulkitset toisten viestejä omien mielikuvien mukaan?

Jos osaisit lukea viestin kokonaan etkä riehuisi, ei tarvitsisi kysellä asioita, joihin on jo vastattu. 

Pilko vihanneksia paloiksi, tee niistä lautaselle naama, maisema, eläinhahmo tms. Laita kuppeihin lisää, niin lapset saa taiteilla itse ja syödä aiemmat teoksensa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin porkkanaraastetta ja pinaattia jauhelihan sekaan, kun tein makaronilaatikkoa. Nakkikeittoon en laittanut perunoita, vaan muuta. Keitin parsaa niin kausn,,että se hajosi.

Hajotettua parsaa, miten edes onnistuit?

Taitaa tarkoittaa parsakaalia. Moni käyttää siitä sanaa parsa. Parsakaalihan menee muussiksi, jos sen ylikeittää. 

Saahan sen vauvan ruuaksi jos tehosekoitin sauvalla muusaa ja tekee kastiketta siitä. 

Minä olin ronkeli kakara kun äitini ei osannut tehdä mitään ruokaa mikä olisi ollut hyvää eikä edes koittanut nähdä vaivaa sen eteen että olisi opetellut. Helpompi oli sitten kantaa kotiin eineksiä. 

Ei mene kyllä parsa ihan muusiksi heti jollei ole poistanut ja kuorinut jalatkin parsasta. Täytyy olla melkoinen keittäjä sillä itse en ole saanut muusiksi koskaan kun laitan risottoon parsaa. Jos ei ole muusiksi tarkoitettu niin miksi keittää niin pajon että sellaista tulisi. Siinä ei ole varmaankaan ravinto aineita paljoakaan. 

Mieheni ei syö juurikaan kasviksia mutta kun teen itse hampurilaisia niin piilotan sinne vaikka mitä kasviksia ja ne ovat hänen herkkuansa. Siellä on raakaa punasipuli renkaita, salaatinlehtiä, tomaattia yms. heviosastolta ja kaikki menee kuin kuumille kiville kun on hyvää jauhelihapihviä välissä. Jos tekisin samoista kasviksista salaatin niin ei koskisi pitkällä tikullakaan. 

Onko muita jotka ovat saman huomanneet tai yrittäneet. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ne lapset opi syömään kasviksia, jos ne on piilotettu mutta kyllähän ruokaan normaalistikin laitetaan kasviksia. Tee esimerkiksi lasagneen kunnon kastike, missä on porkkanaa, sipulia ja varsiselleriä. Maistuu taivaalliselle mutta ei ne lapset tiedä syövänsä niitä kasviksia.

Sen sijaan, jos haluat opettaa syömään kasviksia, niin niiden pitäisi olla näkyvissä. Siihen ratkaisu on tehdä hyvää kasvisruokaa.

Sekasyönti ei estä kasviksien syöntiä.  Ruuan ei tarvitse eikä pidä olla pelkkää kasvisruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin porkkanaraastetta ja pinaattia jauhelihan sekaan, kun tein makaronilaatikkoa. Nakkikeittoon en laittanut perunoita, vaan muuta. Keitin parsaa niin kausn,,että se hajosi.

Hajotettua parsaa, miten edes onnistuit?

Taitaa tarkoittaa parsakaalia. Moni käyttää siitä sanaa parsa. Parsakaalihan menee muussiksi, jos sen ylikeittää. 

Parsasta tuo kuitenkin puhui. Miksi tulkitset toisten viestejä omien mielikuvien mukaan?

Miksi raivoat neutraalille kommentille? Tuossahan selkokielellä kerrottiin, että osa ihmisistä puhuu parsakaalista parsana. Siitä siis tuo vaihtoehto. Koska emme tiedä toisten mielikuvia, emme voi tehdä tulkintoja kuin pelkästään omien mielikuvien mukaan. Ko. henkilö voi sitten itse korjata, jos tulkita oli väärä. Ei tarvitse muiden puolesta ruveta riehumaan. 

Miksi ne pitää piilottaa? Voittehan pitää lasten kanssa vaikka jonkinlaisen hauskan maisteluhetken, jossa maistellaan erilaisia kasviksia ja arvioidaan makuja ja suutuntumaa. Samalla voi kertoa lapsille kasviksista enemmän, esim. niiden kasvusta, hoitamisesta jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä 7lasta enkä piilottele kasviksia, niitä on aina pilkottuna jääkaapissa ja tarjolla ruualla kypsänä/raakana..en ole koskaan tehnyt syömisestä numeroa. Välillä mietin, että oikeasti miten voi olla jossain perheessä syömisestä niin hirvee show. Se ei tarkoita ettei meillä ole ikinä syöty huonosti tai kaikki lapset syö kaikkea. Syömiseen ei pitäisi koskaan liittää tunteita, koska tunnesyöminen on ongelma hyvin monella.

Kannattaa olla varovainen tuon valmiiksi pilkkomisen kanssa. Lapset voivat helposti oppia napostelun ja siitä ei pääse hevillä irti.

Kasviksia voi napostella hyvällä omatunnolla vaikka miten paljon. Ovat hyvästä hampaillekin. Esim. porkkanan pureskelua suositteli ihan hammaslääkärikin alakoulussa. 

Jatkuva syöminen on huonoksi hampaille. Jatkuva happohyökkäys päällä. Ja kun muutetaan kotoa nii napostelu muuttuu herkkujen syömiseksi, kun ei jakseta itse pilkkoa kasviksia.

Sulla taitaa olla itselläsi ongelma niiden kasvisten kanssa, jos ne pitää lapsillekin piilottaa. Näytä esimerkkiä, älä tee numeroa ja kasviksia tarjolle joka aterialla. Terveelliset ruokatavat opitaan kotoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laitoin porkkanaraastetta ja pinaattia jauhelihan sekaan, kun tein makaronilaatikkoa. Nakkikeittoon en laittanut perunoita, vaan muuta. Keitin parsaa niin kausn,,että se hajosi.

Hajotettua parsaa, miten edes onnistuit?

Taitaa tarkoittaa parsakaalia. Moni käyttää siitä sanaa parsa. Parsakaalihan menee muussiksi, jos sen ylikeittää. 

Saahan sen vauvan ruuaksi jos tehosekoitin sauvalla muusaa ja tekee kastiketta siitä. 

Minä olin ronkeli kakara kun äitini ei osannut tehdä mitään ruokaa mikä olisi ollut hyvää eikä edes koittanut nähdä vaivaa sen eteen että olisi opetellut. Helpompi oli sitten kantaa kotiin eineksiä. 

Ei mene kyllä parsa ihan muusiksi heti jollei ole poistanut ja kuorinut jalatkin parsasta. Täytyy olla melkoinen keittäjä sillä itse en ole saanut muusiksi koskaan kun laitan risottoon parsaa. Jos ei ole muusiksi tarkoitettu niin miksi keittää niin pajon että sellaista tulisi. Siinä ei ole varmaankaan ravinto aineita paljoakaan. 

Mieheni ei syö juurikaan kasviksia mutta kun teen itse hampurilaisia niin piilotan sinne vaikka mitä kasviksia ja ne ovat hänen herkkuansa. Siellä on raakaa punasipuli renkaita, salaatinlehtiä, tomaattia yms. heviosastolta ja kaikki menee kuin kuumille kiville kun on hyvää jauhelihapihviä välissä. Jos tekisin samoista kasviksista salaatin niin ei koskisi pitkällä tikullakaan. 

Onko muita jotka ovat saman huomanneet tai yrittäneet. 

En ole vastuussa aikuisen syömisestä enkä piilottele kasviksia mieheni ruokaan. Hän saa ihan itse päättää, mitä syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä 7lasta enkä piilottele kasviksia, niitä on aina pilkottuna jääkaapissa ja tarjolla ruualla kypsänä/raakana..en ole koskaan tehnyt syömisestä numeroa. Välillä mietin, että oikeasti miten voi olla jossain perheessä syömisestä niin hirvee show. Se ei tarkoita ettei meillä ole ikinä syöty huonosti tai kaikki lapset syö kaikkea. Syömiseen ei pitäisi koskaan liittää tunteita, koska tunnesyöminen on ongelma hyvin monella.

Kannattaa olla varovainen tuon valmiiksi pilkkomisen kanssa. Lapset voivat helposti oppia napostelun ja siitä ei pääse hevillä irti.

Kasviksia voi napostella hyvällä omatunnolla vaikka miten paljon. Ovat hyvästä hampaillekin. Esim. porkkanan pureskelua suositteli ihan hammaslääkärikin alakoulussa. 

Jatkuva syöminen on huonoksi hampaille. Jatkuva happohyökkäys päällä. Ja kun muutetaan kotoa nii napostelu muuttuu herkkujen syömiseksi, kun ei jakseta itse pilkkoa kasviksia.

Mikä saa sinut ajattelemaan, että kasvisten pilkkominen=jatkuva syöminen? Se, että sinä et "jaksa" pilkkoa kasviksia ja vetelet sen sijaan herkkuja, ei tarkoita, että kaikki tekevät niin. Suurinta osaa kasviksista ei edes tarvitse pilkkoa, kun aikuisena niitä syö. Sen kun haukkaa porkkanan päästä samaan tapaan kuin sinä haukkaat suklaapatukan päästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset söivät ihan mitä vaan aina kouluikään asti... mikä siellä koulussa on se juttu, että siellä alkaa se "hyi en tykkää". Erityisesti nuorimmainen poika, nyt 12v, on tosi huono syömään kasvista. Kyllä ne tortillassa menee, keitossa (ei sosekeitto), dipattavina paloina. Kesäkurpitsa menee vain kakussa. Ranskalaisten seassa paistettuna kelpaa vihreät pitkät pavut. Höyrytetyt ruusu- ja parsakaalit ok.

Uunijuurekset, gratiinit, sosekeitot, salaatit, raasteet, höyrytetyt porkkanat ei kelpaa.

Jos yritän piilottaa, niin varmasti nyppii kaiken pois.

Aikuiset lapset syövät jo taas kaikkea, mutta joku siinä kouluiässä tapahtuu, kun ei kasvikset maistu.

Mallioppimista kavereilta ja normaalia protestointia. Kun jätetään nirsoilu huomiotta, eikä ruveta pomppimaan sen mukaan, loppuu vinkuminenkin. 

Laitan ruoan päivällä, kun menen illaksi töihin. Jokainen ruokailee oman aikataulun mukaan. Huomaan kyllä mikä lautanen on kuopuksen käyttämä, kun illalla tiskikonetta täytän. Siinä on kaikki porkkanat ja paprikat kaiveltuna reunalla eikä salaattikippoon jääkaapissa ole koskettu.

Kun on mahdollisuus syödä yhdessä, minkäänlainen nirsoilu ei tule kuuloonkaan. Kaikkea otetaan ja sillä selvä.

Tänään oli possupadassa paprikaa, kuulin protestiäänen, mutta ruoka tuli silti syötyä, samoin pieni määrä uunijuureksia ja raastetta. Kannustimena taisi toimia pellillinen pullaa siinä vieressä. Arveli tietysti ettei pullaa tule, jos ruoka ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä 7lasta enkä piilottele kasviksia, niitä on aina pilkottuna jääkaapissa ja tarjolla ruualla kypsänä/raakana..en ole koskaan tehnyt syömisestä numeroa. Välillä mietin, että oikeasti miten voi olla jossain perheessä syömisestä niin hirvee show. Se ei tarkoita ettei meillä ole ikinä syöty huonosti tai kaikki lapset syö kaikkea. Syömiseen ei pitäisi koskaan liittää tunteita, koska tunnesyöminen on ongelma hyvin monella.

Kannattaa olla varovainen tuon valmiiksi pilkkomisen kanssa. Lapset voivat helposti oppia napostelun ja siitä ei pääse hevillä irti.

Kasviksia voi napostella hyvällä omatunnolla vaikka miten paljon. Ovat hyvästä hampaillekin. Esim. porkkanan pureskelua suositteli ihan hammaslääkärikin alakoulussa. 

Jatkuva syöminen on huonoksi hampaille. Jatkuva happohyökkäys päällä. Ja kun muutetaan kotoa nii napostelu muuttuu herkkujen syömiseksi, kun ei jakseta itse pilkkoa kasviksia.

Kaikilla ei ole ahmimishäiriötä. 

Mikään muu ei auta kuin että sinä syöt niitä hyvällä ruokahalulla. Voit jopa vähän liioitella miten hyvältä kasvikset maistuvat ja kerro miten hyvää ne tekevät sinulle. Tämä pitää aloittaa hyvin varhain, lapsen ollessa 0,5-2-vuotias. Silloin lapsi ihailee sinua ja matkii sinua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä 7lasta enkä piilottele kasviksia, niitä on aina pilkottuna jääkaapissa ja tarjolla ruualla kypsänä/raakana..en ole koskaan tehnyt syömisestä numeroa. Välillä mietin, että oikeasti miten voi olla jossain perheessä syömisestä niin hirvee show. Se ei tarkoita ettei meillä ole ikinä syöty huonosti tai kaikki lapset syö kaikkea. Syömiseen ei pitäisi koskaan liittää tunteita, koska tunnesyöminen on ongelma hyvin monella.

Kannattaa olla varovainen tuon valmiiksi pilkkomisen kanssa. Lapset voivat helposti oppia napostelun ja siitä ei pääse hevillä irti.

Kasviksia voi napostella hyvällä omatunnolla vaikka miten paljon. Ovat hyvästä hampaillekin. Esim. porkkanan pureskelua suositteli ihan hammaslääkärikin alakoulussa. 

Napostelu ei ole hyväksi, oli naposteltava mitä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä 7lasta enkä piilottele kasviksia, niitä on aina pilkottuna jääkaapissa ja tarjolla ruualla kypsänä/raakana..en ole koskaan tehnyt syömisestä numeroa. Välillä mietin, että oikeasti miten voi olla jossain perheessä syömisestä niin hirvee show. Se ei tarkoita ettei meillä ole ikinä syöty huonosti tai kaikki lapset syö kaikkea. Syömiseen ei pitäisi koskaan liittää tunteita, koska tunnesyöminen on ongelma hyvin monella.

Kannattaa olla varovainen tuon valmiiksi pilkkomisen kanssa. Lapset voivat helposti oppia napostelun ja siitä ei pääse hevillä irti.

Kasviksia voi napostella hyvällä omatunnolla vaikka miten paljon. Ovat hyvästä hampaillekin. Esim. porkkanan pureskelua suositteli ihan hammaslääkärikin alakoulussa. 

Napostelu ei ole hyväksi, oli naposteltava mitä hyvänsä.

Paskapuhetta, mutta voithan sinä kuvitella tietäväsi asiat paremmin kuin hammaslääkäri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä 7lasta enkä piilottele kasviksia, niitä on aina pilkottuna jääkaapissa ja tarjolla ruualla kypsänä/raakana..en ole koskaan tehnyt syömisestä numeroa. Välillä mietin, että oikeasti miten voi olla jossain perheessä syömisestä niin hirvee show. Se ei tarkoita ettei meillä ole ikinä syöty huonosti tai kaikki lapset syö kaikkea. Syömiseen ei pitäisi koskaan liittää tunteita, koska tunnesyöminen on ongelma hyvin monella.

Kannattaa olla varovainen tuon valmiiksi pilkkomisen kanssa. Lapset voivat helposti oppia napostelun ja siitä ei pääse hevillä irti.

Kasviksia voi napostella hyvällä omatunnolla vaikka miten paljon. Ovat hyvästä hampaillekin. Esim. porkkanan pureskelua suositteli ihan hammaslääkärikin alakoulussa. 

Jatkuva syöminen on huonoksi hampaille. Jatkuva happohyökkäys päällä. Ja kun muutetaan kotoa nii napostelu muuttuu herkkujen syömiseksi, kun ei jakseta itse pilkkoa kasviksia.

Mikä saa sinut ajattelemaan, että kasvisten pilkkominen=jatkuva syöminen? Se, että sinä et "jaksa" pilkkoa kasviksia ja vetelet sen sijaan herkkuja, ei tarkoita, että kaikki tekevät niin. Suurinta osaa kasviksista ei edes tarvitse pilkkoa, kun aikuisena niitä syö. Sen kun haukkaa porkkanan päästä samaan tapaan kuin sinä haukkaat suklaapatukan päästä. 

Mikä saa sinut ajattelemaan, että minun mielestä pilkkominen = jatkuvasti syöminen? Kai huomasit sanat VOIVAT OPPIA napostelemaan. Ja tiedätkö mitä napostelu on? Siinä napsitaan vähän ruokaa jatkuvalla syötöllä. Jos on valmiiksi pilkottuja vihanneksia jatkuvasti saatavilla on sieltä hyvä niitä närppiä aina kun menee jääkaapin ohi.